Arvostelu John Wick: Chapter 4 on yhtä herkkua toimintaelokuvien ystäville

Neljännessä John Wick -elokuvassa Keanu Reeves jälleen tappaa tietään kohti suurinta vastustajaansa. Mutta miten hyvältä kaikki näyttääkään!

Ensi-ilta: 22.3. 2023
Alkuperäisnimi: John Wick: Chapter 4
Ohjaus: Chad Stahelski
Käsikirjoitus: Michael Finch & Shay Hatten
Pääosissa: Keanu Reeves, Bill Skarsgård, Donnie Yen, Laurence Fishburne & Ian McShane
Pituus: 169 minuuttia
Ikäraja: K16

Neljäs John Wick -elokuva saattaa hyvinkin jäädä Keanu Reevesin tähdittämän elokuvasarjan viimeiseksi elokuvaksi, sillä se vetää koiraansa kostavan ja kuollutta vaimoaan rakastavan palkkatappajan tarinan nyt kauniisti nippuun. Lähes kolmen tunnin mittainen toimintaspektaakkeli tuntuu kestoaan lyhyemmältä, sillä se tarjoaa etenkin toimintaelokuvan ystävälle valtavasti herkuteltavaa.

Jos John Wick: Chapter 4:sta kuvaisi vain yhdellä sanalla, se olisi yksinkertaisesti “kaunis”, sillä kyseessä on varsinainen nyrkkitappeluiden sinfonia.

Taistelukohtaukset ovat raakuudessaankin niin tyylitellyn kauniita, että toimintaelokuvien ystävän sielussa alkaa kuplia iloisesti. Heti ensimmäisen tappelun alkaessa IMAXin suurella valkokankaalla huomasin virnuilevani onnellisena, koska kaikki näytti ja kuulosti niin kertakaikkisen hyvältä.

Elokuvan kauneus syntyy intensiivisistä ja kekseliäistä toimintakohtauksista, joissa brutaalia ihmisten (tai no, pahisten) tappamista on suoranainen ilo katsoa. Ohjaaja Chad Stahelski tiimeineen todella ymmärtää, mikä komean toiminnan kuvaamisessa on tärkeintä: tapahtumista saa koko ajan selvää, katsoja erottaa, kuka lyö ja ketä, mihin kohti ja millä voimakkuudella nyrkki osuu. Ja tämä siitäkin huolimatta, että suurin osa kohtauksista on todella vauhdikkaita, koreografioiltaan monipuolisia ja lisäksi tapahtuu yöaikaan.

Voisitte toimintakohtauksenne suttaavat supersankarielokuvat ja Game of Thronesit ottaa tästä opiksenne.

John Wick 4:ssa taistellaan värivalojen ja vesiputousten alla, missä pimeydestä huolimatta valo onnistutaan suuntaamaan juuri oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan. Yksi sykähdyttävimpiä kohtauksia on yläpuolelta pelimäiseen tapaan kuvattu taistelukohtaus, jossa Keanun ja Dragon’s Breath -ammuksia sylkevän aseen yhteistyöstä tulee lähes ilopissa housuun.

Neljäs John Wick on pitkä kuin nälkävuosi, mutta pituus ei varsinaisesti tunnu, sillä elokuva on huomattavasti parempi kuin edellinen osa Parabellum.

Elokuvan idea kulkee samaa rataa kuin edellisetkin John Wickit: salaperäisessä palkkatappajien organisaatiossa kaikki ovat kääntyneet Johnia vastaan ja tämän pitää lähes yksin selvittää tiensä lopputeksteihin asti. Matka vie Lähi-Idästä Japanin ja Berliinin kautta Pariisiin, ja tällä kertaa John saa tiukan vastustajan menneisyydestään, ystävänsä Cainen, jota esittää roolissaan erinomainen Donnie Yen.

Taustalla häärii Bill Skarsgårdin esittämä pääpahis. Lisäksi keskeiseen rooliin nousevat Hiroyki Sanadan esittämä Shimazu tyttärineen (Rina Sawayama), Scott Adkinsin saksalaiskorsto Killa ja Shamier Andersonin esittämä Nobody näpsäköine koirineen – koska kyllähän John Wick -elokuvassa nyt koira pitää olla.

Mukana ovat myös vanhat tutut Ian McShane, viime viikolla menehtynyt Lance Reddick ja Laurence Fishburne.

John Wickin parissa alusta saakka puuhaillut käsikirjoittaja Derek Kolstad on tällä kertaa luovuttanut kynäilijän tehtävän Shay Hattenille ja Michael Finchille. Sanallista dialogia ei ole paljoa, mutta tarinan hahmot ovat kokonaisia ja elokuva kaikesta huolimatta yllättävän paljon puhuva ja samalla myös tunteikas. Suoranaisen melodraaman se väistää silti.

Itse myönnän jo hieman pudonneeni kärryiltä tappajaorganisaation hierarkian suhteen ja miksi kaikki haluavat tappaa Johnin. Kaikkihan lähti liikenteeseen siitä, että joukko pahiksia tappoi hänen koiransa ensimmäisessä elokuvassa. Sen jälkeen on matkattu niin syvälle rikolliseen maailmaan, että uskottavuus on karissut aikoja sitten. Aina tulee uusi taso, mitä tutkaillaan jatkossa lisää spinoffeissa (Ana de Armasin tähdittämä ja Len Wisemanin ohjaama Ballerina on tulossa tämän vuoden aikana) ja tulevassa Continental -tv-sarjassa.

Neljännessä elokuvassa tällä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, sillä valkokankaan mättö on niin nautinnollista katsottavaa. John Wick: Chapter 4 on varmastikin yksi vuoden 2023 parhaita toimintaelokuvia.

Perinteiseen John Wick -tyyliin kaikissa kohtauksissa ei tietenkään ole mitään järkeä: kun yökerhossa alkaa syntyä ruumiita, jengi tanssii ympärillä kuin mitään erikoista ei tapahtuisi, liikenneruuhkassa taisteltaessa ohiajavat autot jatkavat ajamistaan kuin ihan tavallisena tiistaina.

Wickiä heitellään jälleen niin pahasti että katsojaankin sattuu. Muutaman luita murskaavan putoamisen olisi ehkä voinut karsia, koska John Wick nyt ei kuitenkaan ole mikään kuolematon BRZRKR.

Niin kuin ei ole Reeveskään, vaikka hattua pitääkin nostaa tälle suuren osan stunteistaan itse tekevälle näyttelijälle. Nyt ikä nimittäin alkaa jo hieman muistutella itsestään miehen liikkeissä.

Lopputekstien jälkeen luvassa on vielä yksi lisäkohtaus.

JOHN WICK: CHAPTER 4

”Keanu Reevesin neljäs John Wick -elokuva on toimintaelokuvien ystävälle ilon kuplia aiheuttavaa silmäkarkkia.”