Finncon-Animecon panostaa myös peliohjelmaan

Pohjoismaiden suurin science fiction- ja fantasiatapahtuma Finncon 2008 järjestetään yhdessä anime- ja mangatapahtuma Animeconin kanssa 26.-27. heinäkuuta Tampereella. Finncon ja Animecon järjestetään ensimmäistä kertaa Tampereella ja tapahtumaan odotetaan noin 5000 kävijää päivittäin.

Tapahtumassa on aiempinakin vuosina käsitelty tieteis-, fantasia-, anime- ja mangaohjelman ohella myös runsaasti teknologiaa, pelejä, kulttuuria ja muita erikoisempia aiheita. Tänä vuonna tarjolla on kuitenkin poikkeuksellisen paljon videopeleihin ja pelaamiseen liittyvää ohjelmaa, sillä pelit on yksi tapahtuman pääohjelmarungoista.

Yleisölle tarjoillaan muun muassa esitelmiä ja paneelikeskusteluja video- ja lautapeleistä, joissa on mukana suomalaisia pelituntijoita, tutkijoita sekä niin kotimaisia kuin ulkomaisia videopelikehittäjiä. Luvassa on esimerkiksi keskustelua verkkopeleistä, syväkatsaus videopelien tieteismaailmoihin sekä pelikehittäjien esitelmiä.

Finncon 2007: denitiivinen Peto-paneeli ei antanut armoa yleisön nauruhermoille.

Finnconin yhteydessä järjestetään myös lautapelaamisen SM-kilpailut. Molempina päivinä yksi esitelmäsali on pyhitetty erilaisille lautapeleille, niin uusille tulokkaille kuin vanhoille klassikoille, joita voi pelata vapaasti. Jos vierailijat haluavat tutustua itselleen uusiin peleihin, on paikalla pelineuvojia, jotka opettavat pelien salat ensikertalaisillekin. Pelisalia ylläpitää Suomen lautapelaajat ry.

Finncon järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1986, Animeconeja on järjestetty vuodesta 1999. Tapahtumien teemoina tänä vuonna ovat lasten- ja nuortenkirjallisuus, pelit ja Tampere. Animepuolella järjestetään muun muassa Cosplay-puku- ja Anime Music Video -kilpailu.

Tapahtuman kunniavieraita ovat Tähtivaeltaja-palkittu tieteiskirjailija M. John Harrison, Gaiman-kuvittajana tunnettu Charles Vess, kriitikko Farah Mendlesohn, Väinämöisen paluu – ja Praedor- sarjakuvistaan kansallisesti tunnettu Petri Hiltunen sekä Ruotsissa menestyneet suomalaiset piirtäjät Nina von Rüdiger & Johanna Koljonen (Ms Mandu). Lisäksi tapahtuman ohjelmaan osallistuu monia suomalaisia kirjailijoita.

Molemmat tapahtumat ovat yleisölle avoimet ja niihin on vapaa pääsy.

Lisätietoja: http://www.finncon.org/, http://fi.wikipedia.org/wiki/Finncon.

Meininkiä Finncon 2007:n iltabileissä.

Finnconin kunniavieraat

M. John Harrison

Brittiläinen science fiction- ja fantasiakirjailija M. John Harrison (s. 1945) julkaisi ensimmäiset novellinsa 1960-luvulla, ja hänen uransa jatkuu yhä aktiivisena. Harrison on kirjoittanut sekä romaaneja että novellikokoelmia. Hänen suomennettuja teoksiaan ovat Valo (LIKE), joka voitti Tähtivaeltaja-palkinnon vuonna 2004, sekä Pastellikaupunki (Book Studio), Eilisen mystinen sydän (LIKE), Elonmerkit (LIKE) sekä Nova Swing (LIKE), joista viimeisin voitti vuoden 2008 Philip K. Dick memorial Award -palkinnon. Nova Swing on jatko-osa romaanille Valo.

Harrison on voittanut Arthur C. Clarke ja James Tiptree Jr. -palkinnot. Kirjoittamisen lisäksi hän on toimittanut New Worlds -lehteä ja toimii säännöllisesti kirjallisuuskriitikkona Times Literary Supplement-, The Guardian- ja Daily Telegraph -lehdissä. Vapaa-aikanaan Harrison harrastaa vuorikiipeilyä.

Petri Hiltunen

Petri Hiltunen on Suomen tunnetuimpia sarjakuvapiirtäjiä. Hän syntyi perjantaina 13. päivä lokakuuta Karkilassa ja valmistui ylioppilaaksi Savonlinnan taidelukiosta 1986. Nykyään Hiltunen asuu ja toimii Helsingissä. Sarjakuvien piirtämisen lisäksi hän työskentelee freelance-kuvittajana ja käsikirjoittajana. Hän on myös opettanut sarjakuvan tekoa. Hiltunen voitti vuonna 2002 Puupäähattu-palkinnon, jonka Suomen sarjakuvaseura myöntää vuosittain ansioituneelle suomalaiselle sarjakuvapiirtäjälle.

Hiltusen tunnetuimpia töitä ovat Väinämöisen paluu -sarja, joka ilmestyy useissa suomalaisissa sanomalehdissä, ja Praedor-sarjakuvaromaanit. Praedorista on muokattu myös roolipeli. Lisäksi hän on muokannut sarjakuviksi muun muassa Robert E. Howardin novelleja ja Shakespearen näytelmän Macbeth. Lordi-yhtyeen laulajan Tomi Putaansuun kanssa yhteistyönä tehty Lordi-sarjakuva ilmestyi vuonna 2006. Kirjankuvituksia Hiltunen on tehnyt Likelle, Art Houselle ja Jalavalle sekä kuvittanut Tähtivaeltaja-lehteä. Hän myös ohjaa ja käsikirjoittaa omakustanne-elokuvia.

Petri Hiltusen tavoitteena on yhdistää klassinen piirtäminen moderniin kerrontaan ja ajattomiin aiheisiin. Hänen töissään käsittelemiään teemoja ovat keskiaika, suomalainen mytologia ja villi länsi alkuperäisasukkaineen. Aihepiirit liikkuvat historiallisen ympäristön lisäksi science fiction- ja fantasiamaailmoissa.

Farah Mendlesohn

Farah Mendlesohn on brittiläinen akateemikko, kriitikko ja toimittaja. Mendlesohn toimittaa Foundation-lehteä sekä The Inter-Galactic Playground verkkosivustoa, joka keskittyy lapsille kirjoitettuun science fictioniin. Hänen yhteistyössä Edward Jamesin kanssa toimittamansa The Cambridge Companion to Science Fiction voitti Hugo-palkinnon vuonna 2005 parhaan alaan liittyvän kirjan kategoriassa.

Mendlesohn on luennoitsija American Studies -oppiaineessa Middlesexin yliopistossa. Hän kirjoittaa Amerikan uskontojen ja Amerikkalaisen science fictionin historiasta. Hänen julkaisujaan ovat muun muassa Quaker Relief Work in the Spanish Civil War (2002), Diana Wynne Jones: Children’s Literature and the Fantastic Tradition (2005) ja Glorifying Terrorism: An Anthology of Original Science Fiction (2006).

Charles Vess

Charles Vess (s. 1951), amerikkalainen taitelija, tunnetaan ehkä parhaiten Neil Gaimanin ja Jeff Smithin tuotannon kuvittamisesta.

Vess opiskeli taidetta ja valmistui Virginia Commonwealth Universitystä 1974. 1976 hän muutti New Yorkiin, jossa hän työskenteli freelance-kuvittajana. Vess on tehnyt kansikuvia ja kuvitusta lukuisiin lehtiin, kuten Heavy Metal, Klutz Press ja National Lampoon sekä kustantamoille kuten Marvel, DC, Darkhorse ja Epic.

Vess on teoksillaan osallistunut lukuisiin näyttelyihin, kuten vuonna 1980 pidettyyn ensimäiseen suureen Science Fiction ja Fantasia -näyttelyyn New Britain Museum of American Art -museossa, sekä Willia King Regional Arts Centerissä pidettyyn Dreamweavers -näyttelyyn 1994-05. Hän on voittanut kuvituksillaan kaksi Will Eisner palkintoa sekä World Fantasy Awardin sekä lukuisia muita palkintoja.

Vess on erikoistunut myyttien ja satujen kuvittamiseen. Hänen tyyliinsä ovat vaikuttaneet muun muassa Arthur Rackham ja Alphonse Mucha.

Mitä on Science fiction?

Tieteisfiktion määritteleminen on yhtä vaikeaa kuin muidenkin taiteen lajityyppien. Science fictionilla on joitakin tyypillisiä aihealueita, kuten avaruusmatkat ja tulevaisuuskuvitelmat. Nämä ovat yleensä riittäviä scifin määritteleviä piirteitä: tulevaisuuteen tai avaruuteen sijoittuva tarina on käytännössä aina scifiä, tai ainakin jossain suhteessa siihen. Välttämättömiä ne eivät kuitenkaan ole: scifi voi käsitellä monia muitakin asioita ja tarinat voivat sijoittua hyvin erilaisiin ympäristöihin.

Mitä on fantasia?

Fantasia on vanhimpia taiteen keinoja. Fantasia tarkoittaa yksinkertaisesti mielikuvituksen käyttöä taiteessa tavalla, joka ylittää tai rikkoo tunnetun todellisuuden rajat. Lähes kaikki vanha kirjallisuus sisältää fantastisia elementtejä. Realismi on fantasiaan nähden tuore ja aika lyhytaikainen tulokas taiteen maailmassa.

Koska fantasia on eräänlainen esteettinen yläkäsite, sen alle voidaan lukea lukuisia erilaisia alalajityyppejä kuten maaginen realismi, absurdismi, surrealismi , yliluonnollista käsittelevä kauhukirjallisuus,tieteiskirjallisuus ja moderni fantasiakirjallisuus.

Mitä ovat anime ja manga?

Manga ja anime ovat japanin kielen sarjakuvaa ja animaatiota tarkoittavat sanat. Japanissa sanojen merkitys kattaa kaiken sarjakuvan ja kaiken animaation, mutta länsimaissa ne ovat vakiintuneet tarkoittamaan nimenomaan japanilaista sarjakuvaa ja animaatiota.

Japanissa sarjakuva ja animaatio ovat tärkeä ja olennainen osa paikallista populaarikulttuuria. Sarjakuvien levikki lasketaan japanissa parhaimmillaan miljoonissa ja alan liikevaihto on miljardeja. Myös animea tuotetaan parhaina vuosina satoja sarjoja, ja liikevaihto on suuri. Japanissa tehdäänkin sarjakuvaa kaikille vauvasta vaariin ja toimintaseikkailuista aina puolustusministeriöin vuosiraportteihin. Eri julkaisujen määrä on suunnaton ja lähes kaikki kuviteltavissa olevat genret ovat edustettuina. Animaatio on keskittynyt suurimpien kohderyhmien, kuten lasten ja nuorten aikuisten sarjoihin, mutta myös muille kohderyhmille tehdään sarjoja.