Spectrobes Origins (Wii)
Pokemón-taskuhirviöiden ympärillä pyörivä bisnes on tv-sarjoineen, peleineen ja muine tuotteineen todella tuottoisa bisnes. Esimerkiksi niiden ympärillä pyörivät DS-pelit ovat järjestään Japanin myyntilistojen kärjessä.
Spectrobes on piirrosjätti Disneyn scifi-maustettu yritelmä ratsastaa Pokemónien suosiolla. Se on poikinut tähän mennessä kaksi varsin mukiin menevää DS-toimintaroolipeliä. Spectrobes Origins on uuden tekijätiimin yritys siirtää sarja Wii-pöytäkonsolille, mutta kuinka hommassa käykään?
Kuten DS-pelejä, myös Originsia tähdittää tuttu parivaljakko: Nanairo Planetary Patrolin upseeri Rallen, ja anime-peliä kun pelataan, niin on mukana myös välttämättömän nais-sidekick Jeena. Porukassa häärii myös kovin Pikachu-henkinen, suorastaan oksettavan söpö Komainu, joka muistuttaa lähinnä puudelin ja intergalaktisen pikkupossun ristisiitosta.
Spectrobes Origins alkaa tilanteessa, jossa sarjan pahisten virkaa hoitavien Krawl-alieneiden hyökkäykset tihenevät entisestään ja yhä useampi planeetta jää tämän ulottuvuuksienvälisen höyryjyrän alle. Läheisessä aurinkokunnassa havaitaan outo ilmiö, jota Rallen ja Jeena lähtevät tutkimaan.
Homma ei mene luonnollisesti ihan putkeen, ja määränpäässä ilmestyvä portaali imee sankarikaksikon aluksineen päivineen sisuksiinsa. Pian kaksikko huomaa olevansa jossain aivan muualla, mutta saa pian muuta päänvaivaa kun saavat läheisen planeetan asukkailta hätäkutsun Krawlien hyökkäyksen takia.
Näistä lähtökohdista alkaa usealle planeetalla levittäytyvä toimintaroolipeli, jonka aikana varsin ennalta arvattava mutta viihdyttävästi käsikirjoitettu tarina kuljettaa sankarikaksikkoa planeetalta toiselle.
Kuten aikaisemmissakin osissa, taistelussa ovat tärkeässä osassa spectrobesit, nuo ulkoavaruuden pikku läskipallerot. Alun kourallinen laajentuu pikkuhiljaa mittavaksi armeijaksi, mutta kerrallaan parivaljakon mukana voi olla vain hieman alle kymmenen otusta. Spectrobesien evoluutioaste vaikuttaa siihen mitä ne voivat tehdä: pennut, kuten Komainu, etsivät maastoon piilotettuja esineitä ja näyttävät söpöiltä, kun taas aikuiset otukset ovat jo varsin hirviömäisiä mörssäreitä jotka ovat mukana taisteluissa. Kehittyneempiäkin asteita löytyy, mutta tämä jääköön muilta osin yllätykseksi.
Älä pelkää poraa
Koska Spectrobes Origins on toimintaroolipeli, tarkoittaa tämä luonnollisesti sitä että taistelua on paljon. Kingdom Heartseja tai Rogue Galaxya pelanneille taistelujärjestelmä on varmasti tuttu. Viholliset ilmestyvät kimppuun tyhjästä, mutta mitään varsinaista taistelukarttaa ei ole vaan kaikki toiminta tapahtuu samalla ruudulla. Pelaajan ohjaama sankarihahmo tottelee käskyjä varsin ketterästi ja osaa hyökkäysten lisäksi myös alkeellisia väistöliikkeitä.
Mukana häärii aina myös yksi joukkueen spectrobeista, jolle voi Wiimotea eri suuntiin heiluttelemalla antaa yksinkertaisia käskyjä kohteen valinnan tai erikoishyökkäysten suhteen. Homma toimii hetken harjoittelun jälkeen hyvin, mutta erityisesti pomotaisteluissa otusten tekoälyttömyys alkaa ottamaan pattiin. Ongelma korjaantuu kaverin ja ylimääräisen wiimoten avulla, jolloin spectroben saa ihmisohjaukseen ja peli muuttuu varsin mukavaksi co-op roolipeliksi, joskin kaupungeissa ja maastossa käyskennellessä kakkospelaaja jää kaljanjuojan ja taustahuutelijan rooliin.
Vaikka peliaika meneekin suhteellisen aktiivisesti maastoa tutkiessa ja Krawl-populaatiota harventaessa, tarjoaa peli myös muuta puuhaa. Uusia spectrobeja saadaan maastosta löytyvistä fossiileista. Homma hoituu teoriassa yksinkertaisella, mutta yllättävän hauskalla Excavation-minipelillä. Uusi ja uljas spectrobe uinuu näet kivikuution sisällä, ja tämä tulisi kaivaa sieltä mahdollisimman ehjänä ulos. Pommien, laserin, vasaran ja muiden työkalujen hienovaraisella käytöllä peli tuntuu hetkittäin jonkinlaiselta käänteiseltä Trauma Centeriltä, ja spectrobea hellästi ja nopeasti kohteleva suoritus palkitaan ylimääräisinä kokemustasoina. Trauma Center -vertaus on pätevä myös siksi, että vertauskuvansa tavoin kontrollit ovat millintarkat.
Spectrobes Originsin kohdeyleisö on selkeästi pelikansan nuoremmassa päässä. Dialogin englanti on yksinkertaista, tarinan elementit lievästi ilmaistuna ylikulutettuja ja vaikeustaso helppo. Samalle se kuitenkin kolahti allekirjoittaneeseen paljon paremmin kuin suositumpien taskuhirviöiden ympärillä pyörivät pelit. Kontrollit toimivat, teknisesti peli on Wiin mittakaavassa hyvin tehty, minipelit ovat hauskoja eikä satunnaistaisteluiden määrä pääse turhauttamaan.
Roolipelit ovat Wiillä harvinaista herkkua, kaksinpelattavat vielä sitäkin vähemmän. Jos kornin dialogin ja ennalta arvattavan tarinan kestää, on Spectrobes Origins osittain kilpailunkin puutteesta johtuen erittäin varteenotettava vaihtoehto. Pelin jälkikasvulleen hommaavat saavat tosin varautua antamaan käännösapua.
Tekijä: Genki
Julkaisija: Disney Interactive Studios
Testattu: Nintendo Wii
Saatavilla: Nintendo Wii
Pelaajia: 1-2
Pelin kotisivu: Spectrobes Origins
Tero Lehtiniemi
Lue myös
Arvostelu: Need for Speed: Shift (PSP)
Arvostelu: Marvel Ultimate Alliance 2 (PS3, Xbox 360)
Arvostelu: Dissidia: Final Fantasy (PSP)
