PCIe-näytönohjainesittely

PCI Express -väylää tukevien piirisarjojen suurin ongelma monien mielestä on AGP-väylän puute ja siitä seuraava pakollinen näytönohjaimen päivitys. PCI Express on kuitenkin tullut jäädäkseen ja Intel sekä muut suuret piirisarjojen valmistajat markkinoivat PCI Expressiä varsin aggressiivisesti. Uuden näytönohjaimen ostaja on tällä hetkellä hankalassa tilanteessa, sillä AGP-väylään liitettävän näytönohjaimen käyttökelpoisuus tulevaisuudessa on vähintäänkin arveluttava ja PCI Express -väyläinen näytönohjain vaatii panostusta myös muuhun kokoonpanoon.

Tässä artikkelissa on siis ensisijaisesti tarkoituksena esitellä muutamia markkinoilta löytyviä PCI Express -näytönohjaimia. Valitettavasti joidenkin PCI Express -näytönohjaimien saatavuus on heikko ja niinpä nytkin testiin saatiin haalittua lopulta vain neljä näytönohjainta, joista kaksi on ATIn Radeon X800 XT:tä, yksi Radeon X600 Pro sekä makua soppaan antamaan on saatu myös NVIDIAn GeForce 6600. Ensimmäiseksi tutustutaan kuitenkin itse PCI Express -väylään.

PCI Express

Suurin ja tärkein ero vanhan PCI-väylän (johon AGP-väyläkin perustuu) ja uuden PCI Express -väylän välillä ei ole varsinaisesti nopeus, vaan itse väylän rakenne. Vanha PCI-väylä jakaa resurssit kaikkien siihen kytkettyjen laitteiden välillä, joka käytännössä aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Yhden tai kahden PCI-laitteen kanssa näitä ongelmia ei juuri esiinny sillä 133 MB/s siirtonopeus riittää varsin hyvin monille nykyaikaisillekin laitteille. Ongelmia alkaa syntyä, kun PCI-väylään kytketään useita paljon kaistaa vaativia laitteita, jotka kinastelevat väylänkäyttövuoroistaan. PCI-väylässä vain yksi laite kerrallaan pystyy siirtämään tai lukemaan informaatiota, muiden odottaessa vuoroaan taustalla. Lisäksi PCI-väylän rakenne aiheuttaa mm. sen, että yhteen PCI-ohjaimeen on mahdollista kytkeä vain noin kuusi laitetta, sillä jokainen laite jaetussa PCI-väylässä aiheuttaa häiriöitä signaaliin.

Yhden PCI Express -linkin nopeus on reilut 300 megatavua sekunnissa. Linkki on kaksisuuntainen ja jakamaton. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että laite jonka käytössä linkki on, saa käyttöönsä koko kaistan jolla liikenne onnistuu samanaikaisesti molempiin suuntiin. Linkkien määrällä on mahdollista vaikuttaa varsinaiseen käytännön nopeuteen, joten esimerkiksi näytönohjaimille on varattu kuuttatoista PCIe-kanavaa tukevat liittimet ja kuusitoista PCIe-kanavaa. Käytännössä linkkien määrä on mahdollista jakaa esimerkiksi kahden näytönohjaimen kesken, kuten NVIDIA on SLI-emolevyissään tehnyt.

Yksinkertaistettuna PCI Express -väylän hyödyt PCI- ja AGP-väyliin nähden ovat siis seuraavat: yksi laite ei saa ryöstettyä tai jumitettua koko väylää itselleen, vaan jokainen laite on kytketty tiettyyn määrään kaksisuuntaisia PCIe-linkkejä. Toisekseen yksi PCIe-linkki koostuu huomattavasti vähemmästä määrästä johtimia kuin PCI-liitin, joten valmistus- ja suunnittelukustannukset ovat aikaisempaa edullisemmat. Kolmanneksi väylän nopeus on riippuvainen PCIe-linkkien määrästä, jolloin paljon kaistaa vaativien laitteiden tarpeet voidaan tyydyttää mitoittamalla linkkien määrä sopivaksi. Neljänneksi PCIe-standardi sisältää joukon uusia ominaisuuksia, joilla voidaan esimerkiksi priorisoida paketteja kiireellisyysjärjestykseen. Viidenneksi PCIe on taaksepäin yhteensopiva PCI-väylän kanssa, vain fyysinen toteutus on muuttunut. Tästä syystä esimerkiksi PCI-laitteen voi kytkeä PCIe-väylään ”sillan” kautta, joka muuttaa PCIe-paketit PCI-signaaleiksi ja toisinpäin. Hyvä esimerkki tästä ovat Intelin uudet 900-sarjan piirisarjat, jotka eivät sisällä PCI-ohjainta, vaan piirisarjaan integroidun sillan, jolla PCI-yhteensopivuus järjestetään.

PCI Express on kokonaisuudessaan mielenkiintoinen ja huomattavasti aiempaa monikäyttöisempi väylä. PCI Expressin avulla päästään eroon monista eri väylätyypeistä yhdessä systeemissä ja uusien ominaisuuksien ja nopeuden vuoksi monista PCI-väylän rajoitteista on päästy eroon. Nykynäytönohjaimien nopeuteen PCI Express ei vaikuta ja toisin luuleminen osoittaa vain asioihin perehtymättömyyttä. Uuden väylän edut ovat sitä selvemmät, mitä monimuotoisemmasta järjestelmästä on kyse ja mitä enemmän ja monimutkaisempia asioita väylässä kiinni olevat laitteet tekevät. PCI Expressin huonoin puoli, ja valitettavasti myös näkyvin, on muuttunut fyysinen liitäntä, joka aiheuttaa useiden laitteiden yhtäaikaisen päivitystarpeen.

Pieni yhteenveto joistakin PCI Express -väylän ominaisuuksista lienee tämän artikkelin tarpeisiin tässä. On kuitenkin huomattava, että kysymys on mielenkiintoisesta asiasta, jonka tarkka käsitteleminen on jo yhden tai kahden pitkän artikkelin aihe sinänsä. Lisätietoa asiasta voi hankkia esimerkiksi PCI-SIG:n sivuilta.

Tilanne markkinoilla

Kesän ja alkusyksyn jälkeen PCI Express -väylää käyttävien näytönohjaimien saatavuus on parantunut merkittävästi. Raporttien mukaan pulaa on silti etenkin pelikäyttöön soveltuvien ”high-end”-piirien saatavuudessa. Suomen tilanne vaikuttaa kohtuulliselta ja ATIn Radeon X300-, X600- ja X800-piireihin perustuvia näytönohjaimia on runsaasti saatavilla, samoin kuin NVIDIAn GeForce PCX5750-, PCX5900-, 6200-, 6600- ja hyvällä tuurilla myös 6800-piiriin perustuvia näytönohjaimia. Muiden piirivalmistajien PCI Express -näytönohjaimet odottavat toistaiseksi vielä julkaisuaan. Halvimmat X300 SE -piiriin perustuvat näytönohjaimet lohkeavat taitavalle tinkaajalle noin 80 euron hintaan, kalleimpien keventäessä kukkaroa reilun 600 euron arvosta.

Muropaketin testiin on saatu neljä näytönohjainta, jotka antavat jonkinlaisen kuvan kuluttajan ulottuvilla olevasta kattauksesta. Albatronin GeForce 6600 -näytönohjainta ei valitettavasti Suomesta ole tällä hetkellä saatavilla, mutta Saksalainen hintaseuranta kertoo kortin olevan vertailujoukon edullisin noin 130 euron hintalapullaan. Abitin RX600 Pro-Guru asettuu likimain samaan hintaluokkaan Albatronin kanssa reilun 150 euron hinnallaan. Asuksen ja Gecuben Radeon X800XT -näytönohjaimet puolestaan repivät selvän eron perustason näytönohjaimiin 600 ja 500 euron hintalapuillaan. Kokonaisuutena PCI Express -väylää käyttävät näytönohjaimet ovat likimain samanhintaisia kuin vastaavat AGP-väylää käyttävät.

Vertailujoukkomme edullisin näytönohjain on tällä kertaa Albatronin valmistama Trinity GeForce 6600. NVIDIAn uuteen ja teknisiltä ominaisuuksiltaan varsin kehittyneeseen NV43-piiriin perustuva ohjain on varsin mielenkiintoinen tuttavuus. Nyt testissä oleva ohjain edustaa kuitenkin 6600-malliston häntäpäätä ja erityisesti muistien suhteen ohjain on monella tapaa GPU:n ominaisuuksia jäljessä. 3D-ominaisuuksiltaan GeForce 6600 on aivan kehityksen terävintä kärkeä ja tuettujen ominaisuuksien listalta löytyvät mm. DirectX 9 Shader Model 3.0 ja OpenGL 1.5.

Myyntipakkaus on vaatimaton ja niin myös itse pakkauksen sisältö. Arx Fatalis -pelin lisäksi pakkauksessa tulee mukana pelidemo-CD, WinDVD-ohjelmisto, ohjekirjanen ja liitinjohto komposiitti-, S-Video- ja RGB-liitännöillä. Pakkauksen kyljessä komeileva HDTV-merkintä viittaa nimenomaan kortin RGB-liitäntöihin.

NV43-piiri on varsin vaikuttava aina IBM:n 0,11 mikronin valmistustekniikasta lähtien. Kahdeksan renderöintiliukuhihnaa, kolme Vertex Shader -yksikköä ja 128-bittinen muistiväylä tarkoittavat käytännössä sitä, että GeForce 6600 on teoreettisesti likimain puolikas GeForce 6800 -piiristä. Valmistustekniikka on tosin kehittyneempi kuin GeForce 6800 -piireissä ja kellotaajuus pienempi. Käytännössä kaikki tämä tarkoittaa sitä, että GeForce 6600:n suorituskyky on erittäin kilpailukykyinen samalla, kun valmistuskustannukset ovat pienet ja lämmöntuotto suhteessa tehoon erittäin maltillinen. Testikortissa GPU:n kellotaajuus on oletuksena 300 megahertsiä.

NV43 GPU:n seuraksi Albatron on valinnut 128 megatavua Hynixin valmistamaa neljän nanosekunnin tavallista TSOP-II-pakattua DDR-muistia. Muistiohjaimen kapea 128-bitin väylänleveys yhdistettynä 128 megatavun muistimäärään ja 250 megahertsin kellotaajuuteen eivät lupaa hyvää kortin suorituskyvylle. Varsinkin reunojenpehmennyssuorituskyky ja isoja tekstuureita käyttävät pelit saattavat näytönohjaimen polvilleen GPU:n mainiosta fillratesta riippumatta.

Jossain määrin GeForce 2- ja GeForce 4 MX -näytönohjaimia muistuttava Albatron Trinity GeForce 6600 on saatu pidettyä miellyttävän yksinkertaisen näköisenä. Vähäinen virrantarve näkyy kortilla komponenttien määrässä ja mm. erillisen virtaliittimen uupumisena. Itse asiassa PCI Express -väylän peräti 75 watin tehonsyöttö mahdollistaa varsin tehosyöppöjen näytönohjaimien valmistamisen ilman lisävirtaliitintä. Perinteinen AGP-väylä tarjoaa tehoa parhaimmillaankin ainoastaan 46 wattia.

Monissa tapauksissa pelinopeutta tärkeämpiä asioita nykynäytönohjaimissa ovat aivan muut ominaisuudet. Trinity 6600 tarjoaa kahden RAMDAC:n ja liitäntöjensä puolesta vaikuttavan kattauksen. DVI- ja D-SUB-liitäntöjen lisäksi kortilta löytyy monipuolinen TV-ulostulo alkaen heikkolaatuisesta komposiittiliitännästä S-Videon kautta aina HDTV-tasoiseen RGB-ulostuloon saakka.

Kahdeksan muistipiiriä on ladottu piirilevyn etupuolelle takapuolen jäädessä kokonaan tyhjäksi. Näytönohjaimen ydintä jäähdyttää kuparin väriseksi eloksoitu alumiininen jäähdytinripa.

Yksinkertainen tuuletin ei ole lämpötilaohjattu ja se jäähdyttää GeForce 6600 -ydintä jatkuvasti täydellä teholla. Pienestä koostaan huolimatta cooleri on lähestulkoon ylitehokas erittäin viileänä käyvälle näytönohjaimelle. NV43 GPU:n suojana ei ole metallista kehikkoa kuten NV40-piireissä, joten tuulettimen pohjasta löytyy vaahtomuovinen suoja. Vaahtomuovi yhdistettynä pieneen ytimeen ja kahden pisteen kiikkerään coolerin kiinnitykseen ei kuitenkaan suojaa herkkää ydintä kovinkaan hyvin. Erityistä varovaisuutta kannattaa noudattaa cooleriin koskettaessa, sillä ytimestä on hyvin helppo lohkaista paloja esimerkiksi näytönohjainta asennettaessa.

Käyttökokemukset

Erittäin viileänä toimiva GeForce 6600 on varsin vakuuttava laitos retrohenkisestä ulkomuodostaan huolimatta. Pieni ja pippurinen tuuletin on kohtalaisen hiljainen, mutta mahdollisuudet huomattavasti hiljaisempaan toimintaan olisivat tämän näytönohjaimen tapauksessa erittäin ilmeiset. 2D-kuvanlaatu on kelvollinen, joskaan ei pärjää suurilla resoluutiolla kummallekaan testijoukon Radeon X800 XT -näytönohjaimelle. TV-ulostuloa ei testin puitteissa saatu testattua, mutta NVIDIAn integroidun TV-ulostulon laadun tiedetään yleisesti olevan hieman heikompi kuin ATIn ja kolmannen osapuolen piirejä käytettäessä. Ongelmat korostuvat säätöjen vähyydessä ja eritoten ”pientä” terävöitystä vaativaa komposiittiulostuloa käytettäessä.

Ajuriongelmilta ei testin kuluessa vältytty, vaan Flatout-pelissä uusimmat viralliset ajurit aiheuttivat BSOD:n hetken pelaamisen jälkeen. Ongelma saatiin korjattua editoimalla pelin asetustiedostoja ja uusimmista epävirallisista ForceWare-ajureista kyseinen kaatumisen aiheuttava ongelma onkin jo poistettu. Kokonaisuutena Albatronin Trinity GeForce 6600 -näytönohjaimesta jäi testin puitteissa varsin positiivinen kuva. Erityisesti vähäinen lämmöntuotto lienee yksi näytönohjaimen haluttavimmista ominaisuuksista.

Ylikellottaminen

GeForce 6600 -näytönohjaimen perusversion mahdollinen ylikellottuvuus vaikuttaa jo paperilla lupaavalta. 0,11 mikronin valmistustekniikka, vähäinen lämmöntuotto ja 6600GT-version peräti 200 megahertsiä suurempi kellotaajuus antavat olettaa paljon. Ylikellottuvuutta testattiin 3DMark05-ohjelman avustuksella. Ytimen ja muistien kellotaajuuksia nostettiin kunnes epävakautta tai häiriöitä saatiin testiohjelmassa aikaiseksi.

• 3DMark05 Score vakiokellotaajuudet 300/250 MHz: 1828
• 3DMark05 Score ylikellotettu 460/375 MHz: 2825
• Suorituskyvyn kasvu prosentteina: 54%

Näytönohjaimen ylikellottuvuus vaikuttaa olevan vertaansa vailla. Sekä ytimen, että muistien kellotaajuuksia saatiin hilattua 50 prosenttia oletusarvoja korkeammalle.

Asuksen Radeon X800 XT eroaa ATIn omasta referenssikortista jonkin verran. Asus on asentanut omaan versioonsa vakioratkaisua suuremman coolerin ja evästänyt näytönohjainta muutamilla mukavilla lisävarusteilla.

Pakkaus ja oheistuotteet

Asuksen järkälemäisen myyntipakkauksen sisältä löytyy kattava määrä erilaista oheistarviketta. Näytönohjaimen lisäksi mukana tulee ohjekirjat ja ajuri-CD, DVI-VGA-, ja S-Video-komposiitti-adapterit, ATX-virtakaapeli, WEB-kamera sekä ohjelma- ja pelikokoelma (Asus DVD XP, Power Director 3, Media Show, Ulead Cool 3D 2.0, Photo Express 4.0 SE, Counter Strike: Condition Zero ja Deus EX: Invisible War). Oheistuotteiden määrä on siis vähintäänkin vakuuttava.

R423-ydin eroaa vanhasta tutusta AGP-väylää tukevasta R420-ytimestä vain PCI Express -tukensa puolesta. 16 renderöintiliukuhihnaa, kuusi Vertex Shader -yksikköä ja 256-bittinen muistiohjain pitävät huolen suorituskyvystä. 0,13 mikronin Low-K-tekniikalla valmistettu ydin tosin häviää viivanleveydessä esimerkiksi testissä olevalle GeForce 6600:n 0,11 mikronin viivanleveydellä valmistetulle ytimelle. Myös ominaisuuksiensa puolesta X800 XT on hiukan jäljessä NVIDIAn uusimpia tarjouksia, mutta käytännössä erot jäävät hyvin vähäisiksi. Yleisestä linjasta poiketen Asuksen X800 XT:n ydin tikittää peräti 520 megahertsin kellotaajuudella normaalin 500 megahertsin sijaan.

Samsungin valmistamien kahden nanosekunnin muistien teoreettinen huippukellotaajuus on 500 megahertsiä. Asus on luistanut myös tästä ja niinpä muistit ovat itse asiassa tehdasylikellotettuja 520 megahertsin lukemiin. GDDR3-muisteja saa myös 1,6 nanosekunnin nopeudella, mutta käytännössä huippumallin saatavuus on vielä tälläkin hetkellä todella huono. 256 megatavun kokonaismuistimäärä on pelinäytönohjaimissa vakioksi muodostunut määrä.

Asuksen näkyvimmät ulkoiset muutokset ovat oma jäähdytysjärjestelmä ja oranssi piirilevy. Testissä olevasta mallista uupuvat VIVO-ominaisuudet, mutta Asuksella on mallistossaan myös kyseisillä ominaisuuksilla varustettuja Radeon X800 XT -malleja.

Suurinta ihmetystä ATIn lisävirtaliitintä kaipaavissa näytönohjaimissa herättänee varmasti itse kuusinapainen liitin. Kuudesta navasta kahdessa kulkee 12 voltin jännite ja neljä navoista on maapotentiaaleja. Tarvittava adapteri kahden molex-liittimen ja näytönohjaimen yhdistämiseen toimitetaan mukana.

Asus Radeon AX800 XT:n yksi valttikortti on kaksi DVI-liitäntää yhden sijaan. Kahdella DVI-liitännällä varustettujen näytönohjaimien määrä markkinoilla on toistaiseksi varsin vähäinen. TV-ulostuloon on mahdollista kytkeä S-Video-, tai komposiittijohto, RGB-ulostuloa ja/tai videon sisäänvientiä ei tästä mallista löydy.

Massiivinen jäähdytysratkaisu ulottuu myös muistien päälle. Kuparisen coolerin etupuolella kiertää heatpipe-putki levittämässä lämpöä varsinaisen jäähdytysrivaston alueelle. Kierroslukuanturin ja sinisen ledin sisältävä tuuletin on vertailujoukon äänekkäin.

SmartDoctor on näppärä ohjelma kortin toiminnan seuraamiseen ja säätämiseen. Asuksen Radeon X800 XT sisältää normaalia monipuolisemmat jännitteiden ja lämpötilojen seurannat ja ohjelman ensimmäiseltä sivulta voikin tutkia sisään menevien jännitteiden sekä GPU:n ja muistien käyttöjännitteiden tasoja. Ohjelma sisältää myös yli- ja alikellotusominaisuudet. Radeon X800 XT:n tapauksessa ylikellotusohjelman asteikko tosin on lähes surkuhupaisa, sillä GPU:n korkein mahdollinen säätöarvo on viisi megahertsiä vakiokellotaajuutta pienempi ja muistienkin korkein säätöarvo sama kuin vakiokellotaajuus.

GPU:n ja muistien lämpötilaseurannat löytyvät toiselta sivulta. Tietokonekomponenttien lämpöantureiden luotettavuus ja tarkkuus on puhuttanut viimeaikoina varsinkin Athlon 64 -emolevyjen lukuisten ongelmien vuoksi. Asuksen kohdalla lukemat tarkistettiin ulkoisilla lämpötila-antureilla ja havaittiin seuraavaa: GPU:n lämpötila on seurantaohjelmassa noin neljä astetta korkeampi kuin jäähdytyssiilen lämpötila aivan ytimen viereltä. Muistien lämpötila on rasituksessa noin 9 astetta pienempi kuin muistipiirin päältä mitattu arvo.

Tuulettimen kierrosluvunseurannan lisäksi myös tuulettimen käyttäytymistä on mahdollista säätää haluamakseen. Käytännössä tuulettimen voi manuaalisesti vaikkapa kokonaan pysäyttää tai esimerkiksi asettaa johonkin tiettyyn arvoon. Lämpötilan mukaan säätyvää automatiikkaa on myös mahdollista virittää haluamaansa suuntaan asettamalla uudet lämpötilojen raja-arvot.

Käyttökokemukset

Asus Radeon X800 XT on vakiona varsin äänekäs näytönohjain. Laitteen hiljentäminen on onneksi teoriassa helppo urakka SmartDoctor-ohjelman monipuolisilla säädöillä. Käytännössä selvisi, että SmartDoctor-ohjelman asennuksen jälkeen näytönohjaimen ajuri kaatoi koneen jokaisen käynnistyskerran yhteydessä. Asuksen sivuilta löytyi ratkaisu ongelmaan ja syyksi paljastui vika näytönohjaimen biosissa. Windows-pohjaisen päivitysohjelman käyttäminen on onneksi nopea ja helppo operaatio. Alle tunnin säätämisellä näytönohjain saatiinkin käyttökuntoon, arveluttavaa on vain, kuinka koko koneen kaatava bugi on näytönohjaimen biosiin päässyt.

2D-kuvanlaatu näytönohjaimessa on ehdottomasti testiryhmän parasta antia. Catalyst 4.11 -ajurit toimivat kaikissa testiohjelmissa moitteitta ja myöskään Asuksen ohjelmistosta ei löytynyt enempää epämiellyttäviä yllätyksiä. Kokonaisuutena näytönohjain on ensisilmäystä monipuolisempi paketti.

Ylikellottaminen

Asus Radeon X800 XT:n ylikellottaminen osoittautui pieneksi katastrofiksi. Jo valmiiksi korkeat vakiokellotaajuudet eivät herättäneet alunperinkään toivoa mahtavasta ylikellottuvuudesta, mutta lopulliset tulokset osoittautuivat tätäkin heikommiksi. Ytimen kellotaajuutta saatiin lopulta nostettua 13 megahertsiä ja muistien kellotaajuutta ”peräti” 27 megahertsiä.

• 3DMark05 Score vakiokellotaajuudet 520/520 MHz: 5725
• 3DMark05 Score ylikellotettu 533/547 MHz: 5894
• Suorituskyvyn kasvu prosentteina: 3%

3DMark05-testiohjelmassa ylikellottaminen lisäsi suorituskykyä noin kolme prosenttia. Lienee sanomattakin selvää, että tulos on suurehko pettymys.

Abitin RX600 Pro-Guru on mielenkiintoinen näytönohjain monestakin syystä. Sinänsä ATIn Radeon X600 Pro on ominaisuuksiltaan huipputasoa ja teoreettiselta nopeudeltaan kohtalaisen kelvollinen piiri jopa pelikäyttöön, mutta varsinaisesti erikoisen Abitin tarjouksesta tekevät kuitenkin VGuru-lisäominaisuudet.

Pakkaus ja oheistuotteet

Abit RX600 Pro-Gurun myyntipakkaus on perinteisen näyttävä ja pakkauksen sisältä löytyvä oheistuotevalikoima tämän hintaluokan näytönohjaimelle kohtalaisen kelvollinen. Näytönohjaimen lisäksi pahveista löytyvät ajuri-CD, kolme ohjekirjasta, DVI-VGA-adapteri, S-Video-komposiitti-adapteri ja lyhyet S-Video- ja komposiittikaapelit. Ajuri-CD:n kätköistä löytyy myös PowerDVD-ohjelmisto.

X600 Pro -piiri on valmistettu X800-sarjan tavoin 0,13 mikronin Low-K-prosessilla. Neljä renderöintiliukuhihnaa ja kohtuullisen matala kellotaajuus pitävät niin suorituskyvyn, kuin lämmöntuotonkin matalana. Pienen ytimen suojana ei ole minkäänlaista kehikkoa, kuten tehokkaammissa Radeoneissa. X600 Prossa ydin on kellotettu 433 megahertsin taajuudelle, jolla kortin teoreettinen fillrate on 1730 megapikseliä sekunnissa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vertailun toisella keskihintaisella näytönohjaimella eli Albatronin Trinity 6600:lla fillrate on 2400 megapikseliä sekunnissa ja X800 XT-näytönohjaimilla puolestaan hurjat 8000 megapikseliä sekunnissa. Erot ovat siis teoreettisella tasolla varsin isot ja X600 Pro on selvä altavastaaja tässä ryhmässä.

Samsungin neljän nanosekunnin muistit vauhdittavat RX600 Prota. Kokonaisuudessaan 128-bittiseen muistiohjaimeen on kiinnitetty 256 megatavua 270 megahertsin kellotaajuudella tikittävää perinteistä DDR-muistia. Vertailu korttien kesken asettaa Abitin kolmannelle sijalle 8,6 GB/s -kaistanleveydellä, Albatronin jäädessä viimeiseksi 8 GB/s -kaistanleveydellään ja Radeon X800 XT:n korjatessa jälleen potin huikealla 32 GB/s-kaistallaan.

Vastoin kuin Albatronissa, on Abitissa muistipiirit levitetty molemmin puolin näytönohjainta. Oranssi piirilevy on Abitin omaa suunnittelua ja tuotantoa. Abitin omien sanojen mukaan piirilevyn uudelleensuunnittelulla on pyritty parempaan ylikellottuvuuteen ja joidenkin erikoisominaisuuksien integrointiin.

Virransyötössä on käytetty monista emolevyistä tuttuja tinalla kuorrutettuja pintajohtimia, jotka maalaisjärjen mukaan parantavat jännitelinjoja ja vähentävät virransyötön lämpöongelmia.

RX600 Pro-Gurun liitäntäpuoli on kunnossa yhden DVI:n, D-SUB:n ja TV-ulostulon myötä. X600 Pro -piirin TV-ulostulo on varsin kelvollinen, kuten kaikissa uusissa Radeoneissa.

Ydintä ja muisteja jäähdyttämään on asennettu alumiininen cooleri, jonka ääni täysillä kierroksilla on miehekkääksi luonnehdittava, hiukan samalla tapaa kuin moottorisahankin ääni. Kaikeksi onneksi tuulettimen nopeutta ja näin ollen myös ääntä on mahdollista säätää VGuru-ohjelman kautta.

Kiikkerä kahden pisteen kiinnitys olisi omiaan musertamaan suojaamattoman X600 Pro -ytimen kulmia, mutta muistien päällä istuvat ”käpälät” helpottavat tilannetta merkittävästi ja varomatonkaan asentaja ei välttämättä riko korttia helpolla.

VGuru

VGuru-ohjelmalla on mahdollista säätää ja tarkkailla joitain Abit RX600 Pro-Gurun mielenkiintoisia ominaisuuksia. Oletustilassa GPU:n ja muistien kellotaajuuksien ja jännitteiden lisäksi tarkkailun kohteena ovat tuulettimen nopeus ja ytimen lämpötila.

Ylikellotusvalikosta löytyvät tarvittavat säädöt sujuvalle ylikellottamiselle.

VGurun yksi erikoisimpia ominaisuuksia on mahdollisuus vaikuttaa GPU:n sekä muistien jännitteisiin. Jännitteitä on mahdollisuus nostaa reilut 10 % oletusarvoa ylemmäs.

Näytönohjaimen tuuletin muuttuu lämpötilan mukaan säätyväksi, kun OCGuru-ohjelma on päällä. Ilman ohjelman käynnistämistä tuuletin pyörii maksimikierroksilla.

Käyttökokemukset

Abit RX600 Pro-Guru on mielenkiintoinen näytönohjain, jonka ominaisuuksista voi olla montaa mieltä. Kattavat ylikellotusominaisuudet lähinnä kevyeen pelikäyttöön soveltuvassa ohjaimessa ovat mielenkiintoinen lisä. Tosin jännitteen nostamisen lisäksi myös jännitteen laskeminen saattaisi olla miellyttävä säätöominaisuus erityisesti hiljaisuutta tavoiteltaessa. Vakiojännitteellä ja kellotaajuuksilla RX600 Pro-Gurun lämmöntuotossa ei näinkään ole juuri moittimista sillä näytönohjain käy erittäin viileänä. Tuulettimen kova ääni ilman OCGuru-ohjelman käynnistämistä on näytönohjaimen ehkäpä rasittavin seikka.

Ylikellottaminen

Abit RX600 Pro-Guru -näytönohjaimen ylikellottaminen vaati enemmän kuin yhden testiajon. Syy tähän on näytönohjaimen piirilevyltä löytyvä Turbo-kytkin, joka nostaa näytönohjaimen GPU:n ja muistien käyttöjännitteitä ja GPU:n kellotaajuuden 433 MHz:stä peräti 527 MHz:iin. Ylikellotustestit ajettiin siis kahdessa vaiheessa, jossa ensimmäisessä kortin nopeus mitattiin normaalitilassa ja äärimmilleen ylikellotettuna. Toisessa vaiheessa kortin Turbo-vipu käännettiin päälle ja suorituskyky mitattiin jälleen. Turbo päällä näytönohjaimen jännitteitä sai nostettua enemmän kuin normaalitilassa, joten myös ylikellotustulokset paranivat.

• 3DMark05 Score Normal vakiokellotaajuudet 433/270 MHz: 1370
• 3DMark05 Score Normal ylikellotettu 540/351 MHz: 1740
• 3DMark05 Score Turbo vakiokellotaajuudet 527/270 MHz: 1536
• 3DMark05 Score Turbo ylikellotettu 540/351 MHz: 1797
• Suorituskyvyn kasvu prosentteina: 31 %

PCI Express -näytönohjainesittelymme toinen Radeon X800 XT -näytönohjain on GeCuben tuotantoa. Asuksesta poiketen GeCube on pitäytynyt tarkasti ATIn referenssimallissa aina tuuletinta myöten. GeCubesta löytyy Asuksesta poiketen myös VIVO-ominaisuudet.

Pakkaus ja oheistuotteet

Myyntipaketti suorastaan houkuttelee kurkistamaan mitä pyöreät muodot kätkevät alleen. Sisältökään ei petä, kunhan odotukset eivät ole liian korkealla. Itse näytönohjaimen kaveriksi pusseihin on pakattu käyttöohjekirja, DVI-VGA-adapteri, S-Video ja komposiitti-lähdöt sekä videon sisäänvienti, RGB-adapteri, Counter Strike Condition Zero -peli sekä PowerDirector Pro ME- ja PowerDVD-ohjelmistot.

Kortti muistuttaa ulkoisesti hyvinkin pitkälti esimerkiksi heinäkuussa Muropaketin testipenkissä pyörinyttä ATIn omaa tuotantoa olevaa Radeon X800 XT Platinum Edition -näytönohjainta. Nopeasti vilkaistuna samankaltaiselta vaikuttava ulkonäkö on kuitenkin ratkaisevasti erilainen, kun kortteja verrataan rintarinnan. Komponentit vaikuttavat suurimmaksi osaksi samoilta, mutta paikkoja on muuteltu.

GeCubessa GPU tikittää Asuksesta poiketen ATIn suosittelemalla taajuudella, joka on tasan 500 megahertsiä. Teräväkatseiset lukijat saattavat huomata, että GeCuben X800 XT -piiri eroaa Asuksen näytönohjaimesta löytyvästä X800 XT -piiristä jonkin verran. Merkinnät ovat tyystin erilailla aseteltu piirien pinnassa ja GeCuben kolme viikkoa uudemmassa ytimessä toisen rivin merkinnät alkavat GC-kirjaimilla, kun taas Asuksessa kirjaimet ovat GB. Tarkoittaneeko rivi toista valmistuslinjaa, yksinkertaisesti eri valmistuserää vai onko kyseessä kokonaan toinen versio: se jää tällä kertaa arvoitukseksi.

Samsungin kahden nanosekunnin muistit ovat samaa tyyppiä kuin Asuksessakin, tosin jälleen merkinnät ja valmistusviikko ovat toisistaan poikkeavat. GeCubessa muistien kellotaajuus on 500 megahertsiä, joka on muistipiirien päälle kirjattu oletuskellotaajuus.

Liitäntöjensä puolesta GeCuben Radeon X800XT:llä on tarjottavanaan jotain mitä vertailun muut näytönohjaimet eivät kykene toimittamaan. Kysymyksessä on video-signaalin sisäänvienti. Muutoin liitäntäpuoli on standardiksi muodostunut yhden DVI-lähdön ja yhden normaalin VGA-lähdön yhdistelmä terästettynä monipuolisella TV-ulostulolla.

Molempien vertailun Radeon X800 XT -näytönohjainten mukana tuleva virta-adapteri pyrkii eliminoimaan mahdollisen liittimien huonon kosketuksen aikaansaamat häiriöt virransyötössä. Kahteen tavalliseen Molex-liittimeen kytkettävä adapteri syöttää korttia kahden 12V-jännitelinjan kera.

ATIn kuparinen referenssicooleri on lämpötilan mukaan säätyvine tuulettimineen kohtalaisen toimiva pakkaus. Äänenpaine pysyy siedettävissä rajoin ilman minkäänlaisia säätötoimia. Tilanne saattaa toki vaihtua ratkaisevasti, mikäli näytönohjain asennetaan erityisen lämpimään koteloon, jolloin tuulettimen automatiikka pyrkii edelleen samoihin tavoitelämpötiloihin kuin testipenkkimme vapaassa asennuksessa.

Käyttökokemukset

ATIn referenssikorttia vahvasti muistuttava GeCube X800 XT suoriutuu tehtävästään varsin mainiosti. 2D-kuvanlaatu on hyvä, kuten tämän hintaluokan kortilta voi odottaakin ja suorituskyky nykypeleillä on vakuuttava. GPU:ta jäähdyttävä tuuletin on lämpötilaan mukaan säätyvä ja hoitaa tehtävänsä varsin mallikkaasti ainakin testipenkin olosuhteissa.

Ylikellottaminen

GeCuben X800 XT osoittautui Asusta pienemmistä vakiokellotaajuuksista ja heikommasta jäähdytyksestään huolimatta paremmaksi ylikellottuvuudeltaan. Testeissä vakiojäähdytyksellä saatiin GPU:sta irti 500@560 MHz ja muisteista 500@567 MHz.

• 3DMark05 Score vakiokellotaajuudet 500/500 MHz: 5526
• 3DMark05 Score ylikellotettu 560/567 MHz: 6129
• Suorituskyvyn kasvu prosentteina: 11 %

Testijoukkion joissakin näytönohjaimissa on mahdollista seurata ytimen ja jopa muistien lämpötiloja reaaliajassa. Näytönohjaimien omien antureiden luotettavuus ja mittauspisteet saattavat kuitenkin vaihdella, niinpä testiohjelmaamme kuului tällä kertaa erillisellä mittakalustolla suoritetut lämpötilatestit. Ensimmäiseksi lämpötilan mittauspaikaksi valittiin piste jäähdytysrivasta mahdollisimman läheltä ydintä. Kaikissa tapauksissa lämpöanturin mittapää saatiin pujotettua piirilevyn ja coolerin väliin aivan GPU:n tuntumaan. Toinen lämpötila-anturi teipattiin kiinni piirilevyn takapuolelta aivan PCIe-väylän vierestä löytyvään muistipiiriin, joka lienee useimpien näytönohjaimien eniten kuumeneva kohta. Albatron Trinity 6600:n tapauksessa lämpötila-anturi kiinnitettiin piirilevyn etupuolelle. Lämpötiloja tarkkailtiin DigiDoc 5 -säätöpaneelin kautta. Huoneen lämpötila testeissä oli noin 21 astetta.

Albatron Trinity 6600 ja Abit RX600 Pro-Guru ovat selkeästi viileämpiä kuin massiivisilla jäähdytysrivoilla varustetut Radeon X800 XT -piirin perustuvat Asuksen ja GeCuben näytönohjaimet. Lepotilassa erot olivat kohtuullisen vähäisiä, joskin tunnustusta on annettava erityisesti GeCuben X800 XT:lle, jonka lämpötilan mukaan automaattisesti säätyvä tuuletin pysytteli testiryhmän hiljaisimpana lepotilassa. Asusta selvästi hiljaisempana myös rasituksessa pysytellyt GeCube kiri odotetusti komeimpiin lukemiin rasitustesteissä ja saavutti kunnioitettavan 66,4 asteen tuloksen muistipiirin päälle asetetulta anturilta.

Lämpötilan mukaan säätyvien tuulettimien yleistyessä on kaikissa tilanteissa paikkansa pitävää mittausta hyvin hankala tehdä ja niin tässäkin tapauksessa. Asuksen ja Abitin näytönohjaimissa tuulettimien kierroslukua ja lämpötilakäyttäytymistä on lisäksi mahdollista säätää myös manuaalisesti, jolloin haluttu jäähdytysteho, ja näin ollen myös näytönohjaimen lämpötila, saadaan poikkeamaan mitatuista tuloksista. Oletusasetuksilla tilanne on kuitenkin mitatun kaltainen.

Äänekkyyden mukainen järjestys lepotilassa on oletusasetuksilla hiljaisimmasta alkaen likimain Gecube, Albatron, Abit, Asus ja rasituksessa Albatron, Gecube, Abit ja Asus. Manuaalisesti säätämällä Abit ja Asus saadaan niin lepotilassa kuin rasituksessakin erittäin hiljaisiksi lämpötilan kustannuksella, jolloin Albatron ja GeCube jäävät puolestaan pitämään perää.

Suorituskykytestit

Suorituskykytesteissä on käytetty kahdenlaista testitapaa kullakin näytönohjaimella. Ensimmäisessä tavassa sekä NVIDIAn näytönohjaimilla, että ATIn näytönohjaimilla on säädetty ohjauspaneelista nelinkertainen reunojenpehmennys ja kahdeksankertainen anisotrooppinen filtteröinti päälle. Ajureista kuvanlaatuasetukset on säädetty korkeimmiksi mahdollisiksi ja myös testiajossa olevien pelien asetukset on säädetty parhaimmille mahdollisille asetuksille. Testiasetuksista on enemmän tietoa kunkin pelin kohdalta alempana.

Toisessa testitavassa haettiin kullakin näytönohjaimella parhaat mahdolliset asetukset, joilla ajossa oleva peli pyöri keskimäärin noin 60 ruutua sekunnissa. Alustana testeissä toimi Pentium 4 -pohjainen kokoonpano, josta yhteenveto alla. Kaikki testit on suoritettu pelaamalla tietty pätkä peliä Fraps-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitys mitaten.

• Intel Pentium 4 560 (3,6 GHz, 800 MHz FSB)
• Asus P5AD2 Premium (i925XE)
• 2 x Kingston HyperX PC5400 512 MB (4-4-3-12)
• Seagate Barracuda V 120 GB SATA
• Antec TruePower 550W
• Windows XP SP2
• Catalyst 4.11
• Forceware 66.93

Flatout

Flatout-pelissä testi suoritettiin kiertämällä Woodland Havoc -rata kertaalleen kevyesti panssaroidulla Pepper-ajoneuvolla. Pelin kaikki mahdolliset kuvanlaatuasetukset on käännetty täysille ja resoluutiona on käytettyä tutun turvallista 1024×768-resoluutiota. Suurempi tulos on parempi.

Tuloksista näkee kuinka Flatout hyötyy tehokkaasta näytönohjaimesta erityisen paljon. GeForce 6600:n reilusti Radeon X600 Pro -näytönohjainta parempi fillrate ei auttanut alimitoitetun muistikaistan ja muistin määrän rajoittaessa suorituskyvyn. Pelin pelattavuus vertailumme perustason näytönohjaimilla vaatii joidenkin kuvanlaatuasetusten löysäämistä.

Peliasetukset: avg 60 fps

• GeCube Radeon X800XT: 1360×1024 4x AA 16x AF
• Asus AX 800XT: 1360×1024 4x AA 16x AF
• Abit RX600 Pro-Guru: 800×600 2xAA 0X AF
• Albatron Trinity GeForce 6600: 800×600 0x AA 0x AF

Radeon X800XT -piiriin perustuvilla näytönohjaimilla kuvanlaatuasetukset saatiin melko maukkaiksi, GeForce 6600:n ja Radeon X600 Pron selvitessä asetetuista rajoista vasta kuvanlaadun selvällä huonontamisella. Radeon-näytönohjaimilla pelissä näkyivät mipmappauksen rajat paikkapaikoin erittäin selvästi myös 16X AF -asetuksella, kun taas GeForcella kuvanlaatu oli vastaavilla asetuksilla näiltä osin selvästi parempi.

Need for Speed Underground 2 -pelissä testipätkänä toimi Resort loop -radalla ajettu kierros Peugeotin 206:na tunnetulla maastoajoneuvolla, resoluutiona tutun turvallinen 1024×768. Suurempi tulos on parempi.

Peli osoittautui erittäin raskaaksi ja Pentium 4 -kokoonpano osoittautuikin hieman alitehoiseksi joukon järeimmille näytönohjaimille. GeForce 6600 onnistui jäämään myös tässä testissä hyvästä fillratestaan huolimatta X600 Pron jalkoihin heikon muistiosastonsa vuoksi.

Peliasetukset: avg 40 fps

• GeCube Radeon X800XT: 1280×960 4x AA 8x AF
• Asus AX 800XT: 1280×960 4x AA 8x AF
• Abit RX600 Pro-Guru: 640×480 4x AA 8X AF
• Albatron Trinity GeForce 6600: 640×480 0x AA 0x AF

Need for Speed Underground 2 -pelissä 60 raamin keskimääräisestä ruudunpäivityksestä jouduttiin tinkimään testiprosessorin vuoksi, joskin myös näytönohjaimilla oli selviä vaikeuksia pelin raskauden kanssa. Hieman yllättävästi Radeon X600 Pro repi selvän eron GeForce 6600 -näytönohjaimeen.

Half-Life 2

Hyvämuistiset lukijamme saattavat muistaa Half-Life 2 -hittipelin noin kahden viikon takaa. Pelissä testikenttänä toimi Coast 4 -kenttä, jossa haulikolla aseistautunut hyönteiskarkottajamme virkistäytyi pienellä kävelyllä meren rannalla. Testipätkä loppuu yllä olevan kuvan seutuville. Half-Life 2 -pelissä testausmetodimme tarkkuus kärsi hieman, koska rannan hiekasta sikiävien otusten määrä vaihteli varsin runsaasti pelikertojen välillä.

Tuloksista on aistittavissa, että testikokoonpanomme on jälleen osaltaan rajoittamassa Radeon X800 XT -näytönohjainten suorituskykyä. X600 Pro pärjää jälleen yllättävän hyvin GeForce 6600 -näytönohjaimeen verrattuna.

Peliasetukset: avg 60 fps

• GeCube Radeon X800XT: 1600×1200 4x AA 8x AF
• Asus AX 800XT: 1600×1200 4X AA 8X AF
• Abit RX600 Pro-Guru: 800×600 4x AA 8x AF
• Albatron Trinity GeForce 6600: 1024×768 0x AA 0x AF

Radeon-näytönohjaimilla kuvanlaatuasetukset saatiin venytettyä lähes tappiin ja myös perusnäytönohjaimilla pelin pelattavuus saatiin hyväksi asetuksista jonkin verran tinkimällä.

Doom 3

Taskulampun patterien ja testaajan kurahousujen kestävyyttä koettelevassa Doom 3 -pelissä testipätkänä käytettiin Cavern 2 -tasoa. Pelin rajoitetusta ruudunpäivitysnopeudesta hankkiuduttiin eroon ”com_fixedtic 1”-asetuksella ja pimeissä huoneissa piilottelevista örmyistä hankkiuduttiin eroon BFG 9000:n hienostuneella ja huomaamattoman ylenpalttisella laukomisella.

Doom 3:ssa GeForce 6600 osoitti vihdoin konepellin alla piilevän NV43-sirun voiman verrattuna Radeon X600 Prohon. Ero 16-piipuisiin Radeoneihin on kuitenkin järkyttävän suuri.

Peliasetukset: avg 60 fps

• GeCube Radeon X800XT: 1600×1200 4X AA 8X AF
• Asus AX 800XT: 1600×1200 4X AA 8X AF
• Abit RX600 Pro-Guru: 800×600 2x AA 2x AF
• Albatron Trinity GeForce 6600: 1024×768 0x AA 4x AF

Doom 3:n hienostunut tumma tai erittäin tumma maasto saadaan pysymään näyttävästi piilossa parhaiten Radeon X800 XT-näytönohjaimilla. Peli on kuvanlaatuasetuksista tinkimällä varsin pelattava myös joukkion kahdella heikompitehoisella pikselinkeikuttajalla.

PCI Express -näytönohjainesittelyn pelitestit antavat kohtalaisen vakuuttavan kuvan testissä vierailleiden näytönohjaimien suorituskyvystä uusimmilla peleillä. Jo perustason näytönohjaimet pyörittävät pelejä aivan pelattavasti. Erityisesti pelikäyttöön suunnitellut Radeon X800 XT -näytönohjaimet puolestaan jättävät pelivaraa myös tulevaisuuden hittipeleille. Kaikkia mahdollisia PCI Express -näytönohjaimia testipenkkiin ei valitettavasti saatu, mutta ostajan kannalta tilanne on toistaiseksi varsin mainio. Jopa kaikista halvimmat PCIe-väylää tukevat näytönohjaimet ovat ominaisuuksiltaan ja suorituskyvyltään kohtalaisia.

Uuden PCI Express -väylää käyttävän näytönohjaimen hankinta vaatii lähes poikkeuksetta myös vähintään uuden emolevyn. Athlon 64 -kokoonpanoissa PCI Express -kelkkaan hyppääminen vaatii vain uuden emolevyn ja näytönohjaimen, kun taas Pentium 4 -kokoonpanoissa päivitys vaatii useimmiten emolevyn ja näytönohjaimen lisäksi vielä prosessorin ja muistien päivittämisen.

Loppusanat

Tämänkertaisen PCI Express -näytönohjainkatsauksen suoranaisena tarkoituksena ei ole etsiä kukkulan kuningasta esimerkiksi pelisuorituskyvyn perusteella, vaan esitellä erilaisia vaihtoehtoja. Valitettavasti iso kasa mielenkiintoisia PCI Express -näytönohjaimia jäi testaamatta saatavuusongelmien vuoksi, mutta lisää näytönohjainarvosteluja tullaan näkemään Muropaketissa hyvinkin nopeasti.

Testinelikon kaksi toisistaan erottuvaa paria tarjoavat mielenkiintoiset vertailukohdat. Ensimmäisessä taisteluparissa Albatronin Trinity GeForce 6600 erottui edukseen hyvien ominaisuuksiensa ja ylikellottuvuutensa puolesta. Abit RX600 Pro-Guru puolestaan yllätti VGuru-ominaisuuksillaan ja viileydellään. Molempien näytönohjaimien suorituskyky testipeleissä on likimain sama. Käytännössä GeForce 6600 tarjoaa huomattavasti enemmän raakaa pikselinpyörittelynopeutta: voimaa jonka esiin saaminen osoittautui ongelmalliseksi hitaiden muistien rauhoittaessa tilannetta.

Toisessa ryhmässä Radeon X800 XT -piireillä varustetut Asuksen ja GeCuben näytönohjaimet ottivat mittaa toisistaan. Asuksen etuina ovat kaksi DVI-liitäntää ja ehdottomasti GeCubea parempi muokattavuus SmartDoctor-ohjelman avustuksella, kun taas GeCubella on valttikortteinaan VIVO-ominaisuudet ja selvästi halvempi hinta. Lopullinen valinta riippunee siitä kokeeko Asuksen kattavan oheistuotepaketin ja itse näytönohjaimen erikoisominaisuuksien hyödyn riittäväksi suhteutettuna noin 100 euron lisähintaan.

Kiitokset Dacco, Asus, Abit ja Albatron tuotteiden toimittamisesta testiin.

>> Takaisin pääsivulle

Antti Valkeinen 30. Marraskuuta 2004 (antti.valkeinen@https://muropaketti.com)