Kesän parhaat ja erikoisimmat pelit
Kesä tuli, oli ja on melkein mennyt. Syksyn lähestyessä voimme kuitenkin vielä nauttia monista miellyttävistä ja toivon mukaan siedettävän lämpöisistä päivistä, ilman helvetillistä hellepaahdetta. Kivassa kelissä on näet mukava pelatakin, niitä kesän parhaimpia pelejä.
eDomen peliarvosteluja ei jätetty kesätauolle kuumimmankaan helteen keskellä, vaikka osa ydinkesästä kuluikin enemmänkin arkistoon hautautuneiden aarteiden kuin upouusien hittien keskellä. Kerratkaamme siis, mikä oli eDomessa kuuminta kuumana kesänä?
eDome suosittelee
Kesän aikana, tarkalleen sanoen toukokuun lopusta heinäkuun alkuun välisenä ajanjaksona, eDomen korkein kunniamerkki, Suosittelemme-leima, myönnettiin yhteensä seitsemälle pelille. Näistä vain kahta voi pitää varsinaisesti megaluokan, AAA-tason etukäteishyperhypetettynä teoksena. Loput tulivat jopa yllättäen kulman takaa tai sitten niiden erinomaisuuteen ei voinut etukäteen täysin uskoa, vaikka tekijät olivatkin asiamiehiä.
Todellinen helmi, jossa tekninen toteutus, tarinankerronta, omaperäisyys ja vetovoima yhdistyvät harvinaisella ja mielenkiintoisella tavalla.
Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin. Arcadekaahailuiden kesken käydään tiukkaa kilpailua, jossa vähemmän ei todellakaan ole enemmän. Enemmän autoja, näyttävämpiä ympäristöjä, huimempaa vauhtia.
Välillä on kuitenkin aika lyödä tutut säännöt säpäleiksi ja putsata pöytä uusilla konsteilla. Split/Second esitteli räjähtävät ympäristöt, mutta Blur menee askelen edemmäs ja muuttaa kilparadat todelliseksi taistelutantereeksi.
Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin. Arcadekaahailuiden kesken käydään tiukkaa kilpailua, jossa vähemmän ei todellakaan ole enemmän. Enemmän autoja, näyttävämpiä ympäristöjä, huimempaa vauhtia.
Kun joku legendaarisista Monkey Island –suunnittelijoista tekee pelin, minä kiinnitän huomiota. Tim Schaferin saavutukset tunnetaan ja Dave Grossman on päätynyt Telltalelle, mutta mitä tekee Ron Gilbert? Pelin, joka on erikoinen nimensä ohella myös idealtaan.
Deathspankia kuvailtu monissa piireissä Diablon ja Monkey Islandin risteytykseksi. Kova väite, joka toteutuessaan on melkoisen hittipelin merkki. Mutta pitääkö väite paikkansa vai onko se vain markkinointihypeä?
Kun joku legendaarisista Monkey Island –suunnittelijoista tekee pelin, minä kiinnitän huomiota. Tim Schaferin saavutukset tunnetaan ja Dave Grossman on päätynyt Telltalelle, mutta mitä tekee Ron Gilbert? Pelin, joka on erikoinen nimensä ohella myös idealtaan.
Demon’s Souls on peli, jolla on Maine. Kyllä, isolla M-kirjaimella. Nettipuheiden perusteella tämä jenkkejä ja japanilaisia jo vuoden viihdyttänyt roolipeli on todellinen luunmurskaaja ja armoton paskainen. Peli, joka on niin vaikea, että saatat itsekin päättää päiväsi!
Pakkohan tätä oli testata, varsinkin kun kävi niin autuaasti, että joku – kenties vahingossa – julkaisi kulttipelistä oikein komean Collector’s Editionin Euroopassa, jossa yleensä jäämme paitsi kaikesta kivasta. No, miten kävi? Kirjoitanko tätä arvostelua syöksyessäni ikkunasta Demon’s Soulsin murtamana?
Demon’s Souls on peli, jolla on Maine. Kyllä, isolla M-kirjaimella. Nettipuheiden perusteella tämä jenkkejä ja japanilaisia jo vuoden viihdyttänyt roolipeli on todellinen luunmurskaaja ja armoton paskainen. Peli, joka on niin vaikea, että saatat itsekin päättää päiväsi!Red Dead Redemption (PS3, Xbox 360)
Kukapa ei pitäisi länkkäreistä? Clint Eastwoodin karut kasvot, Ennio Morriconen huikeat sävellykset, kuumat ja kuivat autiomaat sekä tulinen toiminta ovat aineksia, joilla valloitetaan ainakin meikäläisen sydän.
Mikäpä olisikaan siis hienompaa kuin open world –pelit hallitsevan tiimin vuosikausia tehtailema peli, joka vangitsee erinomaisesti länkkärien tunnelman ja tarjoilee sen vieläpä erinomaisen pelin muodossa?
Kukapa ei pitäisi länkkäreistä? Clint Eastwoodin karut kasvot, Ennio Morriconen huikeat sävellykset, kuumat ja kuivat autiomaat sekä tulinen toiminta ovat aineksia, joilla valloitetaan ainakin meikäläisen sydän.Singularity (PC, PS3,Xbox 360)
Viime aikoina lähinnä perseilystään tunnettu Activision toi kaikessa hiljaisuudessa kauppoihin räiskintäveteraani Raven Softwaren uusimman teoksen. Peliä on markkinoitu lähes rikollisen huonosti enkä olisi itsekään luultavasti huomannut sitä, ellei minua olisi nakitettu arvostelemaan sitä.
Jämäpeliksi luulemani Singularity osoittautui yhdeksi vuoden suurimmistä yllättäjistä, joka tarjoaa maukkaan annoksen kommunistien ja mutanttien lahtausta muutamalla uudella jipolla maustettuna.
Viime aikoina lähinnä perseilystään tunnettu Activision toi kaikessa hiljaisuudessa kauppoihin räiskintäveteraani Raven Softwaren uusimman teoksen. Peliä on markkinoitu lähes rikollisen huonosti enkä olisi itsekään luultavasti huomannut sitä, ellei minua olisi nakitettu arvostelemaan sitä.Sin & Punishment: Successor of the Skies (Wii)
Treasure on joillekin pelaajille tuttu Ikarugan ja Radiant Silvergunin kaltaisista peleistä. Tämä pieni japanilainen yhtiö on kuitenkin tehnyt paljon muitakin pelejä. Yksi näistä on alkujaan vain japanilaisten iloksi N64:llä jäänyt Sin & Punishment, joka on sittemmin julkaistu länsimaissa Wiin Virtual Consolelle.
Jonkinasteiseksi yllätyshitiksi yltänyt menestys yllytti Nintendon tekemään pelille jatkoa Treasuren kehittämän Sin & Punishment: Successor of the Skiesin muodossa. Lopputulos on edeltäjäänsäkin huikeampi shoot’em’up-vuoristorata ja samalla Treasuren paras peli.
Treasure on joillekin pelaajille tuttu Ikarugan ja Radiant Silvergunin kaltaisista peleistä. Tämä pieni japanilainen yhtiö on kuitenkin tehnyt paljon muitakin pelejä. Yksi näistä on alkujaan vain japanilaisten iloksi N64:llä jäänyt Sin & Punishment, joka on sittemmin julkaistu länsimaissa Wiin Virtual Consolelle.
Vuonna 2007 julkaistu Super Mario Galaxy räjäytti potin. Nintendon luottosankarin seikkailut olivat ainakin allekirjoittaneen kohdalla kärsineet melko pahasta väsymyksestä SNES-ajoista lähtien, joten oli suoranainen yllätys että peli löi totaalisen ällikällä.
Huippupelien jatko-osien tekijöillä on varsin epäkiitollinen tehtävä. Odotukset ovat yleensä niin korkealla, että vanhan suorituksen parantaminen voi osoittautua suorastaan mahdottomaksi. Super Mario Galaxy 2:n suhteen tämä olikin se suurin huolenaihe. Mutta ei hätää, sillä toisin kuin Kepu, Nintendo ei petä.
Vuonna 2007 julkaistu Super Mario Galaxy räjäytti potin. Nintendon luottosankarin seikkailut olivat ainakin allekirjoittaneen kohdalla kärsineet melko pahasta väsymyksestä SNES-ajoista lähtien, joten oli suoranainen yllätys että peli löi totaalisen ällikällä.Kokeile ihmeessä!
eDomen Kokeile-leima myönnettiin kesäkautena seitsemälle pelille.
Tämä ei ole välttämättä huippupeli. Sitä ei välttämättä nähdä myyntilistojen kärjessä tai vuoden peli-listoilla. Ideat ja omaperäinen toteutus saavat sen kuitenkin erottumaan joukosta. Uskomme, että moni voi sitä kokeilemalla löytää kätketyn helmen.
Kun alkuperäinen Crackdown julkaistiin, se myi kyllä hyvin, mutta jäi sangen vähälle huomiolle. Syy tähän oli se, että pelin mukana sai Halo 3 -betakoodin. Myöhemmin moni huomasi, että Crackdown olikin ihan muikea peli ja näin se sai vihdoin sitä huomiota.
Huomion myötä peli nousi myös Microsoftin tietoisuuteen ja niinpä kävikin sen verran yllättävästi, että Crackdown 2 näki päivänvalon. Vaan onko se mistään kotoisin?
Kun alkuperäinen Crackdown julkaistiin, se myi kyllä hyvin, mutta jäi sangen vähälle huomiolle. Syy tähän oli se, että pelin mukana sai Halo 3 -betakoodin. Myöhemmin moni huomasi, että Crackdown olikin ihan muikea peli ja näin se sai vihdoin sitä huomiota.
Otetaan yksi pala Excite Bikeä, yksi pala Motocross Madnessia ja yksi, pieni pala Trials HD:tä. Mitä jää käteen? No, ainakin hyvä peli! Pitkän linjan pelimiesten tuore indie-studio yllättää iloisesti tarjoilemalla sellaisen ladattavan pelin, että sen myötä ainakin puoli kesää pelastuu.
Otetaan yksi pala Excite Bikeä, yksi pala Motocross Madnessia ja yksi, pieni pala Trials HD:tä. Mitä jää käteen? No, ainakin hyvä peli! Pitkän linjan pelimiesten tuore indie-studio yllättää iloisesti tarjoilemalla sellaisen ladattavan pelin, että sen myötä ainakin puoli kesää pelastuu.
Tyttö, joka on kateissa. Poika, joka tahtoo löytää siskonsa. Maailma pelkkiä harmaan sävyjä elämän ja Helvetin välillä. Petollinen hiljaisuus, joka kätkee taakseen kuolettavan ansan toisensa jälkeen. Uni, tai paremminkin painajainen, josta ei tahdo herätä.
Limbo rakentuu samoista aineksista lukuisien muiden indiepelien kanssa. Tasohyppelyä, fysiikkamoottori ja puzzleja. Mutta kun liimana käytetään huikeaa tunnelmaa ja aitoa rakkautta, on lopputulos enemmän kuin osiensa summa.
Tyttö, joka on kateissa. Poika, joka tahtoo löytää siskonsa. Maailma pelkkiä harmaan sävyjä elämän ja Helvetin välillä. Petollinen hiljaisuus, joka kätkee taakseen kuolettavan ansan toisensa jälkeen. Uni, tai paremminkin painajainen, josta ei tahdo herätä.
Tähän saakka kepeät karting-huristelut ovat olleet Nintendon ja erilaisten käsikonsolien yksinoikeus. Kaikki ovat olleet vielä samasta, jykevästä Mario Kart –tammesta veistettyjä, joten vaihtoehtoja etsiville on jäänyt käteen tyhjä arpa.
Nyt paikalle kurvaa Sony uudella karting-pelillään, joka noudattelee sitä tuttua linjaa mutta lisää soppaan aivan huikeat yhteisöominaisuudet. Kaatuuko Mario palliltaan vai jääkö tulokas puremaan pölyä?
Tähän saakka kepeät karting-huristelut ovat olleet Nintendon ja erilaisten käsikonsolien yksinoikeus. Kaikki ovat olleet vielä samasta, jykevästä Mario Kart –tammesta veistettyjä, joten vaihtoehtoja etsiville on jäänyt käteen tyhjä arpa.
Luoja siunatkoon pieniä ja persoonallisia softafirmoja. Vaikka valtaosa pikkupioneerien teoksista on sellaista tasoa, ettei niitä selvänä viitsisi pelata, välillä ne yllättävät iloisesti. Kun taustalla ei seiso tuhannen miehen markkinointiosastoa, voi tehdä myös pienempää porukka miellyttäviä ratkaisuja.
Tähän rakoon kiilaa myös Nier, joka kilpailee jo nyt vuoden erikoisimman pelin tittelistä. Pinnallisesti perustason toimintaroolipeliltä vaikuttava teos sisältää nimittäin todellisen kultasydämen.
Luoja siunatkoon pieniä ja persoonallisia softafirmoja. Vaikka valtaosa pikkupioneerien teoksista on sellaista tasoa, ettei niitä selvänä viitsisi pelata, välillä ne yllättävät iloisesti. Kun taustalla ei seiso tuhannen miehen markkinointiosastoa, voi tehdä myös pienempää porukka miellyttäviä ratkaisuja.Split/Second Velocity (PC, PS3, Xbox 360)
Kuvitelkaa nitrontuoksuinen katuratakilpailu. Huippuunsa viritetyt hevosvoimia pullistelevat kiiturit odottamassa lähtömerkkiä ja lupaa syöksyä radalle. Nykypäivän gladiaattorit ainoana tehtävänään viihdyttää massoja.
Tämä kaikki on nähty jo lukemattomia kertoja. Mutta Split/Second hautoo hihassaan ylimääräisiä kortteja. Miltä kuulostaisi radalle romahtava tornitalo, lämpöohjautuvia ohjuksia ampuva helikopteri tai vaikkapa keskelle kisa-aluetta syöksyvä jumbojetti?
Kuvitelkaa nitrontuoksuinen katuratakilpailu. Huippuunsa viritetyt hevosvoimia pullistelevat kiiturit odottamassa lähtömerkkiä ja lupaa syöksyä radalle. Nykypäivän gladiaattorit ainoana tehtävänään viihdyttää massoja.WarioWare: Do It Yourself (DS)
Nintendo jaksaa aina yllättää. Warioware on pitkään jatkunut sarja, mutta sen jokainen osa on tuonut mukanaan jotain merkittävästi uutta.
Niin tälläkin kertaa. Uusimman Wariowaren kikka on mahdollisuus tehdä omia pikkupelejä. Varsinaisena minipelikokoelmana se pettää, mutta loppupeleissä paketin sisältä löytyy jotain paljon mielenkiintoisempaa.
Nintendo jaksaa aina yllättää. Warioware on pitkään jatkunut sarja, mutta sen jokainen osa on tuonut mukanaan jotain merkittävästi uutta.
eDomen kaikki peliarvostelut kuluvalta vuodelta löydät täältä:
Arkisto: eDomen peliarvostelut
Kaikki myönnetyt Suositus-, Kokeile- ja Vältä-peukut löydät täältä:
