Pentalpha Aqualia
Alkusanat
Vesijäähdytystuotteet ovat muutamassa vuodessa yleistyneet huimalla vauhdilla, eikä kyseinen jäähdytystapa ole enää pelkästään vannoutuneiden ylikellottajien tapa jäähdyttää laitteistoa. Valikoimat Suomessa muun muassa blokkien, jäähdyttimien sekä pumppujen saralta ovat jo todella kiitettävää tasoa, ja valmiita pakettejakin on saanut jo pari vuotta muutamalta suomalaiselta webbikaupalta.
Näiden pakettien kanssa koteloon yleensä kuitenkin tulee varsin paljon letkusotkuja. Kuten olemme jo VIA EPIA -emolevyistä huomanneet, pienikokoisuus näyttäisi olevan tällä hetkellä valttia. Taiwanilainen Pentalpha on ensimmäisten valmistajien joukossa julkaissut erittäin kompaktiin pakettiin optimoidun vesijäähdytyspaketin, joka voidaan asentaa kotelon 5.25″-asemapaikkaan.
CD-aseman kokoinen laatikko, josta löytyy vesisäiliö, jäähdytin sekä pumppu kuulostaa varmasti mielenkiintoiselta paketilta, mutta miten pienikokoinen vesijäähdytyspaketti jaksaa loppujen lopuksi jäähdyttää paljon lämpöä tuottavia tietokoneita?
Pentalpha Aqualia
Pentalpha Aqualia toimitetaan suurikokoisessa pahvilaatikossa, jonka sisältä paljastuu pehmusteiden seasta nätisti sommiteltuina kaikki tarvittavat osat. Itse 5.25″-asemapaikkaan asennettavan laitteiston lisäksi mukana tulee blokki, ruuveja, hopeatahnaa, P4-kiinnityskehikko, P4-kiinnitysraudat, AMD-kiinnitysrauta ja vesipullo.
Mukana tulevat ohjeet ovat sekä englanniksi että saksaksi. Ohjeet käsittävät yksityiskohtaisesti ja hyvin kuvin varustettuina Aqualian osat sekä sen asennuksen Intel- sekä AMD-alustalle. Mukana tulee myös erillinen A4-lappunen, jossa opastetaan blokin sekä kiinnitysrautojen oikeaoppiset asennot.
Blokki on esimerkiksi Jimm’s PC-Storen ja Only4Pron omavalmisteisiin blokkeihin nähden varsin rujon näköinen. Korkeatasoisesta lämmönsiirtymisestä prosessorin ytimestä veteen huolehtii kuparinen, joskin ainoastaan yhdeksän millimetriä paksusta kuparilevystä valmistettu pohjaosa. Itse en alkanut blokkia avaamaan, mutta valmistajan antamien tietojen mukaan kanavat ovat W-malliset.
Kanavien päältä löytyy ympyrän muotoinen alumiinista valmistettu levy, joka kiinnittyy kuparipohjaan kuudella ruuvilla. Päältä löytyy lisäksi karat letkujen kiinnittämistä varten.
Pohjan laatuun Pentalpha ei ole panostanut käytännössä lainkaan, sillä koko pohjan alueella on havaittavissa suurehkoja työstöjälkiä, jotka tuntee helposti sormellakin. Työstöjälkien lisäksi pohjasta löytyy myös suurikokoisia naarmuja ja kolhuja. Kolikko peilaantuu kohtalaisesti, mutta parantamisen varaa tällä osa-alueella olisi runsaasti.
Pentalpha Aqualia -vesijäähdytysjärjestelmä voidaan siis asentaa Socket 478- (Intel Pentium 4) sekä Socket 462 -emolevyihin (AMD Athlon XP). Asennus käsitellään tarkemmin seuraavalla sivulla.
Kuten jo aiemmin mainitsimmekin, mukana tulee vesipullo, hopeatahnaa injektioruiskussa sekä kahdeksan kappaletta ruuveja, joilla Aqualia-laitteen asentaminen onnistuu kotelon 5.25″-asemapaikkaan.
Mukana tuleva pullo ei sisällä normaalia vesijohtovettä, vaan tislattua vettä. Tislatulla vedellä ehkäistään korroosion sekä hapettumisen syntymistä, jolloin metalliosien käyttöikää saadaan pidennettyä. Jäähdytyksen mahdollisen pettämisen seurauksena veden pääsy esimerkiksi emolevyllä ei myöskään aiheuta oikosulkua.
Itse 5.25″-asemapaikkaan asennettava Aqualia-jäähdytysjärjestelmä on varsin tyylikkään näköinen paketti alumiinisilla kuorilla. Hieman reilun puolet laitteiston pinta-alasta peittää itse jäähdytin varustettuna kahdella 70 millimetrin tuulettimella (21dB). Lämmin ilma virtaa pois laitteiston etu- ja takapäästä.
Tuulettimet sekä pumppu liitetään adapterien avulla suoraan virtalähteen molex-liittimiin, joten erillisiä virtakaapeleita ei jouduta koneen ulkopuolelle asentamaan. Kyseisestä järjestelystä on myös se etu, että Aqualian pumppu sekä tuulettimet käynnistyvät ja sammuvat samaan aikaan tietokoneen kanssa.
Aqualialla on painoa noin kilogrammaan verran ja mittoja seuraavanlaisesti: 226 x 145 x 40 millimetriä (syvyys x leveys x korkeus).
Yksikön toisen puolikkaan peittää vesisäiliö, jonka sisältä löytyy varsin pienikokoinen pumppu. Kuten ylemmästä kuvasta voidaan havaita, vesi kulkee pumpusta suoraan blokkiin, jonka jälkeen se jatkaa matkaa jäähdyttimen kautta takaisin vesisäiliöön. Valmistajan antamien tietojen perusteella pumppu pystyy siirtämään vettä noin 70 litraa tunnissa, joka myöntämättä ei ole kovinkaan paljon. Esimerkiksi erittäin yleinen Sicce Nova pumppaa siirtää maksimissaan noin 800 litraa tunnissa. Veden yhteen kierrokseen koko jäähdytysjärjestelmän läpi kuluu aikaa viidestä kahdeksaan sekuntiin.
Letkut ovat silikonia ja ulkomitoiltaan kahdeksan sekä sisämitoiltaan vaivaiset neljä millimetriä. Blokille menevien letkujen pituuksissa on säästelty turhan paljon, ja joissain korkeissa tornikoteloissa saattaa muodostua ongelmia, jos Aqualia on asennettu ylimpään 5.25″-asemapaikkaan.
Aqualian etupaneelista oikealta puolelta löytyy valmistajan nimellä varustettu ritilä ja vasemmalta puolelta ulkoneva vesisäiliö. Vesisäiliö on läpinäkyvä, joten veden määrä näkyy helposti ulospäin. Etupaneelista näkyy myös Low- ja High-merkinnät, joiden välimaastoon veden pinnan olisi syytä sijoittautua.
Jäähdytin on kooltaan 184 x 72 x 24 millimetriä (syvyys x leveys x korkeus) ja siiliosa kattaa korkeudesta noin puolet. Ohjekirjasta ei löydy tietoa miten vesi kiertää jäähdyttimessä, mutta porausreikien perusteella urat ovat blokin tapaan W-muotoiset.
Asennus
Pentalpha Aqualia voidaan siis asentaa sekä AMD- että Intel-alustalle. Lämpötilamittaukset tehtiin AMD-puolen kokoonpanon kanssa, johon kuului nForce2-piirisarjaan perustuva Abit NF7-S v1.2 -emolevy sekä AMD Athlon XP 2500+ -prosessori, jolle syötettiin jännitettä 1,75 volttia.
Blokin kiinnittäminen on varsin yksinkertainen operaatio eikä eroa mukana tulevan klipsukiinnityksen takia normaalin coolerin kiinnityksestä juuri lainkaan. Blokin ollessa prosessorin päällä, klipsun saa tukevasti pysymään paikoillaan alumiiniosasta löytyvään koloon, joka sijaitsee letkukarojen vieressä. Tämän jälkeen väännetään klipsun toinen puoli kiinni. Apuna tässä joutuu käyttämään talttapäistä ruuvimeisseliä, koska klipsu on erittäin tiukka.
Asentaessa Aqualia AMD-koneeseen, blokin kiinnitysvaiheessa ei ole väliä onko letkut ennen kiinnitystä kiinni vai irti. Intel-puolella tilanne on eri, kuten pian tulemme huomaamaan.
Intel-koneeseen asennettaessa kiinnityskehikko jätetään paikoilleen. Kun prosessori on asetettu paikoilleen, voidaan esille ottaa blokki, kiinnitysraudat sekä P4-kiinnityskehikko.
Blokki luonnollisesti asennetaan prosessorin päälle ja tämän jälkeen blokin päälle asetetaan P4-kiinnityskehikko. Kehikon pohjassa on ympyrän muotoinen koroke, joka vastaa blokin alumiinilevyä. Tässä vaiheessa kannattaa heilutella blokkia, jotta kehikon koroke ei kanna blokin päälle.
Tämän jälkeen esille otetaan kiinnitysraudat ja avataan lukko pystyasentoon. Kun molemmat raudat on asennettu paikoilleen, voidaan lukko vääntää kiinni, jolloin valkoinen P4-kiinnityskehikko puristaa blokin tiukasti vasten prosessoria. Plussat tulevat kotiin kiinnityksen osalta, sillä lopputulos on erittäin tukeva ja helppokäyttöinen.
Lopuksi täytyy vielä asentaa letkut paikoilleen. Tämä onnistuu ensiksi laittamalla mutteri letkuun, jonka jälkeen letku työnnetään blokin kiinnityskaran jenkaan asti. Tästä esimerkkinä ylemmän kuvan alempi kara. Letkun pysymisen paikoillaan varmistaa mutteri, joka kierretään letkun päälle.
Koteloon asennettuna Aqualia ei ulkonevan sinisen vesisäiliön takia ole välttämättä kaikkien mieleen. Läpinäkyvän säiliön avulla voidaan kuitenkin helposti tarkistaa veden määrä ja mahdollisesti lisätä sitä ilman, että mitään osia joudutaan irrottamaan.
Koska pumppu, jäähdytin ja vesisäiliö ovat samassa paketissa, letkuja ei tarvitse vetää ympäri koteloa. Käytännössä letkusotkua lisää ainoastaan kaksi putkea, jotka menevät prosessoriblokille. Kun Aqualia on ruuvattu kiinni koteloon, laite on toimintavalmis molex-liittimen kiinnittämisen jälkeen.
Testikokoonpano
Kuten jo aiemmin mainitsimme, testialustana toimi NF7-S v1.2 -emolevy ja AMD Athlon XP 2500+ -prosessori. Vertailuna käytettiin Jimm’s PC-Storen Cu-vesijäähdytyspakettia, jota täydennettiin kotitekoisella jäähdyttimellä sekä vesiämpärillä. Jimm’sin paketin kanssa jäähdyttimessä ei käytetty lainkaan tuulettimia. Ilmajäähdytyspuolelta vertailuksi napattiin Thermalright SLK-600 -siili, joka varusteltiin Y.S. Techin 60 millimetrin FD1260257B-2A-mallisella tuulettimella.
Lämmöt mitattiin Winbond Hardware Monitor 1.6 -ohjelmalla ja rasituksessa käytettiin CPU Burn -ohjelmaa. Idle-lämmöt mitattiin tietokoneen ollessa noin puoli tuntia käynnissä, rasituslämmöt vastaavasti noin 15 minuutin rasituksen kuluttua.
Testikokoonpano:
- AMD Athlon XP 2500+ (1,75V)
- Abit NF7-S v1.2
- Corsair 256MB XMS3200 CS2 (CAS 2-5-2-2)
- Corsair 512MB XMS3500 CS2 (CAS 2-5-2-2)
- PNY Verto GeForce4 Ti4400
- Maxtor 5400 rpm 30GB
- Antec 400W
- Windows XP
- Windows Hardware Monitor 1.6
Testitulokset
Kuten lämpötilamittauksista huomataan, Jimm’s PC-Storen vesijäähdytyspaketti pärjää ylivoimaisesti parhaiten. Pentalpha Aqualia jää idlelämmöissä 10,5 ja rasituslämmöissä seitsemän astetta. Kohtalaisen tehokkaan ilmajäähdytyksen Aqualia kuitenkin päihittää ja nappaa idlenä yhden ja rasituksessa 1,5 asteen kaulan.
Suorituskyvyssä Aqualian osalta olisi vielä paljon paranneltavaa, mutta täytyy kuitenkin pitää mielessä, että Jimm’s PC-Storen vesijäähdytyspaketin kanssa käytettiin huomattavasti suurikokoisempaa jäähdytintä ja tämän lisäksi vielä 10 litran vesiastiaa.
Loppusanat
Pentalpha Aqualia on mielenkiintoinen tuote sen pienen koon takia. Laite pystytään asentamaan tietokoneen 5.25″-asemapaikkaan, eikä suuria letkusotkuja pääse syntymään, koska jäähdytin, pumppu ja vesiastia sijaitsevat samassa paketissa. Ainoat pidemmät letkut menevät blokille.
Itse tuotteena Aqualissa on havaittavissa vielä paljon parantamisen varaa. Jäähdytinosan soisi olevan kookkaampi, mielellään myös kuparia, letkujen halkaisija olisi hyvä olla suurempi ja pumpun olisi suotavaa liikuttaa vettä enemmän. Lisäksi viimeistelyssä olisi parantamisen varaa, sillä muun muassa vesisäiliössä ja jäähdyttimessä oli käytetty runsaasti silikonia, eikä jälki todellakaan ollut paras mahdollinen.
Suorituskyky luonnollisesti ei yllä parhaimpien vesijäähdytysratkaisujen tasolle, eikä näin ole kovinkaan suositeltava paketti ylikellottajan näkökulmasta. Hiljaista konetta etsivälle Aqualia voi kuitenkin olla harkitsemisen arvoinen tuote.
Kuten monen muunkin erikoistuotteen kohtalo on, ei Pentalpha Aqualiakaan saa toistaiseksi Suomesta. Hinnasta näin ollen on vaikea sanoa yhtään mitään.
12. kesäkuuta – Ville Suvanto (ville.suvanto@https://muropaketti.com)
