MSI Radeon X1300 Pro & GeForce 7300 GS

28.02.2006 00:00 |

Näytönohjainkilpa NVIDIAn ja ATIn välillä on viime vuosien aikana kiristynyt äärimilleen ja parrasvaloissa loistavat lähes ainoastaan kalliit, usean sadan euron hintaiset, High End -näytönohjaimet. Kyseiseen näytönohjainluokkaan kuuluu tällä hetkellä uusimpina malleina NVIDIAn osalta GeForce 7800 GTX 512 MB ja ATIn Radeon X1900 -sarjan mallit. Todellisuudessa High End -näytönohjainten osuus on ainoastaan muutaman prosentin luokkaa siitä, mitä näytönohjainvalmistajien tehtaista lähtee kuluttajille. Suurinta osaa näyttelee kuluttaja- ja budjettiluokan näytönohjaimet, joiden osuus Muropaketin näytönohjainvertailuissa on jäänyt vähäiseksi. Kuluttajaluokan parin sadan euron hintaisia näytönohjaimia on testattu muutaman kerran vuodessa, mutta budjettiluokan näytönohjaimet ovat jääneet pölyttymään laatikkoihin. Edellinen vertailu ajoittuu vuoden 2003 huhtikuulle GeForce FX 5200 -näytönohjainten merkeissä, joten on varmasti syytä perehtyä, mitä NVIDIAlla ja ATIlla on tarjottavana nykypäivänä alle 100 euron hintaluokkaan.

Artikkelissa perehdytään MSI:n nimen alla myytäviin Radeon X1300 Pro- ja GeForce 7300 GS -näytönohjaimiin, joista ensimmäisenä mainittu irtoaa suomalaisilta jälleenmyyjiltä karvan alle 100 eurolla. GeForce 7300 GS julkaistiin tammikuun 18. päivä, mutta valitettavasti näitä näytönohjaimia ei onnistuttu artikkelin kirjoitushetkellä bongaamaan minkään jälleenmyyjän listoista. Tilanteelle on odotettavissa takuuvarmaa parantumista lähiviikkojen aikana, sillä NVIDIA mainosti lehdistötiedotteessaan näytönohjainten saapuvan Eurooppaan jo helmikuun alussa. Lisäksi tarkastus suomalaisten tukkureiden listoihin paljasti, että näytönohjaimia on saapunut jo pohjolan perukoille. NVIDIAn ilmoittama ohjehinta 7300 GS:lle on 99 dollaria, joten vertailun näytönohjaimet kilpailevat ainakin hinnan suhteen tasaväkisesti.

MSI Radeon X1300 Pro

MSI:n Radeon X1300 Pro, joka tarkemmalta mallinimeltään on RX1300Pro-TD256E, toimitetaan pienehkössä pahvilaatikossa, jota valmistajalle tunnusmaisesti peittää jonkin sortin soturi. Pakkauksen etupuolen oikeasta yläkulmasta löytyy tärkeimmät tiedot näytönohjaimesta ja edessä on selvästi ilmaistu myös näytönohjaimen valmistaja ja malli.

Kyseessä on budjettiluokan näytönohjain, joten oheisvarustelun suhteen on turha odottaa ihmeellisyyksiä, sillä tuotteen yksi tärkeimmistä prioriteeteista on alhainen hinta. Näin ollen mukana tulee vain välttämättömimmät tarvikkeet: ohjekirja ja -lappuset, ajuri-CD, S-Video-kaapeli, VGA-DVI-adapteri sekä tarra. Pelejä ei toimiteta MSI:n muista kalliimmista näytönohjaimista poiketen lainkaan.

MSI Radeon X1300 Pro on hyvin pelkistetty näytönohjain, sillä sen kirkkaan punaisella piirilevyllä on vain muutamia suurempia komponentteja, kuten kondensaattoreita, pari kelaa, grafiikkapiiriä peittävä cooleri sekä luonnollisesti liittimet. Näytönohjain on MSI:n omaa cooleria lukuun ottamatta vastaavanlainen ATIn referenssimalliin nähden. Coolerista puheen ollen, kiinnitys piirilevyyn tapahtuu neljällä tapilla ja siiliä jäähdyttää 50 millimetrin tuuletin.

Näytönohjaimen takapuolella on neljä muistipiiriä, kaksi tarraa sekä iso kasa pieniä pintaliitoskomponentteja.

D-Sub-liittimet ovat jo ennättäneet vaihtua kalliimmissa näytönohjaimissa kahteen DVI-I-liittimeet, mutta Radeon X1300 Prossa on vielä yksi D-Sub-liitin. Tämän ohella on myös yksi DVI-I-liitin sekä S-Video-liitin kuvan viemiseksi esimerkiksi televisioon tai videotykkiin.

High End -näytönohjaimissa virransyötön komponentit ovat näyttävässä osassa piirilevyn takaosassa, mutta vähän tehoa kuluttavissa budjettiluokan näytönohjaimissa asetelma on täysin erilainen. Lisävirtaliittimestä ei ole tietoakaan ja suurimmat komponentit on laskettavissa kahden käden sormilla.

Radeon X1300 Pro perustuu RV515-ytimeen, joka on ominaisuuksien valossa hyvin samanlainen, kuin isoveljensä, Radeon X1800 -näytönohjaimien R520. Grafiikkapiirit valmistetaan TSMC:n tuotantolinjoilla 90 nanometrin prosessilla ja ainoastaan 105 miljoonalla transistorilla piirin koko on saatu pidettyä pienenä, mikä taas vaikuttaa alhaisempiin hintoihin. Piirin fyysinen koko on 10 x 10 millimetriä.

Pintaa syvemmältä raapaistuna RV515 tukee Shader Model 3.0:aa, siinä on neljä pikseliliukuhihnaa jaettuna Ultra-Threading Dispatch Processorin myötä kahden liukuhihnan paketeiksi sekä kaksi Vertex-yksikköä. Vertailuksi mainittakoon, että Radeon X1600 XT:ssä pikseliliukuhihnoja on yhteensä 12 ja Vertex-yksiköitä viisi kappaletta. Radeon X1300 Pron grafiikkapiirin kellotaajuus on 600 MHz, mutta ATIToolilla tarkempi tutkinta osoitti MSI:n mallin toimivan 594 MHz:n kellotaajuudella.

MSI on päätynyt käyttämään Infineonin valmistamia 256-megabitin GDDR2-muistipiirejä, joita on ripoteltu piirilevyn molemmin puolin neljä kappaletta. Kahdeksalla muistipiirillä näytönohjaimen kokonaismuistimäärä nousee 256 megatavuun. Muistipiirit on speksattu 2,5 nanosekunnin nopeuteen eli 400 MHz:iin (800 MHz DDR) ja piirit toimivat jo vakiona kyseisellä kellotaajuudella, joten ylikellotusvara näytönohjaimessa tulee jäämään varmasti hyvin pieneksi. Muistipiirit ovat kytketty nelikanavaiseen 128-bittiseen muistiväylään. RV515-grafiikkapiirit eivät sisällä R520-arkkitehtuurin uutta Ring-bus-muistiohjainta.

MSI GeForce 7300 GS

GeForce 7300 GS on pakattu samaan tapaan kuin Radeon X1300 Prokin ja sen edessä sauvaa heiluttavan maahisen ympärillä ovat tiedot näytönohjaimen valmistajasta ja mallista sekä sen tärkeimmistä spekseistä.

Näytönohjaimen mukana tulee samat oheistavarat, kuin Radeon X1300 Pron, eli erinäisiä lappusia, ohjekirja, S-Video-kaapeli, D-Sub-DVI-adapteri, tarra sekä ajuri-CD.

Radeon X1300 Pro on vielä jossain määrin miehekkään kokoinen, mutta GeForce 7300 GS:ssä paistaa budjettiluokan kaikki tyypilliset piirteet. Näytönohjaimen piirilevy on todella pieni ja lähes puolet siitä peittää alleen kultaisen värinen cooleri, joka on varustettu 40 millimetrin tuulettimella. Erikoisempana piirteenä D-Sub-liittimen datapinnejä ei ole juotettu suoraan piirilevyyn, vaan tiedonsiirto tapahtuu lattakaapelin avulla.

Takapuolelta ei suurempia yllätyksiä paljastu, sillä kirkkaan punaista piirilevyä miehittää kaksi muistipiiriä, pintaliitoskomponentit ja muutamat tarrat.

Liitinrivistö on vastaavanlainen, kuin Radeon X1300 Prossa, eli vasemmalta oikealle lueteltuna D-Sub-, S-Video- ja DVI-I-liitin.

Virransyötön osalta GeForce 7300 GS pystyy pistämään Radeon X1300 Prohon nähden vieläkin paremmaksi. Siinä missä Radeon X1300 Pron komponenttien määrä on laskettavissa kahden käden sormilla, GeForce 7300 GS:ssä oikeassa yläkulmassa on ainoastaan kaksi suurempaa komponenttia: kondensaattori ja kela. On sanomattakin selvää, että lisävirtaliittimelle ei ole tarvetta, sillä PCI Express -väylä kykenee syöttämään tehoa yhteen x16-liittimeen 75 wattia.

GeForce 7300 GS perustuu G72-koodinimelliseen grafiikkapiiriin, joka on NVIDIAn ensimmäinen 90 nanometrin prosessilla valmistettu tuote. G72 on varustettu neljällä pikseliliukuhihnalla ja Vertex-yksiköllä, ja se on suora korvaaja GeForce 6200 -tuoteperheen näytönohjaimille. GeForce 7300 GS:n myötä NVIDIAn budjettiluokan näytönohjainten ominaisuudet on päivitetty vastaamaan nykypäivän standardeja. GeForce 7300 GS:ssä grafiikkapiiri toimii 550 megahertsin kellotaajuudella ja lisäksi se tukee TurboCache-tekniikkaa.

MSI käyttää näytönohjaimessaan Hynixin 2,5 nanosekunnin muistipiirejä, jotka on jo valmiiksi ylikellotettu 400 MHz:n referenssikellotaajuudesta 405 MHz:iin (810 MHz DDR). GDDR2-muistipiirit ovat 512-megabitin suuruiset ja niitä on neljä kappaletta, joten näytönohjaimessa on muistia 256 megatavua. Muistiväylä näytönohjaimessa on ainoastaan 64-bittinen.

Mittasuhteita painottamaan GeForce 7300 GS:n viereen on asetettu ATIn tämän hetken kärkeä edustava Radeon X1900 XTX, jonka piirilevy on korkeussuunnassa lähes kaksinkertainen ja pituuttakin on reilut viisi senttimetriä enemmän. Kahden täysin erilaisen näytönohjaimen myös coolerit ovat toisistaan poikkeavat, sillä kaksi GeForce 7300 GS:n siiliä mahtuisi lähes poikittain ja päällekkäin Radeon X1900 XTX:n siilin sisään.

Testikokoonpano

Näytönohjaintestejä varten laitteisto kasattiin nForce4 SLI -piirisarjallisen DFI LanParty nF4 SLI-DR -emolevyn ympärille. Prosessoriksi valittiin AMD:n halvin kaksiytimellinen malli, kahden gigahertsin kellotaajuudella toimiva Athlon 64 X2 3800+. Muistien virkaa toimitti kaksi Kingston KHX3200 ULL 512 MB -kampaa ja lisäksi laitteistoon liitettiin Seagate Barracuda V 120 GB Serial ATA -kiintolevy ja Silverstone ST56F 560 W -virtalähde.

MSI Radeon X1300 Pron ja GeForce 7300 GS:n vertailukohteiksi valittiin NVIDIA GeForce 6800 GS ja ATI Radeon X1600 XT. ATIn näytönohjainten kanssa käytettiin uusimpia Catalyst 6.2 -ajureita, mutta NVIDIAn korteilla jouduttiin käyttämään epävirallisia ajureita. Uusimmat ForceWare 81.98 -ajurit eivät tue GeForce 7300 GS:ää, joten molemmat näytönohjaimet testattiin ForceWare 82.65 -ajureilla.

  • AMD Athlon 64 X2 3800+
  • DFI LanParty nF4 SLI-DR
  • 2x Kingston KHX3200 ULL 512 MB
  • Seagate Barracuda V 120 GB Serial ATA
  • Silverstone ST56F
  • ATI Radeon X1300 Pro
  • ATI Radeon X1600 XT
  • NVIDIA GeForce 6800 GS
  • NVIDIA GeForce 7300 GS
  • Microsoft Windows XP SP2
  • ATI Catalyst 6.2
  • NVIDIA ForceWare 82.65

Tehonkulutus

Ennen varsinaisia suorituskykymittauksia perehdytään laitteiston tehonkulutukseen ja meluntuottoon sekä näytönohjaimien grafiikkapiirien lämpötiloihin. Ensimmäisenä tarkastelussa on tehonkulutus, jossa kohteena on pelkän näytönohjaimen sijaan koko laitteiston tehonkulutus. Mittarina testeissä käytettiin Etech PM300:aa ja rasituksissa 3DMark05:n Game Test 3:a.

Testinelikon alhaisimmat luvut iskee tauluun GeForce 7300 GS, jolla laitteiston tehonkulutus levossa on 94 ja rasituksessa 140 wattia. ATIn näytönohjaimet kilpailevat levossa tasaväkisesti ja ero jää ainoastaan kahteen wattiin. Rasituksessa ero kasvaa 12 wattiin. Artikkelin kiintopisteinä olevien GeForce 7300 GS:n ja Radeon X1300 Pron välinen ero sekä levossa että rasituksessa on 12 wattia. GeForce 6800 GS osoittautuu tehosyöpöimmäksi ja sen tehonkulutus levossa on 110 wattia ja rasituksessa Radeon X1600 XT:tä neljä wattia enemmän, 168 wattia.

Melutaso

Seuraavaksi tarkastelun kohteeksi otettiin laitteistojen meluntuotto, joka mitattiin Welleman DVM805 -mittarilla, joka sijoitettiin metrin päähän näytönohjaincoolerista. Melutestien aikana taustamelun osuus oli 34,7 desibeliä.

Hiljaisimman laitteiston palkinto menee GeForce 7300 GS:lle 41,6 desibelillä, joskin tässäkin olisi parannettavan varaa vielä reilusti. Näytönohjain tuottaa niin vähän lämpöä, että sen jäähdytyksen toteuttaminen passiivisesti ei olisi mikään ongelma, jolloin näytönohjaimen osuus melusta olisi mitätön. Radeon X1300 Pro pärjää lähes yhtä hyvin ja nappaa kakkossijan 42,2 desibelillä. Tämän jälkeen tulee suurempi hyppäys 44,6 desibeliin GeForce 6800 GS:n merkeissä ja vieläkin suurempi hyppy 48,2 desibeliin Radeon X1600 XT:llä. Näistä jälkimmäisen näytönohjaimen coolerin toteutus on jotain aivan hirvittävää, sillä näytönohjaimen tehonkulutus on suhteellisen alhainen, mutta tuuletin pyörii taukoamatta korkeilla kierrosnopeuksilla ja pitää korvia raastavaa vinkumista.

Lämpötila

Lämpötilamittaukset suoritettiin ATIToolin 0.25 Beta 13 -versiolla, lukuun ottamatta Radeon X1300 Prota, jolla ei valitettavasti onnistuttu mittaamaan lämpötiloja ohjelmallisesti. Levossa alhaisinta lämpötilaa näyttää GeForce 6800 GS, jota seuraa Radeon X1600 XT kaksi astetta perässä. GeForce 7300 GS jää tästä kolmikosta viimeiseksi 46 asteella, mutta yllättävästi asteet eivät nouse merkittävästi rasituksessa ja 54 asteella se onnistuu kääntämään tilanteen hyväkseen. GeForce 6800 GS lämpiää 57 ja Radeon X1600 XT 59 asteeseen.

Suorituskyky

Suorituskykymittaukset pyöräytetään käyntiin perinteisellä 3DMark05:llä, jossa Radeon X1600 XT onnistuu nappaamaan kärkipaikan 5562 pisteellä ennen 5083 pisteeseen yltänyttä GeForce 6800 GS:ää. Radeon X1300 Pro ja GeForce 7300 GS jäävät näistä reilusti jälkeen ja saavat puristettua 2884 ja 2256 pisteen tulokset.

Battlefield 2 testattiin 800×600-resoluutiolla, ilman kuvanlaatua parantavia tekniikoita, Low-asetuksilla ja 90 prosentin piirtoetäisyydellä. Ruudunpäivitysnopeudet muodostavat 3DMark05:ttä tasaisemman linjan. Yllättävästi Radeon X1300 Pro pärjää parhaiten 88,6 fps:n keskimääräisellä ruudunpäivitysnopeudella, mutta GeForce 6800 GS kitkuttelee ainoastaan 0,1 fps:n päässä. Toisaalta pelin 100 fps:n rajoitus rajoittaa jonkin verran GeForce 6800 GS:n menoa, joten todellinen lukema olisi aavistuksen korkeampi. Radeon X1600 XT pyörittää peliä keskimäärin 81,3 fps:n ja GeForce 7300 GS 75,1 fps:n nopeudella.

Quake 4 testattiin niin ikään 800×600-resoluutiolla, ilman kuvanlaatua parantavia tekniikoita, keskivertoasetuksilla ja SMP-tuella, joka optimoi peliä tupla- tai moniydinprosessoreita varten. GeForce 6800 GS on jälleen suvereenissa johdossa 102,4 fps:llä, kun taas toisella sijalla on Radeon X1600 XT 70,8 fps:llä. Radeon X1300 Pron ja GeForce 7300 GS:n välillä on kova kamppailu, mutta näistä ensimmäisenä mainittu näytönohjain pärjää hieman paremmin, 45,3 fps vs 43,9 fps.

Need For Speed: Most Wantedissa Porschella lämmitettiin asfalttia 800×600-resoluution ja alhaisten kuvanlaatuasetusten turvin. Edellisten pelien tapaan kuvanlaatua parantavia tekniikoita ei käytetty, mutta pelin HDR-tekniikkaa imitoiva Overbright kytkettiin päälle. Most Wantedissa ATIn näytönohjaimet ovat vahvoilla ja kärjessä on 83,6 fps:llä Radeon X1600 XT. GeForce 6800 GS pärjää toiseksi parhaiten 76,7 fps:llä ja Radeon X1300 Pro nappaa viimeisen palkintosijan 70,5 fps:llä. GeForce 7300 GS jää jälleen viimeiseksi 57,2 fps:n keskimääräisellä ruudunpäivitysnopeudella.

Age of Empires 3:ssa resoluutio kyettiin pitämään 1024×768:ssa, Shaderit ja varjot Medium-tasossa ja Bloom Effect päällä. GeForce 6800 GS päihittää jälleen Radeon X1600 XT:n ja kääntää tilanteen edukseen 101,1 fps:n tuloksellaan. Radeon X1600 XT jää toiseksi 94,2 fps:n tuloksella ja Radeon X1300 Pro kolmanneksi 75,1 fps:llä. GeForce 7300 GS on viimeinen 68,5 fps:llä. Tilanne ei ole kuitenkaan aivan näin mustavalkoinen, koska ATIn näytönohjaimilla havaittiin merkittävää sekoilua kuvaruudussa mm. tekstuureiden katoamisen muodossa. Ongelmat kohdistuivat Shader-asetukseen ja ainoastaan Medium-asentoon. Tästä syystä ATIn näytönohjaimet testattiin High-asetuksella.

Ylikellotus

Ylikellotuksissa käytettiin ATIToolin 0.25 Beta 13 -versiota, jolla ensimmäisenä alettiin hilata Radeon X1300 Pron kellotaajuuksia ylöspäin. Grafiikkapiirin vakiosta 594 MHz:n kellotaajuudesta ensimmäinen korotus tehtiin 650 MHz:iin, jolloin 3DMark05 kaatui saman tien. 620 MHz:llä ohjelma rullasi kiltisti läpi, joten kellotaajuuden nostamista jatkettiin. Näillä eväin päästiin 640 MHz:iin, joka osoittautui lopulliseksi vakaaksi kellotaajuudeksi. Tämän jälkeen siirryttiin viilaamaan muistien kellotaajuutta. Muistien ylikellotusvara jäi grafiikkapiirin tavoin hyvin pieneksi ja 400 MHz:stä kellotaajuus onnistuttiin nostamaan ainoastaan 450 MHz:iin (900 MHz DDR).

Seuraavaksi testipenkkiin iskettiin GeForce 7300 GS, jonka vakiokellotaajuudet ovat siis 550 / 410 MHz. Tällä ensimmäinen askel otettiin 600 / 450 MHz:n kellotaajuuksiin, joka ei osoittanut minkäänlaisia merkkejä ongelmista. Seuraavalla, 615 / 500 MHz:n, askeleella 3DMark05 saatiin niin ikään ajettua läpi, joten grafiikkapiirin kellotaajuus nostettiin 640 MHz:iin. Tällöin tulos koki romahduksen ja lopulliseksi kellotaajuudeksi muodostui 630 MHz. Muistit venyivät 450 MHz:stä vielä 505 MHz:iin (1010 MHz DDR).

MSI Radeon X1300 Prolla 3DMark05:n kokonaistulos saatiin ylikellotusten ansiosta nostettua 10 prosentilla, kun taas GeForce 7300 GS:n suorituskykyparannus jäi yhdeksään prosenttiin.

Loppuyhteenveto

Artikkelissa käsitellyt MSI Radeon X1300 Pro ja GeForce 7300 GS edustavat ATIn ja NVIDIAn tämä hetken tuoreinta budjettiluokan näytönohjainantia. Molempien näytönohjainten hinnat sijoittuvat alle 100 euroon, joten kyseessä on nimenomaan budjettiluokan tietokoneisiin, tai ainakin vähän pelitehoa vaativiin tietokoneisiin, kohdistetut tuotteet. Usean sadan euron hintaisissa High End -näytönohjaimissa riittää tehoa moninkertaisesti budjettiluokan näytönohjaimiin verrattuna, mutta toisaalta halvemmat mallit eivät häpeile isoveljilleen muissa ominaisuuksissa. Käsitellyt näytönohjaimet ovatkin lähinnä ”päivityksiä” vastaamaan kuluttajien tarpeita ominaisuuksien suhteen, joita aiempien sukupolvien näytönohjaimista, kuten GeForce 6200- ja Radeon 300 -tuoteperheiden malleista, ei löydy.

Suorituskyvyn osalta GeForce 7300 GS ja Radeon X1300 Pro ovat suhteellisen tasavertaiset, joskin näistä jälkimmäisenä mainittu pärjää pelitesteissä aavistuksen verran paremmin. Näytönohjaimet eivät jaksa millään ilveellä pyörittää korkeilla kuvanlaatuasetuksilla raskaita nykypelejä, mutta alemmilla resoluutioilla ja ilman kuvanlaatuasetuksilla niitä on mahdollista pyörittää pelattavasti.

Näytönohjaimet ovat muuten kohtuullisen laadukasta tekoa, mutta parantamisen varaa löytyy aina. Yksi näkyvimmistä, tai pitäisikö sanoa kuuluvimmista, on tuulettimilla varustetut jäähdytysjärjestelmät. Näytönohjainten tehonkulutus on alhainen, joten niiden jäähdyttäminen passiivisesti ei olisi kovinkaan vaikeata. Esimerkiksi Asuksen ja Gigabyten mallistoista löytyykin vastaavia näytönohjaimia passiivijäähdytyksellä. Toisaalta näytönohjaimissa käytetty aktiivijäähdytys on halpa toteuttaa ja hintaa pitää alhaalla myös niukkana pidetty oheismateriaalimäärä. Kaiken kaikkiaan MSI Radeon X1300 Pro ja GeForce 7300 GS ovat kuitenkin varsin onnistuneita tuotteita, jos näytönohjaimelta ei vaadi paljoa suorituskykyä nykypelejä varten ja alhainen hinta on ostopäätöstä tehdessä merkittävä ratkaisija.

>> Etusivulle

Ville Suvanto, 28. helmikuuta 2006