GTR 2 (PC)

27.12.2006 13:00 | Jukka O. Kauppinen

VruumRuotsalainen SimBin-studio on noussut ripeään tahtiin autopelien valmistajien kärkikastiin. Ajatella, firma julkaisi esikoispelinsä vasta viime vuoden alussa ja GTR 2 on jo firman kolmas peli kahden vuoden sisään.

Silti kyseessä ei ole mikään vasemmalla kädellä kasattu arcadeajelu. Siinä missä firman toinen peli, GT Legends, hyödynsi surutta esikoispelin pohjaa on GTR 2 SimBinin toisen sukupolven ajosimulaatio.

Kuten tekijät alleviivaavat, simulaatio ei tarkoita vaikeaa peliä. GTR 2:ssa ajaminen on tiukan realistista ja pohjautuu tosielämään. Kaasupoljinta polkaisemalla auto kiihdyttää. Se kääntyy ratista vääntämällä. Kun ymmärtää tämän lisäksi huippunopeuksien vaikutukset autoon, varoo heittelehtimistä ja märkää tienpintaa, niin pääsee jo pitkälle. Simulaattori kyllä tulee vastaan, jos ajotaidot eivät ole virtuaalisen ammattikuskin tasolla.

Lippu heilahtaa

GTR 2 ei panosta niinkään ulkoiseen herkkuun ja kuorrutukseen, kuin varsinaisen ajamisen käsinkosketeltavaan elämystulvaan. Grafiikan asetuksia ei yksinkertaisesti saanut niin ylös, että testikoneen puhti olisi loppunut normaaliolosuhteissa. Ruudunpäivitys yskäisi vasta kun radalla oli 35 autoa ja niskaan rojahti kaatosade kaikkine vesisumuineen ja ruutuun läiskyvine pisaroineen.
Ei silti, että peli olisi mikään rumilus. Se on kaunis katsoa, mutta ennen kaikkea toimivalla ja hyvin ajatellulla tavalla. Graafiset efektit ja herkut on sijoitettu sinne missä sillä on tarkoitus. Radalle. Autoihin. Radan toimintaan.

Renkaista saattaa pöllähtää savua rankassa jarrutuksessa. Oikein tarkasti katsomalla saattaa bongata pakoputkista sinkoavia kipinöitä. Pöly ja kumi lentävät. Tuulilasi likaantuu kilpailun edetessä ja radan pinta mustuu ajetuimmilta kohdilta. Eli kivoja, tärkeitä ja tunnelmaa kohottavia, jopa käytännöllisiä detaljeja. Eikä animoituja katsomoita tai yksittäisten lehtien tarkkuudella mallinnettuja puita radan vierustalla.

Toteutus on kauttaaltaan samaa ajattelevaista linjaa. Tarjolla ei ole kimaltavia blingbling-autoja, vaan asfalttiratojen kuninkaita, ärjyviä petoja.

GTR 2:sta onkin helppo kehua todellisen autopelifanin vuoden tapaukseksi. Ajettavaa riittää ja se on hyvää.
FIA GT -kilpasarjan 144 erilaista viritettyä rassia kiitää yhteensä 34 erilaisella radalla tai ratavariaatiolla. Tärkein sisältö on FIA GT -sarjan vuosien 2003 ja 2004 painokset. 2003 kisataan 10 radalla, 2004 11 radalla. Lisäsisältöä löytyy noin 40 lisäkilpasarjasta, joita voi avata autokoulussa ajamalla.

Sopii myös kortittomille

Amatöörin kannalta GTR 2 on laajuudestaan huolimatta helppo ajelupeli. Jos auto ei pysy hanskassa, niin hyvin suunnitellut autokoulutehtävät neuvovat kilpa-ajamisen niksit. Treenaaminen on jaettu selkeisiin, lyhyihin läksyihin, joita voi yrittää uudestaan omaa haamuautoaan vastaan. Oppi menee hyvin perille, kun niitä saa treenata omaan tahtiin.

Oikealle radalle siirtyminen on tämän jälkeen miellyttävää, kunhan kiertää vielä realismi- ja vaikeustasosäätimien kautta. Noviisien kannattaa käyttää kaikkia ajoapuja. Automaattijarrutus, abs ja muut apuvälineet auttavat radalla pysymisessä, joskin töppäilyt saavat silti aikaan sutinaa, heittelyä ja auton vierailuja ratapenkassa. Taitojen kasvaessa apuja voi ottaa pois päältä, mutta pitkän linjan simulaatiokuskit todennäköisesti aloittavat pelaamisen heti ammattikuski-tasolla.

Ajotuntuman ohella pelaaja voi säätää myös tekoälykuljettajien ajotaitoja ja aggressiivisuutta. Pienetkin muutokset tuntuvat selvästi. Kisojen pituuttakin voi höylätä, jos täysimittaiset kymmenien kierrosten kilpailut varikkopysähdyksineen ja -taktiikoineen eivät miellytä.

Foorumikuskien mielipiteitä

  • – Jännä kyllä, kun on tottunut siihen että helpoinkin vaikeustaso on ihan liian helppo, (rFactor, Toca Race driver 3), niin tässä pelissä on kyllä todella vaikeaa selvitä edes sinne palkintopallille.
  • – Vaikuttaa kerrassaan mainiolta peliltä! Ajotuntuma on varsin mukavan tuntuinen, kovaa ajaminen on sopivan haastavaa.
  • – GTR2 on just loistava, tarpeeksi anteeksiantamaton ajosimu riittävän realistisella ajomallinnuksella… Simulation modelle vaan, ilman mitään ajoapuja ajamaan, niin sitten nähdään osataanko ajaa. nlinepeli on mitä mainiointa viihdettä, kun on useamman kaverin kisa vaikka 10 kierroksella.
  • – GTR2 ei ole sellaista radalla luistelua kuten monet muut ”simulaattorit”. Odotettavissa on ainakin tiukkoja online -kisoja.
  • – En tiedä onko helppous laisinkaan negatiivista ? Imo GTR2 on luontevampi kuin ykkönen. GTR2 on ehkä juuri tämän takia helpomman tuntuinen ajella, mutta äärirajoilla kisatessa se on oikeastaan vaikeampi.
  • – Tekoäly tuntuu varsin mainiolta. Se tekee virheitä, painostaa/härnää/estelee/ja niin edelleen sijoituksista taistellessa. Se yrittää jopa väkisin mutkissa ohi kun olettaa pystyvänsä ohitukseen, eikä se pelkää antaa ”kostoksi” mutkassa pusua sinulle jos olet mennyt törkkimään sitä parin edellisen kierroksen aikana, jos se vain saa tilaisuuden.

Kilpa-ajamisen iloa

Kilpailut ovat kattavia kokonaisuuksia. Radalla voi ajaa itsekseen, yksittäisiä kisoja, 24 tunnin maratonin tai astua täysimittaiselle kilpailukaudelle. Nämä voi aja halutessaan täyden kaavan mukaan: ajetaan harjoitukset, aika-ajot, lämmittelykierros ja vasta sitten kilpailuun. Autoa voi tuunata monipuolisesti ja tallentaa eri ratojen optimaaliset asetukset.

Radalla ollaan kilpa-ajofanin taivaassa. Yli 30 auton kisatessa tuntee liki täyttyvänsä energialla. Moottorien äänet vyöryvät lähtösuoran kiihdytyksen alkaessa. Ajaminen on niin taidon kuin röyhkeyden sekoitusta. Mihin rakoon uskaltaa puikahtaa, onnistuvatko ohjausliikkeet niin että auto ampaisee mutkasta optimaalisesti uuteen kiitoon?

Tekoälykuljettajat ovat hyvä vastus. Ne ymmärtävät ajamisen päälle, mutta antavat myös tietä, jos vaikka pelaaja tunkee väkisin rinnalle sisäkurvissa. Hillittömiä peräänajoja ja ketjukolareita ei juuri tapahdu. Positiivista on sekin, että tekoälykuljettajat ajavat tismalleen samojen sääntöjen mukaan kuin pelaaja, ilman keinotekoisia apuja tai helpotuksia

Ajamisen tuntu ja uskottavuus ovat korkealla. Omien autojen äänet elävät upeasti tilanteen mukana. Huippunopeuksissa tuntuu joskus siltä, että auto joko kohta hajoaa alta tai nousee ilmaan. Tai sekä että. Tähän päälle vähän vaurioita ja tutinaa piisaa.
Ajomalli tuntuu huomioivan hienosti kilpa-ajamisen eri ominaispiirteet. Esimerkiksi tien, renkaiden ja jarrujen lämpötilat vaikuttavat selvästi, kun ajetaan oikein viimeisen päälle tosissaan. Ohjautuvuus, iskarit ja muut ominaisuudet täytyy huomioida, jos auton haluaa säätää viimeisen päälle. Iskarien iskeytyminen pohjaan kesken kiihdytyksen voi aiheuttaa renkaiden sutimista, ja jos tämä tapahtuu väärällä hetkellä niin tervemenoa.

Eräs pettymys tosin löytyi. Eräs pelin kehutuista uutuuksista oli uusi vauriomallinnus. Se ei kuitenkaan tunnu tai ainakaan näytä kummoiselta. Vaurioituminen on varsin pinnallista, ellei jokin pyörä lennähdä kokonaan pois.

Muuta pahaa sanottavaa ei pelistä sitten löydykään. Hardcoreimmat kuljettajat toki löytävät aina jotain valittamista, mutta pelaajien ja aktiivisten ajopelien harrastajien kannalta GTR 2 on erittäin toimiva paketti, joka venyy äärilaidasta toiseen. Se toimii ja tarjoaa sekä autoilla huristelun iloista meininkiä, että viimeisen päälle pikkutarkkaa simulaatiota. Siinä on myös erinomaisen toimiva moninpeli netissä. Aikaisemmatkin SimBinin ajopelit nauttivat nettikisasuosiosta, joten sama linja jatkuu uutukaisessakin.

 

Tekijä: SimBin
Julkaisija: Atari
Testattu: PC, Windows XP, Athlon 64 X2 3800+, 2 Gt muistia, GeForce 7900GT
Saatavilla: PC
Pelaajia: 1-28
Laitevaatimukset: 1,3 GHz prosessori, 512 Mt muistia, 2,5 Gt kiintolevytilaa, DirectX 9 -näytönohjain
Pelin kotisivu:
http://www.gtr-game.com/

 

Lue lisää eDomesta:

GTR: FIA GT Racing Game (pc)
Kuvia GTR 2 -ajosimulaatiosta
GTR 2 -viestiketju keskustelufoorumilla