Viva Piñata: Trouble in Paradise (360)

11.10.2008 17:05 Petteri Kaakinen

Kaikki petalot haluaisivat iskeä kultasuoneen ja luoda huippumenestyksekkään pelisarjan, joka myy miljoonia kopioita maailmanlaajuisesti. Saisi se mieluusti laajeta ehkä pelien ulkopuolellekin.

Viva Piñata oli jo alusta lähtien tuotteistuksen uhri. Siitä tehtiin karmea piirrossarja ja kaikenlaista oheiskrääsää jo ennen pelin julkaisua siinä toivossa, että pikkulapset kinuaisivat vanhemmiltaan Xboxia ja siihen sitä söpöä eläin-peliä. Vaikkei suunnitelma aivan onnistunutkaan ja Viva Piñatan myynnit jäivät kauas toivotunkaltaisesta Pokémon-ilmiöstä, Microsoft on antanut söpöille pinãtoille uuden mahdollisuuden.

Lähtöasetelma on aivan yhtä tyhjänpäiväinen kuin originaalissa eikä juonella ole mitään sen suurempaa funktiota. Kunhan vain pelaaja saadaan kasvattamaan puutarhaa. tarina ei myöskään tarjoa sen suurempaa elämystä. Paha proffa Pester yrittää taas pilata kaikkien juhlat varastamalla informaatiota erilaisista piñatoista Piñata-saaren tietokannasta ja käyttämällä niitä omaksi hyödykseen. Varkautta suorittaessaan tyhmä alainen onnistuu kuitenkin poistamaan koko tietokannan, joka pelaajan pitäisi sitten kerätä uudestaan kasaan. Ketä kiinnostaa? Aivan, ei ketään, joten alahan jo hoitaa puutarhaasi.

Hee-ere, kitty kitty kitty

Viva Piñatan idean voi kiteyttää piñatojen keräämiseen. Päätavoite on houkutella omaan puutarhaansa niin paljon erilaisia piñatoja kuin mahdollista ja lähettää ne sitten piristämään bileitä ympäri maailmaa. Jokaisella lajilla on omat vaatimuksensa, jotta ne muuttaisivat pelaajan puutarhaan. Pienimmät oliot jäävät yleensä helpoiten. Kunhan puutarhassa kasvaa muutama tietyn kasvilajin edustaja, joita ne voivat popsia ruoakseen, ne ovat tyytyväisiä. Isommat piñatat ovat vaateliaampia.

Trouble in Paradisen suurin parannus tällä saralla ei ole niinkään erilaisten olentojen kasvanut määrä, kuin erilaisten vuorovaikutussuhteiden monipuolistuminen. Tuntuu todella siltä kuin jokaisella piñatalla olisi oma ekologinen lokeronsa, jotka pelaajan on otettava huomioon. Saalista ja saalistajaa ei kannata päästää leikkimään samaan aitaukseen.

Omia suhteellisen harmittomia piñatojaan pitää tälläkin kertaa suojella erilaisilta vaaroilta, kuten happamilta piñatoilta, professori Pesteriltä ja Distardosilta. Yleisesti ottaen kaikki edellä mainitut aiheuttavat kaaosta puutarhassasi tuhoamalla aikaansaannoksiasi eri tavoin. Ne saattavat täyttää tekemäsi lammet mullalla, syödä tai vahingoittaa piñatojasi muilla tavoin. Välillä touhu käy vähän turhankin hektiseksi, kun pitäisi suunnitella puutarhaansa järkevästi, toteuttaa noita suunnitelmia ja samalla myös estää ilkimysten aikeet.

Rare on muokannut kontrolleja toimivampaan suuntaan, joskaan kaikkien valikkojen selailu ei ole edelleenkään niin toimivaa kuin soisi olevan. Työnteko puutarhassa on entistä helpompaa uudistetun käyttöliittymän ansiosta, mutta tätä pelaisi edelleen mieluummin hiirellä tai DS-version tapaan styluksella kuin hieman kankealla tattiohjauksella. Kontrolleihin toki tottuu, mutta tietynlaista sulavuutta jää silti kaipaamaan.

Trouble in Paradise tarjoaa aikaisempaa monipuolisemmat valikoimat joka osa-alueella. Pelimuotoja on kolme erilaista, joista Standard Mode muistuttaa eniten alkuperäispeliä monipuolisine tavoitteineen ja haasteineen. Just For Fun on kehitetty kärsimättömiä varten. Siinä pelaaja pääsee heti käsiksi lähes kaikkeen pelin tarjontaan. Osa sisällöstä pysyy kuitenkin lukkojen takana ja vain Standard Moden käytettävissä, mikä tarkoittaa käytännössä niiden kaikista eksoottisimpien piñata-lajien puuttumista. Viimeisenä on minipelimäinen kilpailupelimuoto, jossa pelaajat voivat kilpailuttaa piñatojaan minipeleissä.

Kaikkia voi pelata myös kavereiden kanssa, kiitos parannetun moninpelin. Nyt pelaaja voi tehdä yhteistyötä netin välityksellä jopa neljän pelaajan kanssa. Jos ei luota puutarhurikavereihinsa, session ohjaaja voi asettaa rajoja muille pelaajille. Näin voi estää pahansuopuisten ihmisten ilkivallan. Nettipelin lisäksi kaksi pelaajaa voi tehdä yhteistyötä samalla koneella.

Vaikka Trouble in Paradise on helpommin lähestyttävämpi kuin alkuperäinen, se ei silti sovellu aivan sille kohderyhmälle, jota piirretyt ja lelut yrittävät tavoitella. Sisällöllisesti söpöjen elukoitten elämän ohjaamisessa ja seuraamisessa ei ole mitään niin kammottavaa, etteikö se sopisi 7-vuotiaalle lapselle. Itse pelattavuus on kuitenkin niin monimutkaista, että Lilli 8-vee pistää todennäköisesti peukalon suuhun, kun pitäisi samaan aikaan hoitaa jo puutarhaan saapuneita piñatoja, houkutella niitä lisää ja suojella niitä vaaroilta. Karkkikuorrutettu ulkoasu taasen karkottaa machoimmat teinit luotaan, vaikka heille peli soveltuisi kaikista parhaiten monipuolisuudeltaan.

Trouble in Paradisen ainut suurempi ongelma on se, että sen pelaaminen alkaa toistaa pahasti itseään suhteellisen nopeasti. Kunhan pelissä pääsee kunnolla vauhtiin ja saa kunnon työkalut puutarhan muokkaamiseen, pelaaminen muuttuu samojen rutiininomaisten toimenpiteiden toistamiseen. Riippuu hyvin pitkälti pelaajasta kuinka paljon tämä häiritsee. Toiset saattavat tylsistyä hyvin nopeasti, mutta toiset voivat viihtyä pelin parissa pitkäänkin.

Nättiä yksinkertaisuutta

Vaikka Viva Piñata ei olekaan teknisesti mitenkään ihmeellinen peli, sen grafiikat miellyttävät silmää. Nykyajan ruskeansiniharmaiden pelien massassa on piristävää törmätä näinkin värikkääseen peliin, josta löytyy vehreitä maisemia ja söpöjä elukoita. Ääniefektit tavoittavat onnistuneesti puutarhan eläinten ääntelyn, joskin sekin on ylisöpöllä kuorrutuksella varustettua. Ainoastaan musiikit jättävät toivomisen varaa. Ne ovat nimittäin melko mitäänsanomattomia lirutuksia, jotka unohtuvat heti kun lopettaa pelaamisen.

Pohjimmiltaan Trouble in Paradise tuntuu siltä peliltä, joka ensimmäisen pelin olisi pitänyt olla. Moninpeli on nyt kunnollinen moninpeli, erilaisia piñata-tyyppejä on enemmän ja niiden vuorovaikutussuhteita on monipuolistettu. Kontrollejakin on hiottu toimivammiksi. Se ei parannuksista huolimatta tunnu täysimittaiselta jatko-osalta, koska suurin osa pelin olennoista on tuttuja jo ennestään, lisätyt pinãtat eivät eroa monissa tapauksissa tarpeeksi vanhoista eikä pelaaminenkaan ole lopulta kokenut tarpeeksi suuria muutoksia tai lisäyksiä. Sitä voi suositella varauksella jo edellisen pelin veteraaneille, jos moninpeli tuntuu ehdottomalta lisältä. Jos ei ole aikaisemmin ehtinyt testaamaan Viva Piñataa, Trouble in Paradise on parempi vaihtoehto siihen kuin alkuperäinen.

Tekijä: Microsoft Game Studios
Julkaisija: Rare Ltd.
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: Xbox 360
Pelaajia: 1-2 (samalla konsolilla), 2-4 (lähiverkko, internet)
Pelin kotisivu: http://www.vivapinata.com

Toinen mielipide

Viva Pinata oli aivan ihastuttava peli. Nautiskelin sitä niin Xbox 360:llä kuin PC:llä. Istahdin aina toisinaan pinata-puutarhani ääreen unohtamaan arjen kiireitä, vain nauttimaan. Olipa peli myös muunkin kotiväen suursuosiossa. Siihen nähden olikin yllättävää miten Trouble in Paradise tuntui heti jouhevammalta ja miellyttävämmältä. Vapaampi pelaaminen oli juuri sitä mitä olin aiemminkin kaivannut. Mitä tarinasta, antakaa minulle se kuokka ja päästäkää leikkimään ylisöpöjen pikkuotusten parissa, sievässä puutarhassa. Kunhan vain noita häiriköitä olisi vähemmän niin, että saisin rauhassa keskittyä pinatojen kasvatteluun ja ihasteluun.

Vaikka Trouble in Paradise viehättääkin, niin vielä olisi hyvin tilaa yhdelle definitiiviselle pinatoinnille. Jättäkää pois peli, tavoitteet ja vaarat. Ottakaa mallia vaikka Nintendon Harvest Mooneista. Tehkää pinata-puutarhapeli, jonka ääressä voi ihan kaikessa rauhassa rakennella ja leikkiä.

Jukka O. Kauppinen

Voit lisätä peliin uusia Pinata-hahmoja hauskoilla Pinata Vision -korteilla. Klikkaa kuvia ja tulosta Pinata-kortti paperille tai lue kortissa oleva koodi suoraan näytöltä Xbox Live Vision -webkameralla. Saat tällöin avattua kortin otuksen peliin leikkikaveriksesi! Yllä lukijoille Ladybird ja Yak, alla Robin ja Sheep.