Uusimmat

Asus Star Ice & Zalman CNPS-7700-Cu

30.12.2004 00:00 Muropaketin toimitus

Prosessorien jatkuvasti kasvavan lämmöntuoton takia coolerien ja erilaisten jäähdytyslaitteiden markkinat ovat varsinkin viimeisen parin vuoden aikana kasvaneet räjähdysmäisesti. Alkuaikojen perinteisten muotoisista siili- ja tuuletinyhdistelmistä valmistajat ovat siirtyneet mitä innovatiivisimpiin ratkaisuihin. Pari kuukautta sitten katsastimme kaksi heatpipe-tekniikkaa hyväksi käyttävää cooleria, Gigabyte 3D Rocket Coolerin ja Thermalright XP-120, joiden molempien rivat olivat alumiiniset.

Tämä artikkeli paneutuu kahteen ei niinkään perinteiseen kuparicooleriin, joista ensimmäisenä käsitellään Asus Star Ice, joka lentokoneen turbiinia muistuttavan muotoilun ja koon perusteella on hyvin erikoinen näky. Toisena testattavana coolerina katsastamme Zalman CNPS-7700-Cun, joka ulkoapäin on lähes identtinen pari vuotta sitten julkaistuun CNPS-7000-Cuhun nähden. Eron tekee kuitenkin paino ja tuuletin, jonka halkaisija on kasvatettu 92 millimetristä 120 millimetriin. Lisäksi lämpötilamittauksissa mukaan on otettu vertailuksi Intelin referenssicooleri.

Asus Star Ice

Asus Star Ice voidaan kiinnittää Intelin puolelta Socket 478- ja 775-kannallisiin ja AMD:n Socket 462-, 754-, 939- ja 940-kannallisiin emolevyihin, joten ostohetkellä ei tarvitse kovinkaan tarkasti tuijottaa yhteensopivuutta. Kattavan emolevytuen takia paketti pitää sisällään myös pitkän liudan erilaisia kiinnittämiseen tarvittavia osia, kuten emolevyn taakse sijoitettavat suoja- ja tukilevyt, ruuveja sekä kiristyskappaleita. Mukana on myös pieni pussi piitahnaa, tarra, kiristysavain sekä ohjekirja.

Asus on panostanut myös huomattavan paljon tuulettimien kierrosnopeuden säätämiseen ja coolerin kylkiäisenä mukana on kaksi erilaista säätönupilla varustettua paneelia, joista ensimmäisen voi kiinnittää kotelon 3,5″-paikkaan ja vastaavasti toisen kotelon takaosan korttipaikkaan. Samanaikaisesti näitä ei kuitenkaan pysty pitämään käytössä. Paneeleista on hieman negatiivistakin sanottavaa ja se juurtaa säätönuppien säätöalueeseen, joka rajoittuu ainoastaan noin kolmannekseen käännettävästä alueesta.

Viimeiseksi paketin pohjalta löytyy vielä lämpötila-anturi, jolla tuulettimen kierrosnopeutta voidaan automatisoida. Prosessorin ja coolerin väliin asennettavan lämpötila-anturin lämpötilan noustessa yli 55 asteen, tuulettimen kierrosnopeus nousee 2000 rpm:stä täyteen vauhtiin 4500 rpm:ään.

Star Iceä ei ainakaan artikkelin kirjoitushetkellä kyetty bongaamaan miltään suomalaiselta jälleenmyyjältä, joten hinta Suomessa jää ainakin toistaiseksi arvoitukseksi.

Asus Star Icen erikoisuus on sen muotoilu. Lentokoneen turbiinia pitkälti muistuttavan coolerin sisällä heatpipe-putkien päässä on kuparirivasto, jota ympäröi pyöreänmuotoinen sininen muovikehikko. Kehikon tarkoituksena on ohjata 80 millimetrin tuulettimen puskema ilma suoraan siilin läpi ja toiselta puolelta ulos. Coolerin yläosan peittää läpinäkyvä muovilevy, jossa koreilee sisäpuolen kahdella sinisellä ledillä valaistava Asuksen logo.

Jos Star Icen muotoilu muistuttaa turbiinia, ei tuuletin täysillä kierroksilla jää melun puolesta kakkoseksi. Maksimissaan 4500 kierrosta minuutissa pyörivä tuuletin pitää sen verran kovaa meteliä, ettei sitä voi edes harkita normaaliin käyttöön. Onneksi kuitenkin normaalimmilla kierrosnopeuksilla, 2200 rpm:llä melutaso laskee siedettävälle tasolle ja minimikierroksilla tuuletinta voi kutsua jo lähes äänettömäksi. Artikkelin loppupuolella otamme selvää, jaksaako Star Ice kaikkein pienimmilläkin kierroksilla pitää lämmöt kurissa, vai onko tehosyöpöillä prosessoreilla tuudittauduttava sirkkelimäiseen ääneen.

Siilin toisella puolella tuulettimesta katsottuna on ainoastaan suuri reikä, josta lämmin ilma saadaan puhallettua ulos. Kuten kuvasta selvästi näkyy, reiän kulmissa on ruuvinpaikat, joiden avulla toiselle puolelle voidaan kiinnittää normaali 80 millimetrin tuuletin. Toista tuuletinta kiinnitettäessä on syytä olla tarkkana, että puhallussuunta on siilistä poispäin, jotta tuulettimet eivät puhalla vastatusten. Lämpötilatestit ajoimme kuitenkin ainoastaan yhden tuulettimen voimin.

Kokonaispaino coolerilla kasvaa 680 grammaan ja mitat niin ikään ovat massiiviset, 145, 115 ja 115 millimetriä (korkeus, leveys, syvyys).

Kuparinen siiliosa on pelkistetyn näköinen ja koostuu 39 päällekkäin ladotusta 80×86 millimetrin kokoisesta ja yhden millimetrin paksuisesta kuparilevystä. Pohjakappaleen paksuus vaihtelee ja enimmillään se on noin puolen senttimetrin paksuinen. Kuparisesta pohjapalasta kohoaa kuusi heatpipe-putkea, jotka kuljettavat prosessorin tuottaman lämmöt nesteen avulla siiliosaan. Pohjakappaleessa heatpipe-putkien juuressa on myös eräänlainen kehikko, jolla kiinnityspala saadaan pidettyä paikoillaan. Korkeutta jäähdytyselementillä on 120 millimetriä.

Pohjan jokaisesta kulmasta löytyy reikä, joihin sijoitetuilla ruuveilla päällipuolen kehikko on kiristetty pohjapalaa vasten. Lähes neliön muotoisen pohjapalan yksi reuna on työstetty muutaman millimetrin ohuemmaksi. Tämä johtaa Socket 462 -kantaan, jossa kiinnitysvivun mekanismi kohoaa hieman prosessorin ydintä korkeammalle ja täysin tasaisella pohjalla cooleri jäisi kantamaan reunan päälle.

Pohja itsessään ei ole kovinkaan tarkkaa jälkeä ja peilinomaisesta kiillosta on turha edes haaveilla. Pohja on kauttaaltaan täynnä pitkittäisiä työstöuria, jotka tuntee helposti sormellakin. Kontakti osoittautui testeissä kuitenkin hyväksi ja cooleria nostamalla piitahna piti coolerin tiukasti prosessoria vasten.

Star Icen kiinnitys on kohtalaisen helppo operaatio, mutta ensimmäisellä kiinnityskerralla laaja ruuvivalikoima saattaa tuottaa ongelmia. Kiinnitys aloitetaan emolevyn takapuolelta, jonne asetetaan emolevyä vasten vaahtomuovinen suojalevy ja tämän päälle metallinen reikiä täynnä oleva tukilevy. Esimerkissä käytössä on Intelin uusimmille LGA775-pakatuille prosessoreille soveltuva Socket 775 -kannallinen Albatron PX915G Pro -emolevy.

Esimerkissä kiristysruuvit kiinnitetään tukipalan uloimpiin reikiin, kuten ylempi kuva osoittaa. Sama pala soveltuu kaikille coolerin tukemille Socket-tyypeille ja emolevyn puolesta vaatimuksena onkin prosessorikannan ympärillä olevat kiinnitysreiät, joita ilman kiinnitystä ei pystytä suorittamaan.

Kun alapuolen ruuvit on saatu paikoilleen, käännetään emolevy ylösalaisin ja läpityöntyviin ruuveihin ruuvataan 18 millimetrin korkuiset korotuspalat. Paketin mukana ei tule minkäänlaisia kulutusta estäviä suojaprikkoja, joten kiristysvaiheessa on syytä olla tarkkana, etteivät korotuspalat kuluta emolevyn suojalakkoja pois. Toinen vaihtoehto on tietenkin leikata itse esimerkiksi pahvista pienet suojapalat emolevyn ja korotuspalan väliin.

Korotuspalojen ollessa paikoillaan, prosessorikantaan kiinnitetään itse prosessori ja sen päälle levitetään lämpöä johtavaa tahnaa. Tämän jälkeen kokoonpano on valmis coolerin asetteluun.

Cooleri kiristetään prosessoria vasten erillisen metallikappaleen avulla, joten tämä on syytä pujottaa coolerin heatpipe-putkien väliin ennen kuin asettaa coolerin paikoilleen. Coolerin asettelussa Asus suosittelee tuulettimen osoittavan muistikampoja kohti, jolloin lämmin ilma saadaan puhallettua pois päin kotelon keskiosasta ja ulos kotelosta. Kun cooleri on paikoilleen, kiristetään se tiukasti prosessoria vasten neljällä ruuvilla.

Ruuvit voi kiristää pohjaan saakka, jolloin kiinnitys on tukeva, eikä cooleri pääse heilumaan tai pyörimään prosessorin päällä. Kiristyskehikon kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä sen voi asettaa väärinpäin. Jos näin tapahtuu, ruuvit kiristettynä pohjaankaan saakka ei kiristä cooleria tarpeeksi tiukasti prosessoria vasten.

Zalman CNPS-7700-Cu

Zalman CNPS-7700-Cu on maineikkaan CNPS-7000-Cun perillinen, josta uudistukset rajoittuvat jo aiemmin mainittuun suurempaan kokoon ja 120 millimetrin halkaisijalta olevaan tuulettimeen. CNPS-7700-Cun hinta pyörii hieman alle 50 eurossa ja on saatavilla Suomessa useilta eri jälleenmyyjiltä.

Jos Asus Star Icen mukana tulevien kiinnitystarvikkeiden määrä on mittava, on se sitä myös CNPS-7700-Cun osalta. Cooleri voidaan kiinnittää Intelin Socket 775- ja 478- sekä AMD:n Socket 754-, 939- ja 940-kannallaisiin emolevyihin, joten Star Icestä poiketen tuki AMD Athlon XP -emolevyille (Socket 462) on tiputettu pois. Pitkä lista tuettuja prosessorikantoja näkyy myös erilaisissa kiinnitystarvikkeissa: kaksi erilaista tukilevyä emolevyn alapuolelle (AMD Athlon 64 ja Intel Pentium 4 Socket 775), Socket 775 -kiinnityskehikko, Socket 478 -kiinnitysraudat normaaleihin emolevyn mukaan tuleviin kiinnityskehikkoihin. Kiinnittämistä varten mukana tulee myös pitkä liuta erilaisia ruuveja, pahvisia suojaprikkoja sekä kiinnityskappaleita.

Tuulettimen kierrosnopeuden säätämiseen CNPS-7700-Cun ohella paketissa toimitetaan Fan Mate 2 -ohjausyksikkö. Viimeisempinä tarvikkeina paketti pitää sisällään vielä Fan Mate 2:n kaapelin ja tarran yksikön kiinnittämistä varten esimerkiksi kotelon reunaan, ohjekirjan, piitahnaa sekä tarran kotelon etuosaan.

CNPS-7700-Cussa väistämättä silmäänpistävintä on sen huomattavan suuri koko, sillä cooleri leviää 136 millimetrin leveydelle ja 67 millimetrin korkeudelle. Kuparisen rakenteen ansiosta paino kipuaa 918 grammaan. CNPS-7700-sarjasta on saatavilla myös alumiinirivoilla höystetty malli, jonka paino on saatu tiputettua 600 grammaan, mutta tässä artikkelissa keskitytään ainoastaan kokonaan kupariseen malliin.

120 millimetrin tuuletin on upotettu poikkeuksellisesti ripojen keskelle, jossa se jäähdyttää kuparilevyjä maksimissaan noin 2000 kierroksen pyörimisnopeudella minuutissa ja pitää Zalmanin ilmoittamien tietojen perusteella 32 desibelin mekkalaa. Fan Mate 2:lla tuulettimen kierrosnopeutta pystytään portaattomasti säätämään ja hiljaisimmillaan tuuletin pyörii vain 1000 kierrosta minuutissa ja meluaa 20 desibeliä. Pienimmillä kierrosnopeuksilla CNPS-7700-Cu on todella hiljainen ratkaisu, jota voisi käytännössä kutsua äänettömäksi. Täysillä kierroksillakin meluntuotto jää siedettävälle tasolle, joten ainoaksi heikkoudeksi jää tuulettimen kyky toimia turbiinimaisesti ylikellotustesteissä.

Alhaaltapäin katsottuna coolerin pyöreät muodot saavat jatkoa, sillä rivat aaltoilevat ohuesta keskikohdasta ylöspäin aina 138 millimetrin halkaisijaan asti. Siiliosa koostuu 65 noin puolen millimetrin paksuisesta kuparilevystä, jotka on puristettu keskikohtaan tiukasti yhteen kahdella alumiinipalalla. Pohja on työstetty peilinkirkkaaksi, eikä siitä näy jälkeäkään erillistä kuparilevyistä.

Sivuprofiilikuvasta näkyy selvemmin aaltoilevasti ylöspäin levenevä muotoilu. Vaikka cooleri ylimmästä osasta onkin huomattavan leveä, on se alaosasta normaalia cooleria kapeampi, eikä kiinnityksessä pitäisi lähellä olevien kondensaattorien tai muiden komponenttien osalta muodostua ongelmia.

Coolerin molemmin puolin kiinnitysruuvien kohdalla ei ole ripoja, ja tästä kohtaa näkyy selvästi ripojen erikoinen muotoilu. coolerin pohjaosa on huomattavan paksu, lähemmäs neljä senttimetriä ja tästä kohtaa rivat erkaantuvat ja suuntaavat vaakatasossa keskikohdasta pois päin. Tuulettimen lapojen reunojen kohdalta rivat jälleen kääntyvät ylöspäin hieman tuuletinta korkeammalle.

Muotoilussa on se mielenkiintoinen puoli, että kun tuuletin puhaltaa viileää ilmaa siiliä kohti, ilma suuntaa väistämättä sivullepäin ja jäähdyttää samalla myös prosessorin läheisyydessä olevia komponentteja ja siilejä, kuten northbridgeä, näytönohjainta, muisteja ja virransyöttöä. Asus Star Icessä tällaista ei pääse tapahtumaan, koska ilma liikkuu vaakatasossa huomattavasti emolevyä ylempänä.

Koska kyseessä on todella massiivinen, lähes kilogramman painoinen cooleri, on emolevyn takapuolelle sijoitettava tukilevy lähes pakollinen, jotta coolerin pysyminen paikoillaan voidaan turvata. Asennus aloitetaankin juuri tämän levy sijoittamisesta emolevyn takapuolelle. Kyseinen tukilevy sopii ainoastaan Intelin Socket 775 -kantaisille emolevyille ja Athlon 64:lle Zalman toimittaa paketin mukaan erillisen tukilevyn.

Seuraavaksi paketin uumenista kaivetaan niin ikään ainoastaan Socket 775 -emolevyille soveltuva kiinnityskehikko, joka ruuvataan kiinni alapuolen tukilevyyn.

Kiinnityskehikon ja prosessorin lähellä olevien suurien komponenttien kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä esimerkkitapauksessa Albatron PX915G Pro -emolevyllä kahdella sivustalla alle jäävien komponenttien ja kiinnityskehikon väliin jää vain millimetrin ilmarako. Hieman korkeampien kondensaattorien kanssa olisi jo syntynyt ongelma, eikä cooleria olisi saatu asennettua paikoilleen.

Lopuksi CNPS-7700-Cun kiinnitysrautoihin asetetaan mukana tulevat pienemmät rautapalat, joista löytyy ruuvinreiät. Molemmin puolin kiristettyjen ruuvien jälkeen asennus on valmis. Lopputulos on vakuuttavan näköinen koon puolesta, joskin yhteensopivuusongelmista ei ollut tietoakaan ja kaikkiin muistiliittimiinkin saa helposti asennettua muistikammat.

Ylemmän kuvan pohjalta ei ole vaikea päätellä, miksi Zalman lupailee jäähdytystä myös prosessorin lähellä oleville komponenteille. Lämpötilamittausten yhteydessä testaamme myös, pitävätkö Zalmanin sanat paikkansa lähikomponenttien lämpötilan laskusta.

Testikokoonpano

Lämpötilamittaukset suoritettiin i915G-piirisarjallisella Albatron PX915G Pro -emolevyllä, johon kiinnitettiin Intel Pentium 4 3,6 GHz -prosessori, kaksi Kingstonin 256 megatavun HyperX PC3500 -muistikampaa sekä Gigabyte Radeon X700 Pro -näytönohjain.

Lämpötilamittaukset ajettiin prosessori vakiojännitteillä- ja kellotaajuuksilla (1,4 V, 3600 MHz) sekä ylikellotettuna 3870 megahertsiin 1,45 voltin turvin. Valitettavasti ylikellotustestejä ei voitu ajaa korkeammilla jännitteillä tai kellotaajuuksilla, sillä Zalmanin kyky jäähdyttää prosessoria hyytyi näissä lukemissa. Asuksella saavutettiin 1,5 voltilla yli neljän gigahertsin kellotaajuus. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että Zalmanin tuuletin täysillä kierroksilla vastaa korvakuulolta ja kierrosluvulta Asusta puolella kierrosnopeudella.

Lämpötiloja seurattiin Motherboard Monitor -ohjelmalla ja prosessorin rasituksesta vastasi CPU Burn K7 -ohjelma. Prosessoria rasitettiin lämpötilan puolesta tappiin asti ja tämän jälkeen rasitusohjelma sammutettiin. Motherboard Monitorin ilmoittamaa prosessorin lukemaa seurattiin niin kauan kunnes lämpötila ei enää laskenut, jolloin saatiin selville lepotilan lämpötila.

  • Intel Pentium 4 560 3,6 GHz
  • Albatron PX915G Pro
  • 2x Kingston HyperX PC3500 256 MB
  • Gigabyte Radeon X700 Pro
  • Western Digital SATA 80 GB
  • Zalman 400 W
  • LG 52X
  • Windows XP SP2
  • Motherboard Monitor 5.3.7.0
  • CPU Burn K7

Testitulokset

Prosessorin lämpötila levossa vaihtelee 47 ja 52 asteen välillä ja parhaiten pärjää Asus Star Ice tuulettimen pyöriessä täysillä kierroksilla, jolloin tosin melu nousee sille tasolle, ettei sitä normaali ihminen pitkään jaksa kuunnella. Zalman CNPS-7700-Cu jää ainoastaan asteen noin 2000 kierroksen minuuttivauhdilla. Star Ice normaaleilla kierroksilla, joka vastaa noin 2200 rpm:a, ja CNPS-7700-Cu hiljaisilla kierroksilla, jolloin Motherboard Monitor näytti nollaa, mutta joka vastaa Zalmanin speksien mukaan noin 1000 rpm:a, saavuttavat 51 asteen lämpötilan. Intelin referenssicoolerin tuuletin pyörii reilut 2000 kierrosta minuutissa ja jaksaa pitää prosessorin lämpötilan 52 asteessa. Tulos on sinänsä kiitettävä, sillä melu on vain hieman voimakkaampi kuin Asus ja Zalman normaaleilla kierrosnopeuksilla.

Harvat pyörittelevät kalliilla prosessorilla ainoastaan pasianssia, joten luonnollisesti testasimme myös coolerien kykyä suoriutua prosessorin käyttöasteen ollessa 100 prosenttia. Erot alkavatkin näkyä hieman selvemmin ja vähemmän yllättävästi Star Ice 61 asteen lämpötilalla on kärjessä, CNPS-7700-Cu seuratessa perässä 66 asteella. Star Ice normaaleilla ja CNPS-7700-Cu hiljaisilla asetuksilla saavat pidettyä lämpötilat 72 ja 75 asteessa. Intelin cooleri pärjää CNPS-7700-Cun hiljaisten asetusten kanssa vastaavanlaisesti.

Seuraavaksi mittasimme emolevyn lämpötilan, jonka lukeman kirjasimme niin ikään Motherboard Monitorilta. Lämpötilat on mitattu prosessoria rasittaessa ja erot ovat käytännön tasolla mitättömät, ainoastaan kaksi astetta alimman ja korkeimman lämpötilan välillä.

Intel 915 -sarjan northbridgen siili ilman minkäänlaista ilmavirtaa käy kohtalaisen kuumana ja ilmavirran vaikutusta näytönohjaimeen tehostimme tuulettomalla, heatpipe-tekniikkaa käyttävällä jäähdytysratkaisulla. Star Icen ja CNPS-7700-Cun kierrosnopeudet säädettiin normaaliasentoon ja lämpötilat mitattiin jälleen kerran prosessoria rasittaessa.

Näissä kahdessa kohteessa näkyy erittäin selvästi Zalmanin mainostama ilmavirran tuoma hyöty, sillä CNPS-7700-Cu kykenee pitämään molempien mitattavien kohteiden lämpötilan 33 asteessa. Star Icen ylhäälle sijoitettu tuuletin ei paljon emolevyjen komponentteja jäähdyttele ja northbridgen siilin lämpötila kiikkuu 63 asteessa ja näytönohjaimen takasiilin 47 asteessa. Intelin referenssicooleri puhaltaa ilmaa hieman sivuillekin päin ja pieni ilmavirta saa laskemaan northbridgen lämmöt Star Icen 63 asteesta 49 asteeseen. Näytönohjaimen lämpötila pysyttelee 49 asteessa.

Ylikellotustesteissä Star Icellä on huomattava etulyöntiasema, sillä tuulettimen kierrosnopeus pystytään nostamaan kaksinkertaiseksi CNPS-7700-Cuhun nähden. Levossa eroa ei vielä synny Star Icen hyväksi kuin aste, mutta rasituksessa ero kasvaakin jo viiteen asteeseen. Joka tapauksessa CNPS-7700-Cun suoritus on kiitettävä ottaen huomioon, että meluntuotto oli inhimillisellä tasolla, jota Star Icestä ei voi todellakaan sanoa.

Loppusanat

Vaikka Asus Star Iceä ja Zalman CNPS-7700-Cuta yhdistää suuri koko ja kuparinen siili, ovat ne muuten hyvin erilaiset coolerit. Zalman on coolerivalmistajana pitkän linjan tekijä ja suunnittelu on hiottu loppuun asti, joka näkyy coolerin suorituskykynä hiljaisesta tuulettimesta huolimatta. Ylikellotuspotentiaalia coolerista löytyy, mutta viimeisintä megahertsiä hakevat jäänevät kaipaamaan tuulettimen kykyä puhaltaa vieläkin korkeammilla kierrosluvuilla. Vajaan 50 euron hintaan Zalman CNPS-7700-Cu on kuitenkin loistava ratkaisua, jos päämääränä on hankkia mahdollisimman hiljainen cooleri.

Asus Star Ice on muotoilun puolesta aivan jotain muuta, mitä normaalisti on totuttu näkemään. Asus on Zalmanista poiketen vasta hiljattain tuonut markkinoille coolereita ja alkukangertelu näkyy muun muassa kiinnityksessä, jossa vaaditaan huomattavan paljon ruuvailua. Positiivista Star Icessä on sen mukana tulevat tuulettimen ohjausyksiköt, joilla tuulettimen kierrosnopeutta pystytään helposti säätämään täysin hiljaisesta korvia raastavaan vinkumiseen.

Useimmat kuluttajat käyttävät coolereita kuitenkin normaaleilla kierroksilla, joilla tuulettimen ujellus ei haittaa muuta työtä, mutta jaksaa pitää prosessorin lämpötilan rasituksessakin tarpeeksi alhaisena. Testasimme tätä kohdetta coolereiden tuulettimien puhaltaessa noin 2000 kierrosta minuutissa, jolloin Zalman pärjäsi rasituksessa viisi astetta Asusta paremmin.

Voittajaa näiden coolereiden välillä ei pysty sanomaan, mutta pähkinänkuoressa todettakoon Zalman CNPS-7700-Cun soveltuvan parhaiten hiljaista tai äänetöntä jäähdytysratkaisua havittelevalle. Asus Star Ice taas vastaa lähinnä ”joka paikan” -cooleria, joka soveltuu niin hiljaiseen ratkaisuun, mutta soveltuu Zalmania paremmin tuulettimen korkean kierrosnopeuden takia myös ylikellottamiseen.

>> Etusivulle

Ville Suvanto 30. joulukuuta 2004