Testi Razer Viper V3 Pro -pelihiiri – Huippukevyt hiiri 8000 hertsin päivitystaajuudella

Pelaajien lifestyle-brändiksi itseään kutsuva singaporelais-yhdysvaltalainen Razer on tuonut markkinoille uuden, langattoman pelihiiren Razer Viper V3 Pro. Se on suunnattu aivan terävimmän kärjen kahinoihin, ja tavoitteena on haastaa muun muassa Logitechin  G Pro X Superlight 2 -pelihiirimalli. Razerin juuret ovat huippuluokan pelihiirien kehittämisessä, joten nyt ollaan aivan Razerin ydinosaamisalueella.

Razer Viper V3 Pro tarjoaa Razer HyperSpeed -yhteyden kautta jopa 8000 hertsin päivitystaajuuden, ja sen voi sanoa olevan hiiren huomiota herättävin ominaisuus. HyperPolling-nimen saanut 8000 hertsin päivitystaajuus on selvästi kovempaa luokkaa kuin esimerkiksi Logitech G Pro X Superlight 2:n tarjoama 4000 hertsiä.

Hiiren herkkyysarvo eli DPI nousee sekin korkeaan arvoon 35 000. DPI arvolla voi määrittää sen, kuinka pitkälle tai nopeasti hiiren kursori ehtii liikkeen aikana. Optisen Focus Pro Gen-2 -anturin Razer kertoo olevan maailman tarkin optinen sensori.

Hiiren IPS eli huippunopeusarvo on korkea 750. IPS on lyhenne sanoista inches per second (tuumaa sekunnissa), ja se tarkoittaa hiiren anturin suurinta seurantanopeutta. Mitä korkeampi IPS, sitä epätodennäköisemmin hiiri tekee jotain odottamatonta vauhdikkaissa tilanteissa.

Päivitystaajuus on kuitenkin ehkä se kiinnostavin arvo, ja se kertoo kuinka usein hiiri ilmoittaa liikkeestä tietokoneelle. Nopea päivitystaajuus voi johtaa sulavampaan ja tarkempaan käyttökokemukseen. Siitä on myös muuta etua, sillä korkea päivitystaajuus laskee viivettä. Viivettä pitäisikin olla 8000 hertsin tilassa vain mitättömät 0,125 millisekuntia.

Vaikka kysymys on suhteellisen pienistä eroista, korkeasta päivitystaajuudesta voi olla hyötyä ainakin kilpapelaajille tai pelaamiseen äärimmäisellä kilpailullisuudella suhtautuville harrastajille.

Se kannattaa muistaa, että kaikista nopeimmat päivitystaajuudet voivat ainakin maltillisemmilla pelikokoonpanoilla näkyä jopa tietokoneen suorituskyvyn rajojen koettelemisena, ja se voi realisoitua esimerkiksi pelien ruudunpäivityksen ongelmina tai hidastumisena. Päivitystaajuuden vaikutusta voi ihmetellä esimerkiksi tietokoneen Tehtävienhallinasta. Suorittimen kuorma voi kasvaa selvästi hiirtä liikuteltaessa.

Pelaaja voi aloittaa sopivan päivitystaajuuden metsästämisen 500-1000 hertsin alueelta, joka on usein hiiren ja muun järjestelmän suorituskyvyn välistä kultaista keskitietä, ja nostaa sen jälkeen asteittain päivitystaajuutta arvioiden samalla hiiren tuntumaa ja yhteiseloa tietokoneen suorituskyvyn suhteen.

Maltilliset päivitystaajuudet toimivat aivan loistavasti sellaisissa peleissä, jotka eivät tarvitse äärimmäisen nopeita ja tarkkoja hiirenliikkeitä. Räiskintäpelien pelaajaa taasen saattaa kiinnostaa päivitystaajuuden virittäminen korkeammalle tasolle. Pelimenestys tuskin siltikään jää kiinni päivitystaajuudesta, jos se ei ole ihan alhaisimmilla tasoilla. Esimerkiksi Epic Games suosittelee Fortnitessa 500-1000 hertsin päivitystaajuutta ruudunpäivitysongelmien välttämiseksi.

Pelimenestystä voi ennemminkin löytää siitä, miltä hiiri tuntuu kädessä, ja tällä osa-alueella Viper V3 Pro on erinomainen valinta. Kun hiiren ottaa käteen, koittaa suurensuuri ihmetys – Razer Viper V3 Pro on huiman kevyt hiiri! Painoa on vain 54 grammaa.

Vieressä on verrokkina Logitech G Pro X Superlight 2, ja ero on varsin havaittava Viper V3 Pron eduksi, vaikka G Pro X Superlight 2:sta on poistettu optionaalinen pohjalevy. Pelaamisen lomassa keveydestä on etua, ja myös toimistokäyttö sujuu mukavasti ja leppoisasti, kun hiiri on kevyt. Jos käytössä on vielä 15 vuotta vanha hiirimalli lankayhteydellä tai langaton patterihiiri, moderniin pelihiiren vaihtaminen voi olla valaiseva kokemus.

Razerin Gen 3 -sukupolven optiset kytkimet ovat tuplaklikkauksia estävät, ja ne sietävät luvatusti ainakin 90 miljoonaa painallusta. Viper V3 Pron painikkeista kerrottakoon, että ne vaikuttavat tuntumaltaan laadukkailta. Pienenä miinuksena niiden ääni on hiukan ärsyttävämpi verrattuna G Pro X Superlight- ja G Pro X Superlight 2 -pelihiiriin.

Superlight versio 1:n painikkeet tarjoavat hiljaisimman toiminnan, joka ei kuitenkaan ole niin napakkaa laatua kuin kahdessa verrokissa. Superlight 2 puolestaan tarjoaa napakkuutta, mutta selkeästi suuremman äänisaasteen. Viper V3 Prossa on vastaava napakkuus, mutta kimakoin, eniten ylätaajuuksia ympäristöön levittävä painallusääni. Äänenvoimakkuudeltaan painallus on samaa tasoa kuin G Pro X Superlight 2:ssa. Pelien tuoksinassa klik-ääni ei kuitenkaan haitannut millään tavalla.

Hiiren sivupainikkeet ovat Viper V3 Prossa samaan tyyliin toteutettu kuin Superlight 2:ssa. Ne ovat tuntumaltaan pehmeämmät kuin hiiren ykkös- ja kakkospainike, ja näin ollen niistä lähtee myös huomattavasti vähemmän ääntä. Mainittakoon, että Viper V3 Pron sivupainikkeissa oli pehmeämpi ja miellyttävämpi ääni kuin Superlight 2:ssa. Hiiren pohjassa puolestaan on napakan ja laadukkaan oloinen virtapainike.

Hiiren rullassa on erittäin mielenkiintoinen tuntuma. Se on erityisen napakka ja ”kumimainen”. Se helpottaa tarkkaa rullan käyttöä sellaisissa peleissä, joissa rullalle on tarvetta. Vain yhden rullapykälän siirto onnistuu tarkasti. Rullan tuntuma on hiukan laadukkaampi kuin Logitechin verrokkihiirissä. Lisäksi rulla on käytännössä täysin hiljainen. Myös painike on laadukkaan oloinen.

Razer on valinnut brändinsä mukaisesti varsin tyylitellyn muotoilun. Logitechin verrokkeja ei äkkiseltään erota oikeastaan lainkaan tavallisen toimistohiiren muotoilusta. Razerista sen sijaan voi löytää vihaisempaa hyökkäävyyttä ainakin sen painikkeista, jotka ovat edestä terävät ja hiukan ulkonevat. Lisäksi painikkeissa on koveruutta. Kenties tämä vie pelaajan oikeaan tunnelmaan, ja frageja tulee muutama enemmän.

Yleistuntumassa ei ole valittamista, ja sekä Razerin että Logitechin hiiret sopivat hyvin käteen. Ne ovat muodoltaan symmetrisiä, joten ne soveltuvat sekä oikea- että vasenkätisille.

Viper V3 Pron tuntumassa ei ole sormia enimmäkseen käyttävällä otteella mitään heikkouksia. Kooltaan hiiri on ainakin allekirjoittaneen makuun sopivan pieni, eikä esimerkiksi läheskään niin suuri kuin vaikkapa monien fanittama klassikkohiiri Logitech MX518.

Entäs sitten se liikkuvuus? Hiiri tarjoaa 100-prosenttiset PTFE -hiiritassut, ja hiiren liukuvuus on erinomaista tasoa. Verrattaessa G Pro X Superlight 2 -pelihiireen, Razer myös liikkuu äänettömämmin, joka viittaisi pienempään kitkaan. Täytyy todeta, että Razerin liikkuvuudessa on aavistus enemmän sulavuutta. On toki mahdollista, että se johtuu tuliteristä tassuista.

Varsin miellyttävänä yllätyksenä, hiiren lähettimen kytkeminen USB-liitäntään käynnistää automaattisesti Razer Gaming Software -asennuksen. Sieltä voi valita asennettavaksi Razer Synapsen, jota tarvitaan hiiren asetuksien säätämiseen. Ei kuin sitten vain menoksi.

Synapse tarjoaa useampiakin asetuksia. Sovelluksella on mahdollista säätää painikkeisiin asetettuja toimintoja ja luoda makroja. Hiireen tallennettavia profiilipaikkoja voi luoda neljä kappaletta, ja pilveen ”lähes rajattomasti”. Automaattisen profiilivaihdon voi linkittää peleihin.

Lähettimen merkkivalo on yllättäen muokattavissa. Sen voi Synapsesta asettaa näyttämään lähettimen yhteyden tilan, akkuvirran kapasiteetin tai pelkästään varoituksen akun loppumisesta.

Razer Synapsen asetuksista tulee huomattua, että hiiri tarjoaa laajemmat asetukset kuin Logitechin verrokkihiiret. Erikoisempiin ominaisuuksiin kuuluvat ainakin Smart Tracking ja virransäästötila. Vastaavat ominaisuudet löytyvät myös G Pro X Superlight 2:sta, mutta ei ihan niin muokattavina versioina.

Erityisesti virransäästötila on tervetullut, jottei hiirtä tarvitse ladata niin usein. Käyttäjän kannattaakin pitää mielessä, että mitä nopeampi päivitystaajuus on, sitä useammin hiiri täytyy ladata.

Erittäin tervetulleensa ominaisuutena päivitystaajuuden voi asettaa automaattisesti vaihtuvaksi. Pelin käynnistyessä päivitystaajuus vaihtuu esimerkiksi 8000 hertsiin, kun Windows-käytössä se voi olla vaikkapa 1000 hertsiä.

Smart Tracking tarjoaa automaattisen kalibroinnin hiirimatolle sopivaksi sekä liukusäätimen hiiren liikkeen hienosäätämiseen. Lisäksi syvemmällä asetuksissa on tarjolla kaksi muuta liukusäädintä. Korkeampi Lift-Off Distance -asetus tuntui vaikuttavan hiiren kiihtyvyyteen.

Tarkat säätömahdollisuudet saattanevat olla tärkeitä, jos tarvitsee äärimmäisellä pieteetillä tehtäviä säätöjä hiiren liikkeen ominaisuuksiin. Allekirjoittanut kasuaalipelaaja ei löytänyt näille säädöille kuitenkaan käyttöä. Useimmille riittänee Smart Tracking -liukusäädin ja sopivan asetuksen hakeminen kokeilemalla.

DPI-asetuksissakin on tavallista kattavampaa asetusta tarjolla. DPI:n voi tarvittaessa määrittää erikseen X-Y-akselille. Tämä onnistuu myös G Pro X Superlight 2 -hiiressä.

Päivitystaajuuden asetuksesta voisi mainita, että 1000 hertsin yläpuolella erot eivät ole enää selkeitä, ja sitä vähemmän selkeitä ne ovat, mitä pienempi on näytön virkistystaajuus. Tämä on tullut ilmi myös kolmansien osapuolien tutkimuksissa. 1000 hertsiä riittääkin aivan mainiosti pelaamiseen. Nopeamman päivitystaajuuden eduksi jää edelleen viiveen pieneneminen, ja se on toki tervetullutta.

Akku vaikuttaa kestävän kelvosti 8000 hertsin taajuudella, sillä yhden Counter-Strike 2 -deathmatch-session jälkeen akku näyttää edelleen lukua 100 prosenttia. Puolentoistatunnin kuluttua, työpöytäkäytön ja Counter-Strike 2 -pelin pelaamisen jälkeen akku on luvussa 98 prosenttia. Akun kestoksi Razer lupaa 1000 hertsillä 95 tuntia ja 8000 hertsillä 17 tuntia. Lataus tapahtuu hiiren etuosassa olevan USB Type C -liitännän kautta.

Counter-Strike 2 -peliä pelatessa tulee huomattua, että mitään taianomaista hyppyä Global-tason pelaajaksi ei ole tapahtunut. Pelimenestys on samaa tasoa kuin Logitechin hiirillä. Kokemus ei missään nimessä ole kuitenkaan huono, ja Razerin kelpuuttaisi hyvinkin Logitechin korvaajaksi. Jos kuitenkin pöydällä on Logitech G Pro X Superlight 2 -tasoinen hiiri jo entuudestaan, ei ole syytä uhrata roposiaan uuteen hiireen – vaikka 8000 hertsin päivitystaajuus ja pätevät Synapse-ominaisuudet Razerilla onkin tarjota.

Razer Viper V3 Pro on oikein mainio pelihiiri. Suurimmat erot Logitechin ja Razerin välillä syntyvät muodosta, sillä V3 Pro on hiukan siromman oloinen kädessä kuin Logitech. Kevyempi paino voi niin ikään miellyttää – ja 8000 hertsin päivitystaajuuden tarjoama pienempi viive.

Jos on päivittämässä vanhaa hiirtään uuteen, huippuluokan pelihiireen, kannattaa marssia kauppaan ja kokeilla kätösissään sekä Razerin että Logitechin tarjokkaita. Kummankaan kanssa ei voi mennä vikaan parempaa pelimenestystä tavoitellessaan.

Hyvää

• Kevyt
• Siro mutta silti hyvin isoonkin käteen sopiva
• Ero perushiireen on suuri
• Langaton
• Matala latenssi
• Hiljainen ja laadukkaan oloinen rulla sekä rullan painike

Huonoa

• Varsin naksahtavaisen äänekkäät ykkös- ja kakkospainike
• Hiiren hinta on kova

Tärkeimmät tekniset tiedot Razer Viper V3 Pro

• Ohjehinta: 179,99 euroa
• Mitat: 127,1 x 63,9 x 39,9 mm
• Paino: 54 grammaa
• Yhdistettävyys: Langaton Razer HyperSpeed ja USB-C
• Razer Focus Pro -optinen sensori
• Optiset Razer Gen 3 -kytkimet
• Herkkyys: maksimi 35 000 DPI
• 750 IPS, 70 g kiihtyvyys
• Päivitystaajuus: Razer HyperPolling 8000 Hz
• 100% PTFE hiiritassut
• Akunkesto:
  • 95 tuntia – 1000 Hz
  • 62 tuntia – 2000 Hz
  • 40 tuntia – 4000 Hz
  • 17 tuntia – 8000 Hz