Tarkemmassa tarkastelussa Battlefield 2042 ja Call of Duty: Vanguard – Mitä löytyy uusien räiskintäpelien konepellin alta?

16.12.2021 20:00 | Aleksi Pakkala

Battlefield 2042 / Call of Duty: Vanguard

Battlefield 2042 ja Call of Duty: Vanguard arvioitiin Muropaketissa jo marraskuussa. Nyt palaamme rikospaikalle tutkimaan pelejä tarkemmin.

Battlefield 2042:n arvio kirjoitettiin Muropakettiin medioille erikseen järjestetyn testitilaisuuden pohjalta. Kaikki meni hyvin ja tekniikka pelasi erinomaisesti, joten rankkasimme Battlefield 2042:n ”erittäin vahvaksi peliksi”. Muut pelaajat eivät kuitenkaan ole päässeet samanlaisesta kokemuksesta nauttimaan. EA:n julkaisema räiskintä on ollut pelivuoden pahimpia mahalaskuja, kiitos lukuisten teknisten ongelmiensa. Niinpä päätimme ottaa Battlefield 2042:n vielä tarkempaan tarkasteluun ja selvittää samalla sen kilpakumppanin, Call of Duty: Vanguardin, ominaisuuksia.

Tämä artikkeli siis täydentää aikaisemmin Muropaketissa julkaistuja peliarvioita, jotka voi lukea täältä:

Arvostelu | Call of Duty: Vanguardista huomaa, että uudet ideat alkavat olla vähissä

Arvostelu | Battlefield 2042 on erittäin vahva peli – tarjoaa paljon uutta vanhoja faneja unohtamatta

Call of Duty: Vanguard ja Battlefield 2042 ovat pelimekaanikoiltaan ja teknisesti hyvin erilaisia, mutta jakavat myös paljon samaa. Pelit käyttävät samankaltaisia tekniikoita ruudunpäivityksen parantamiseksi ja molemmat julkaisut ovat tuettuina nykyisellä ja edellisellä konsolisukupolvella. Tämä vaatii pelimoottoreilta hyvää skaalautumista ja tilanne on haastava ratkaistavaksi myös pelimekaanisesti, kun kaikkia ominaisuuksia ei saada toteutettua samalla tavalla konsolisukupolvien välillä.

Tässä Muropaketin artikkelissa paneudutaan pelien teknisiin toteutuksiin ja tutustutaan niiden tarjoamaan suorituskykyyn todella tehokkaalla PC-raudalla.

Vaikka Battlefield 2042 on saanut julkaisunsa jälkeen paljon negatiivista huomiota, on kyseessä silti teknisesti vaikuttava julkaisu – juuri niin kuin aikaisemmatkin Battlefield-sarjan pelit.

Battlefield 2042 käyttää edelleen Frostbite-pelimoottoria, joka näki ensimmäisen kerran päivänvalon vuonna 2008 Battlefield: Bad Company -pelissä. Pelimoottori on tuon jälkeen nähnyt useamman suuremman versiopäivityksen. DICE on maininnut Battlefield 2042:n käyttävän Frostbiten ”seuraavaa versiota”, mitä ikinä tämä sitten tarkoittaakaan. Aikaisemmin kehittäjät ovat avoimesti puhuneet pelien käyttämästä Frostbiten versiosta ja useat EA: n pelit vuoden 2013 jälkeen ovat käyttäneet Frostbite 3 -pelimoottoria.

Battlefield 2042 näyttää ja tuntuu niin pitkälti samalta kuin aikaisemmat Battlefield-sarjan osat Battlefield 4:n jälkeen, että epäilen käytössä olevan saman Frostbite 3 -pelimoottorin, johon on vain liimattu päälle uusia ominaisuuksia.

Tämänvuotisen julkaisun suurimpana uutena ominaisuutena ovat dynaamiset sääefektit ja pelaajamäärän 64:stä pelaajasta 128:aan. Helikoptereita riepotteleva tornado voi puhaltaa kartan läpi, tai hiekkamyrsky rajoittaa näkyvyyden muutamiin metreihin. Myös kasvillisuuden määrä on kasvanut kentissä ja partikkelijärjestelmää on paranneltu aikaisemmista julkaisuista.

Call of Duty: Vanguard on kolmas Sledgehammer Gamesin kehittämä Call of Duty -peli – aikaisemmat ovat Advanced Warfare ja WW2. Vanguard sijoittuu toiseen maailmansotaan ja peli sisältää moninpelitilan lisäksi kampanjan ja jo varsin tutuksi tulle Zombies-tilan. Peli käyttää samaa IW 8.0 -pelimoottoria kuin vuonna 2019 julkaistu uusioversio Call of Duty: Modern Warfare -pelistä. Pelimoottoria on paranneltu varsinkin volumetrisen valaistuksen osalta Call of Duty: Vanguardia varten.

Vanguardin moninpelitila noudattaa äärimmäisen tuttua Call of Duty -linjaa. Karttoja on tarjolla 20 kappaletta ja pelimuotoja pitkä lista. Call of Duty: Vanguardin suurimmatkin 48 pelaajan kartat ovat kooltaan suorastaan naurettavan pieniä Battlefieldin kolossaalisiin karttoihin verrattuna, mutta tämän ansiosta kartat ovat paremmin viimeisteltyjä. Kuitenkaan edes 48 pelaajan kartoissa pelaamisessa ei ole samanlaista strategian tunnetta kuin Battlefield 2042 suurissa taisteluissa.

Iso ero pelien välisessä kenttäsuunnittelussa on myös karttojen vertikaalisuudessa.

Call of Dutyn kartoissa pelaajat liikkuvat hyvin pitkälti muutamassa ennalta määritetyssä tasossa. Suurin osa ajasta kuluu katutasossa rämpien ja joissakin rakennuksissa on kaksi kerrosta. Battlefield 2042 -pelissä vertikaalisuus on täysin eri luokkaa. Taisteluita tapahtuu katutasossa, maan alla ja kerrostalojen päällä.

Vaikka Call of Duty: Vanguard ja Battlefield 2042 ovat pelimekaanikoiltaan ja teknisesti hyvin erilaisia pelejä, mutta peleillä on myös paljon yhteistä. Molemmat pelit tarjoavat pitkän liudan asetuksia graafisen ulkoasun ja suorituskyvyn säätämiseksi. Molemmat peleistä tukevat Nvidian DLSS-teknologiaa ja ruudunpäivitysnopeuden mukaan säätyvää dynaamista resoluutiota. Vanguardin vahvin osa-alue on allekirjoittaneen mielestä mukaansatempaava kampanja, kun taas Battlefield 2042 keskittyy puhtaasti moninpelikokemukseen.

Pelien suorituskykymittatukset suoritettiin Muropaketin komponenttitesteistä tuttulla tehokkaalla kokoonpanolla. Kokoonpano on rakennettu Asus ROG Strix X570-I Gaming -emolevylle, prosessorina toimi AMD Ryzen 3900X ja työmuistina oli 32 gigatavua 3000 megahertsin nopeudella toimivaa DDR4-muistia. Pelien suorituskykymittaukset suoritettiin Gigabyte RTX 3080 Ti Gaming OC -näytönohjaimella.

Suorituskykymittaukset ajettiin 2160p-resoluutiolla. Kaikki testit ajettiin kolmeen kertaan, ja lopullinen tulos laskettiin tulosten keskiarvosta.

Call of Duty: Vanguardin suorituskykymittaukset suoritettiin kampanjatilassa, pelin toisessa tehttävässä. Tehtävän alusta pelattiin noin minuutin mittainen suoraviivainen osuus, jonka ajan ruudunpäivitysnopeutta nauhoitettiin MSI Afterburner -työkalulla.

Ultra- ja High-esiasetusten välillä oli melko vähän, vain 9 prosenttia, eroa suorituskyvyssä. Tätäkin vähemmän eroa oli graafisessa ulkoasussa. Pelit testattiin 48” LG C1 OLED-television kanssa, noin 1,2 metrin katseluetäisyydeltä.

Call of Duty: Vanguard -pelissä pelikokemus oli parhaimmillaan Ultra-esiasetuksilla DLSS-asetuksen kanssa. Ruudunpäivitysnopeus pysyi jatkuvasti yli 100 fps:n nopeudessa ja kuva pysyi erittäin siistinä. Nvidia DLSS-teknologia toimi Call of Duty: Vanguardissa erinomaisesti, ja paransi suorituskykyä ultra-esiasetuksiin verrattuna lähes 50 prosenttia.

Pelin kampanja tarjosi toinen toisensa perään graafisesti todella näyttäviä tapahtumia. Upeiden maisemien lisäksi todella tarkat ja hyvin toteutetut kasvoanimaatiot ansaitsevat kiitosta.

Moninpelissä graafinen loisto on huomattavasti vaatimattomampaa. Ruudunpäivitysnopeudet ovat korkeammat kuin kampanjatilassa, mutta kentät ovat graafiselta anniltaan hyvin paljon yksinkertaisempia kuin kampanjatilan kentät. Tämä on sikäli täysin ymmärrettävää pelimekaanisista syistä, mutta hyppy kampanjasta moninpeliin on melko karu kokemus graafisesti. Samanlaista graafista wau-elämystä on turha odottaa kuin Battlefield 2042:n moninpelin kanssa.

Battlefield 2042 kanssa suorituskykymittaukset ajettiin pelaamalla Beta-testistä tuttua Orbital-karttaa ja tallentamalla ruudunpäivitysnopeuksia MSI Afterburner -työkalulla. Yksi mittausosio oli noin kymmenen minuutin pituinen ja sisälsi räimettä jalkaväkenä, lentelyä ja ajoa panssarivaunun ohjaksissa. Pelin suorituskykymittaukset tehtiin uusimman 3.1-päivityksen kanssa.

Vaikka keskimääräiset ruudunpäivitysnopeudet Battlefield 2042 -pelissä ovat korkeita, sulavuuden kannalta pelikokemus oli huomattavasti heikompi kuin Call of Duty: Vanguardissa.

Ruudunpäivitys heitteli lähes jatkuvasti Battlefield 2042 -pelissä, ja tulitaisteluissa kun suorituskyvyn toivoisi olevan tasaisimmillaan ruudunpäivitys heittelehti villisti eikä sulavuudesta ollut tietoakaan. Mikäli pelikokemus on tällainen tuhansia euroja maksavalla kokoonpanolla, ei pelikokemus voi olla kummoinen vaatimattomammalla kokoonpanolla.

Valitettavasti Battlefield 2042 -pelissä myös graafiset bugit olivat alati läsnä.

Eniten ongelmia aiheuttivat erilaiset heijastukset:

Kun heijastavan pinnan yli kulkee toinen objekti, esimerkiksi pelihahmon ase, jää ylitseliikkuvasta objektista varjo heijastavaan pintaan. Vihollishahmojen animointi toimii vain tietyn etäisyyden päähän, ja tarpeeksi kaukana olevat viholliset vain liitävät pelialueen halki evääkään liikuttamatta. Myös varjojen piirtämistä hieman kauemmas on jouduttu rajoittamaan ja kauempana sijaitsevat ajoneuvot näyttävät leijuvan ilmassa.

Battlefield 2042 pelissä Nvidia DLSS -teknologian toteutus ei toiminut läheskään yhtä hyvin kuin Call of Duty: Vanguard -pelissä. DLSS Quality -asetuksella resoluution aleneminen on todella huomattavaa toisin kuin Vanguardin kanssa.

DLSS-teknologian kanssa pelin suorituskyky kasvaa paranee yllättävän vähän, vain reilut kymmenen prosenttia. Myös DLSS-teknologiaa käytettäessä pelin ruudunpäivitys nyki pahimmilla mahdollisilla hetkillä, eikä pelikokemusta voi kuvailla kovin miellyttäväksi.

Vertailu on sikäli epäreilu, sillä Battlefield 2042 on tekniseltä toteutukseltaan huomattavasti Call of Duty: Vanguardia kompleksisempi kokonaisuus. Tämä ei poista sitä tosiasiaa, että Vanguardin kampanja on huomattavasti paremmin viimeistelty paketti Battlefield 2042:n moninpeliin verrattuna.

Kartat Battlefield 2042 pelissä ovat valtavan laajoja ja näiden kanssa on liki mahdotonta saavuttaa samanlaista viimeistelyn tasoa kuin hyvin putkimaisissa ja paljon pienemmissä Call of Dutyn kentissä.

Aikaisemmissa Battlefield-sarjan peleissä viimeistelyn taso on ollut aivan eri luokkaa. Varsinkin Battlefield 1:n kentät, ajoneuvot ja räiskiminen olivat jo julkaisussa lähes timanttisessa kunnossa, mistä ollaan kaukana Battlefield 2042: n kanssa.

Battlefield-sarjan pelit ovat myös surullisen kuuluisia vähemmän sulavista julkaisuista. Kaikkien aikaisempien pelien kanssa ongelmat on saatu korjattua julkaisun jälkeen, mutta valitettavasti tämä on usein kestänyt jopa kuukausia.

Battlefieldin kanssa tuntuu toistuvalta teemalta, että pelin graafisen ulkoasun kanssa tähdätään huomattavasti korkeammalle, kuin mihin käytössä oleva pelimoottori venyy. Kuin ihmeen kaupalla homma saadaan kasaan julkaisun jälkeen ja pelit kestävät todella hyvin aikaa. Esimerkiksi Battlefield 4 toimii tällä hetkellä todella hyvin ja on nykypäivän standardeilla todella näyttävä peli.

Toivottavasti myös Battlefield 2042 saadaan myös teknisesti parempaan kuntoon pikaisella aikataululla.