Olemus ja käyttö
Olemus ja käyttö
Ulkoisesti Blade ei muistuta perinteistä pelikannettavaa, vaan Applen Macbook Pro -kannettavaa vuosien takaa. Laatuvaikutelma on poikkeuksellisen vakuuttava pelikannettavien kategoriassa: alumiininen runko ei nitise ja näyttö pysyy ryhdikkäästi aloillaan. Vaikka koneella on kokoa, ei se 16-tuumaiseksi pelikannettavaksi ole järisyttävän iso. Toki yhdellä kädellä sitä ei tuosta vaan nostele.
Blade pitää sisällään 13. sukupolven Intel Core i9-13950HX, Nvidia GeForce RTX 4080 -näytönohjaimen ja 32 gigatavua keskusmuistia. Tallennustilaa on jopa teratavu. Automatiikka vaihtaa vetovastuuta Intelin yhdysrakenteisen näytönohjaimen ja erillisohjaimen välillä. Työpöytäkäytössä integroitu pärjää useimmiten riittävän hyvin. Testiohjelmia käynnistäessä automatiikka jäi empimään näytönohjaimien välille, mikä aiheutti selvän nykäyksen koneen toiminnassa.
Kahta eri käyttötilaa tukeva miniled-näyttö esiteltiin ensi kerran tässä mallissa. 16:10-kuvasuhteen 16-tuumainen näyttö tukee näyttötiloja sekä UHD+ (3840 x 2100) 120 hertsillä että FHD+ (1920 x 1200) 240 hertsillä. Ensimmäinen on tarkoitettu tarkkaan työskentelyyn työpöytäohjelmissa ja jälkimmäinen nopeaa virkistystaajuutta vaativaan pelaamiseen. Tämä korostaa Bladen monikäyttöisyyttä.
Näyttötila vaihdetaan Razer Synapse -hallintasovelluksesta. Miinusta tulee siitä, että vaihto vaatii koneen uudelleenkäynnistyksen. Ajan kuluessa sitä laiskistuu, eikä työpöytätilasta kovin hennosti jaksa enää siirtyä ”kilpamoodiin”.
Itse miniled-näyttöön sisältyy plussia ja miinuksia. Maksimikirkkaus vaikuttaa olevan keskimääräistä paremmalla tolalla (~700 nittiä) ja väritoisto yltää dci-p3-väriavaruuteen. Voimakkaat värit näyttävät seuraavan sisällöstä riippumatta. Pelatessa tietenkin toivottua, mutta nettiselainta käytettäessä ei niinkään. Näytön mattapinta ei kovin taidokkaasti estä heijastuksia, vaikka teräviä ne eivät ole.
Miniledin loistava kontrasti perustuu taustaledien himmentämiseen alueittain. Paljon on kiinni siitä, kuinka etevästi alueita ohjaava algoritmi toimii. Bladen näytössä huomaa, kuinka kuvan osa-alueiden kirkkaus muuttuu sen koon mukaan. Pieni valkoinen kohde on himmeämpi verrattuna isompaan, kuten mustaa taustaa vasten oleva valkoinen teksti. Käytös vähentää selvärajaisten halojen syntymistä kohteiden ympärille. Pelatessa se ei ole niin iso ongelma, mutta graafisessa työskentelyssä se voi haitata. Myös värilämpötila vaihteli jonkin verran kuvan eri kohdissa.
Näppäintuntuma on hieman vaisu, mutta painalluksessa on sopivasti liikettä. Näppäimistöön kuuluu valmistajan tuttu Chroma RGB led -taustavalaisu. Toteutus näyttää vaikuttavalta. Värien elämää voi hienosäätää monella tapaa Synapse-hallintasovelluksesta. Funktionäppäimiin yhdistettyjen mediatoimintojen merkinnät eivät ole valaistu, joten niitä joutuu tiirailemaan kannettavaan tutustuessa.
Tasohiiri on pinta-alaltaan valtava. Liikkeet rekisteröityvät oletuksena luotettavasti, mutta hennot kosketukset aiheuttavat klikkauksia. Painallus tuntuu omaan makuun hieman pehmeältä, mutta plussana se ei päästä äänekästä napsausta.
1080p-verkkokamera tukee infrapuna-avusteista kasvojentunnistusta, jolla Windowsin lukituksen saa avattua kätevästi. Sormenjälkilukijaa näppäimistössä ei ole. Verkkokameran laatu ei ole yhtään hassumpi satunnaisiin palavereihin. Kameran linssin saa piiloon kätevästi pienellä luukulla.
Äänentoiston kerrotaan koostuvan neljästä kaiuttimesta. Sointi on sinällään kohtuullinen, eikä ääni jää pyörimään kannettavan uumeniin. Selvä pettymys on kuitenkin vaimeat alemmat taajuudet, mikä tekee soinnista aivan liian ohuen.
Keskusmuistin saa päivitettyä aina 64 gigatavuun asti (DDR5 5200 MHz). Samaten tallennusmuistin voi korvata enintään neljän teratavun SSD-muistilla. Akun vaihtoa ei suositella itse takuuehtojen vastaisena, mutta mainittakoon, että vasta 2024-mallit valittavat kolmannen osapuolen akuista käynnistyessään.
Fyysiset liitännät yhdistelevät uutta ja vanhaa. Kolme USB-A-liitäntää riittää hyvin hiirelle ja oheislaitteille. Kahdesta USB-C-liitännästä vain toinen tukee Thunderbolt 4 -väylätekniikkaa. Hyötykäyttöä tukee SD-kortinlukija, eikä kuulokeliitäntäkään ole hassumpi lisä. Latausliitäntä on valmistajakohtainen. USB-C:tä voi käyttää lataamiseen, mutta se ei kykene valjastamaan kaikkea tehoa käyttöön. Liitännöistä jää kaipaamaan ethernetiä.
95,2 wattitunnin akun varassa Blade pärjää kehnosti. Tehosyöpöt komponentit verottavat 1080p-pelaamista – Red Dead Redemption 2:sta Blade jaksoi yhtä putkeen noin 1,5 tuntia. Järin pitkään se ei selviä työpöytäkäytössäkään, sillä videotoisto wlan-verkon ylitse loppui 4,5 tunnissa. Lataus täyteen 330 watin laturilla kesti kaksi tuntia.
