Stormrise (PS3, 360)

02.04.2009 15:21 Miikka Lehtonen

Stormrise on konsolistrategiapeli, joka on rakennettu ainakin ensisilmäyksellä tukevalle perustalle. Sen kehityksestä vastaa legendaarinen Creative Assembly, jota PC-strategistit palvovat. Siitä löytyy hyvä, mielikuvituksellinen tapa komentaa yksiköitä ja siinä on jättirobotteja.

Näillä eväillä voisi kuvitella, että tuloksena ei voi olla kuin äärimmäisen toimiva strategiapeli, mutta jokainen arpa ei voita. Stormrise yrittää paljon, onnistuu osittain ja jättää jonkin verran toivomisen varaa.

Stormrise sijoittuu taas vaihteeksi synkeään tulevaisuuteen, jossa ihmiskunta on tuhonnut itsensä ydinsodalla. Osa meistä älysi suojautua pommeilta maan alle, jossa he rakensivat itselleen uuden yhteiskunnan. Osa taas selvisi jollain ihmeen konstilla, joskin heistä tuli kamalia mutanttihirviöitä. Kuka arvaa, mitä seuraavaksi tapahtuu?

Yksinpelikampanjassa pelaaja toimii sivistyneiden undergroud-ihmisten tuoreena komentajana, jolle annetaan jättimäinen taistelurobotti ja määräys voittaa sota ja pelastaa maapallo. Käytännössä tämä tapahtuu toiminnallisen tosiaikastrategian keinoin, mikä sopiikin konsolistrategiaan oikein hyvin.

Piiska heiluu

Kamera seurailee pelaajaa – tai hänen muuta valitsemaansa yksikköä – olan takaa kuin 3rd person –räiskinnässä konsanaan. Tästä johtuen pelin komentaminen ei perinteisin keinoin onnistuisi, vaan sen selkärangaksi on kehitetty systeemi, jota voimme kutsua kotoisasti vaikka piiskavalinnaksi. Kyse on todellisesta selkärangasta, sillä koko peli rakennettiin tämän mainion idean ympärille, jonka eräs Creative Assemblyn koodareista kehitti omaksi huvikseen.

Käytännössä piiskavalinta ei voisi olla paljon helpompaa. Kaikilla yksiköillä on yläpuolellaan vaakuna, joka näyttää kunnon, tyypin ja puolen. Jos yksikköä ei näy suoraan ruudulla, vaakuna piirtyy näytön laidalle osoittamaan suuntaa yksikköä kohti. Kun pelaaja haluaa valita yksikön, hän tekee oikealla analogitikullaan piiskaavan liikkeen kohti haluttua vaakunaa. Jos halutaan tarkempaa valintaa, analogitikun pitkäaikaisempi liikuttelu piirtää ruudulle valintaviivan, jolla voi arpoa esiin sen haluamansa yksikön.

Muu komentaminen hoidetaan vasemman analogitikun avulla, sillä se liikuttaa yleishyödyllistä tähtäintä. Jos sillä osoittaa maata, yksikkö liikkuu. Jos sillä osoittaa vihollista, yksikkö hyökkää. Jos sillä osoittaa komentopistettä, yksikkö ottaa sen haltuun. Helppoa ja toimivaa – kunhan haluttu kohde on ruudulla ja näkyvillä.

Kameran matalasta olinpaikasta johtuen pelaajan järkevät vaikutusmahdollisuudet rajoittuvat hänen näkökenttäänsä ja esimerkiksi näköesteen taakse liikkuminen on mahdotonta. Tästä johtuen sokkeloisissa kentissä suunnistaminen on hidasta ja rasittavaa puuhaa, samaten kuin monet muutkin toiminnot. Pelin fiksulla kursorilla on myös tapana olla ärsyttävän epämääräinen. Osoitat siltaa – halusitko mennä sillan päälle vai kulkea sen alta? 50-50, kumpi lopputulos saavutetaan.

Harjoitus auttaa, mutta ei positiivisella tavalla. Pelaamaan oppimisen sijaan pelaaja oppii kiertämään ongelmakohdat ja luovimaan pelin karikkoisten kontrollien keskellä. Tuntien kertymisestä huolimatta pelattavuus jaksoi silti ärsyttää testijakson loppuun saakka.

Pelaajaa harmittaa

Sekava pelattavuus on harmi, sillä tausta-asiat ovat kunnossa. Creative Assembly on pitänyt pelin yksinkertaisena, sillä kummallakin armeijalla on käytössään vain yhdeksän yksikköä, jotka on jaettu kolmeen kategoriaan. Löytyy jalkaväkeä, sotakoneita ja lentohärveleitä, kutakin kolme, kukin omalla funktiollaan varustettuna. Jalkaväki ninjailee ahtaisiin paikkoihin, sotakoneet ampuvat kaiken romuksi ja lentohärvelit jyräävät nämä suojasta tekemillään yllätysiskuilla. It’s the circle of life!

On harmi, että pelin merkittävin ongelma on näinkin suurikokoinen, sillä se vesittää kaiken muun. On vaikea innostua mielikuvituksellisista yksiköistä, tarinasta, co-op-pelattavuudesta tai nopeatempoisesta moninpelistä, kun koko ajan mielessä kiehuu ja joutuu taistelemaan tökkiviä kontrolleja vastaan.

Jossittelu on aina mukavaa ja voi pohtia, miten paljon parempi peli Stormrise voisi olla toimivammalla kameralla tai paremmalla kenttäsuunnittelulla. Nyt se on melkoinen väliinputoaja, mikä on harmi, sillä jos konsoleilta jotain puuttuu niin hyviä strategiapelejä.

Tekijä: Creative Assembly
Julkaisija: Sega
Testattu: PlayStation 3
Saatavilla: 360
Tulossa: PC
Pelaajia: 1-8
Pelin kotisivu: http://www.sega.co.uk/stormrise/
Miikka Lehtonen