Arvostelu: Scarlett Johanssonin Rough Night tekee vaikutuksen – törkykomedia kun ei naurata kertaakaan

15.06.2017 13:07 | Aki Lehti | 2156

Ensi-ilta: 16.6.2017.
Alkuperäisnimi: Rough Night
Ohjaus: Lucia Aniello
Käsikirjoitus: Lucia Aniello & Paul W. Downs
Pääosissa: Scarlett Johansson, Kate McKinnon, Jillian Bell, Ilana Glazer, Zoë Kravitz & Paul W. Downs
Pituus: 101 minuuttia
Ikäraja: K16
Idea: Naisetkin osaavat dokata
Arvostelija: Aki Lehti

1,5

Naisten tekemä ja tähdittämä polttarikomedia on junnaavan puuduttava yhden idean ihme.

Rough Night -polttarikomedia tietää tasan tarkkaan mikä se on, viitatessaan jo julisteessaan Hangover-elokuviin. Kankkus-leffojen lisäksi se lainaa ideansa häpeilemättä ainakin Very Bad Things – ja Bridesmaids -elokuvista, ja pöllii pätkiä myös Weekend at Bernie’sistä.

Polttarileffoista on tullut jo oma genrensä, johon Rough Night ei onnistu tuomaan yhtikäs mitään uutta, ei edes kääntämällä perinteisen asetelman päälaelleen ja laittamalla naiset vetämään kokkelia ja kiskomaan kaksin käsin drinkkejä, miesten käyttäytyessä sivistyneesti omissa juhlissaan viinejä maistellen.

Reilun parinkymmenen minuutin ajan leffa lupaa muuttuvansa hauskaksi yliopistoaikaisten ystävysten kokoontuessa kymmenen vuotta myöhemmin viettämään polttariviikonloppua Miamiin. Hilary Clintonin näköiseksi stailattu Scarlett Johanssonin Jess muuttuu kiitettävän nopeasti kiireisestä jakkupukupoliitikosta laittomia päihteitä nokkaan vetäväksi bilettäjäksi, mutta Rough Night hyytyy siinä vaiheessa kun sen pitäisi lähteä oikeasti käyntiin. Alku saa hymyilemään ehkä pari kertaa, mutta sen jälkeen kun naiset saavat vahingossa tapettua stripparin, ei elokuva naurata kertaakaan jäädessään junnaamaan paikoilleen yhden idean varaan.

Scarlett Johanssonin Saturday Night Live -vierailujen perusteella hän pystyisi kantamaan harteillaan täyspitkän komedian, mutta Johansson on kuitenkin buukattu Rough Nightin pääosaan vain siksi, että hän on Scarlett Johansson.

Naurattaminen jää siis Jillian Bell – ja Kate McKinnon -koomikoille, Zoë Kravitzille ja Ilana Glazerille, joiden yksiulotteisissa hahmoissa ei vain valitettavasti ole mitään hauskaa. Bell on se pakollinen tukeva tyyppi, takertuja joka elää menneessä, Glazer maailmanparantaja-aktivisti ja McKinnon australialainen kummajainen.

Rough Nightin kehnous ei johdu näyttelijöistä, vaan kamalasta käsikirjoituksesta ja ohjaaja Lucia Aniellosta, joka ei uskalla ottaa lainkaan riskejä ensimmäisen täyspitkän elokuvansa kanssa. Hän on kuitenkin todistetusti tehnyt hauskaa jälkeä aiemmin Broad City -tv-sarjassa yhdessä Glazerin ja tässäkin näyttelijänä ja toisena käsikirjoittajana mukana olevan Paul W. Downsin kanssa. Rough Nightia katsoessa tuntuu kuin Aniello ei luottaisi näyttelijöihinsä lainkaan, vaan seuraa orjallisesti kässäriä.

Rough Night voisi toimia paljon paremmin, jos se ei yrittäisi naurattaa niin väkisin. Stripparin päästyä hengestään elokuvan olisi pitänyt suunnata paljon synkempään suuntaan, sillä vähän realistisempana mustana komediana ruumiin hävittämisestä olisi saanut taatusti enemmän irti.

Tällaisenaan Rough Night ei ole muuta kuin taas yksi kehno polttarikomedia. Kiroilu, kehnot vitsit, alapääjutut ja kikkeliaurinkolasit kuolleen stripparin naamalla puuduttavat riippumatta siitä sikailevatko valkokankaalla miehet tai naiset.

PlusMiinusNolla:

+ Ty Burrell ja Demi Moore seksihulluina naapureina
0 Johansson yrittää jotain erilaista, mutta ei sittenkään ole kovin kummoinen koomikko