Uusimmat

eDomen arvosteluviikko: Eat Lead, Grand Ages: Rome, Street Fighter IV ja Prince of Persia

27.04.2009 14:29 Jukka O. Kauppinen

Viikko 17/2009 oli pelillisesti erikoinen. Historiallinen strategiahan sopii mitä mainioimmin toimintakomedian ja kamppailupelien rinnalle, eikö vain? Sekaan vielä retrokaivosta ammennettua häikäisevää tasoloikintaa, niin kyllä lähtee.

eDomen testissä:

  • Eat Lead: The Return of Matt Hazard (PS3, 360)
  • Grand Ages: Rome (PC)
  • Street Fighter IV (PS3, 360)
  • Prince of Persia Epilogue (PS3, 360)
  • Prince of Persia (PC, PS3, 360)

Eat Lead: The Return of Matt Hazard (PS3, 360)

Matt Hazard on pelimaailman suurin sankari. Kevyesti. Älkääkä väittäkö, ettettekö olisi kuulleet hänestä aikaisemmin. Taatusti olette. Onhan hän kaikkien aikojen häikäisevin toimintasankari, jonka rinnalla Schwarzenegger ja Doom Marine ovat silkkoja aloittelijoita.

Eat Lead on kuin videopelin muottiin puserrettu tiivistelmä mustaa huumoria ja pelimaailman historialle irvailua. Se on riemastuttava toimintapeli, joka on samalla niin kovin helppo ymmärtää väärin. Tätä ei pidä arvioida räiskintäpelinä, vaan pikemminkin toiminnantäyteisenä parodiana. Ja silloin tarjolla on vadillinen silkkaa peliherkkua.

Grand Ages: Rome (PC)

Julius Caesarin valtaannousua ja salamurhaa ympäröineet vuodet nousevat epäilemättä historian mielenkiintoisimpien aikakausien joukkoon. Lukemattomat aihetta käsittelevät pelit, elokuvat ja tv-sarjat kertovat tästä omaa kieltään.

Myrskyisää ajanjaksoa käsitteleviä rakentelupelejäkin löytyy jo vino pino, mutta Grand Ages: Rome yrittää silti samoille apajille. Löytyykö vanhasta aiheesta vielä kerrottavaa vai piiskaako Haemimont Games tällä kertaa kuollutta hevosta?

Street Fighter IV (PS3, 360)

Jotkut pelisarjat kestävät ajan kulutusta enemmän kuin toiset. Yksi pitkäikäisemmistä pelisarjoista on Street Fighter, joka on säilyttänyt asemansa yhtenä pidetyimmistä tappelupeleistä 80-luvun loppupuolelta tähän päivään asti. Erikoisesti sarja yltää vasta nyt neljänteen osaan.

Tappelupeleistä ei ole silti ollut puutetta, sillä sarjan toista osaa on lämmitelty enemmän kuin tarpeeksi kaikenlaisten uusina peleinä myytyjen pikkupäivitysten muodossa. Sivujulkaisujakin on nähty enemmän kuin tarpeeksi. Street Fighter IV yrittää vedota hieman yksinkertaistetulla pelimekaniikalla etenkin Street Fighter II:n faneihin.

Prince of Persia Epilogue (PS3, 360)

Uusi piirroselokuvamainen Prince of Persia tuli, näytti syötävän hyvältä mutta jakoi mielipiteitä pelillisellä sisällöllään. Äärimmilleen virtaviivaistettu pelattavuus ja liian helpot itseään toistavat kentät eivät tosin miellyttäneet kaikkia.

Pelin kehittänyt Ubisoft väittää kuitenkin kuunnelleensa pelaajien toivomuksia. Prinssin ja Elika-prinsessan seikkailuja jatkava PlayStation 3:lle ja Xbox 360:lle ilmestynyt lisäsisältö lupaa tarjota juuri sitä, mitä fanit jäivät kaipaamaan: oikeasti haastavaa pelattavaa.

Prince of Persia (PC, PS3, 360)

Kaukaa pelaamisen muinaishistoriasta ponnistava Prince of Persia –sarja on ehtinyt uudistua historiansa mittaan monta kertaa. Joskus uudistuminen on vastannut lähinnä mutarapakossa rämpimistä, joskus meininki on ollut todella vauhdikasta ja viihdyttävää.

Tuoreimmassa vetäisyssään Ubisoft Montrealin luoma Prince of Persia laittaa paketin täysin uusiksi, jälleen kerran. Lopputulos on yhtaikaa häikäisevä ja hämmentävä. 

Ennakoita ja ensitestejä

Majesty 2 -ennakko (PC)

Vuonna 2000 ilmestynyt Majesty oli veikeä ja ainutlaatuinen näkemys fantasiastrategiasta. Sen sijaan että pelaaja itse olisi komentanut sankareita hirviöitä vastaan, hän pyörittikin fantasiakuningaskuntaa ja yritti tehdä hirviöiden listimisestä kannattavaa bisnestä.

Ainutlaatuiseen peli-ideaan yhdistyi monta muutakin hyvää ideaa, sekä vaikeustaso, jota voi luonnehtia armottomaksi. Ei ole sattumaa, että alkuperäistä peliä pelataan edelleen, mutta miten kauan? Jatko-osa on nimittäin vihdoin tulossa.

G.I. Joe – lelusankarit hyökkäävät valkokankaalle ja peliruuduille – ensikosketus

Leffa- ja krääsäpelit ovat ikuinen huolen ja valituksen aihe pelikansalle. Miksi aina tehdään surkeita lisenssipelejä? Ja miksi uudet leffat päätyvät niin äkkiä sekä kurjien pelien että kauhean krääsävuoren kohteeksi?

G.I. Joe –peli pistää ainakin tämän puolen uusiksi. Joskus 40-luvulla syntynyt sarjakuva synnytti ympärilleen valtaisan krääsäteollisuuden, piirrossarjoja ja elokuviakin. Euroopassa Action Forcena tunnettu hahmo on ollut lasten suosikki vuosikymmeniä, mutta parinkymmenen vuoden hiljaisemman elelyn jälkeen se nousee nyt ryminällä parrasvaloihin uuden leffan, pelin ja lelusarjan myötä. Yllättävää kyllä, pelikään ei vaikuta kamalalta.

Overlord II:ssa uppoudutaan pahuuden ytimeen – ensikosketus

Pari vuotta sitten julkaistu Overlord oli poikkeuksellisen omaperäinen ja hauska peli. Jostain syystä se jäi kuitenkin hirveän vähälle huomiolle pelaajakansan silmissä. Ehkä se ilmestyi jotenkin oudolla hetkellä, tai sitten ihmiset vain eivät tajunneet mistä on kyse. Näkivätkö pelaajat sen tavanomaisena toiminta- ja mätkintäpelinä, hukaten täysin sen hurjan huumoripotentiaalin? Ken tietää.

Toivottavasti Overlord II ponnistaa pelaajien huomiokynnyksen yli, sillä näin riemastuttavan pahailkistä ja mustaa huumoria viljelevää peliä saa etsiä. Ja harvoinpa pelaaja pääsee leikkimään pahaa, oikein kunnolla!

Edelliset peliarvostelut

Viime viikon arvosteluista nousi ykköseksi – ansiostakin – Simon Elon testi Godfather 2:sta. 57 prosentin äänisaaliin kerännyt kummisetäsimulaatio jätti Juho Anttilan Silent Hill: Homecomingin PC-testille vajaan 30 prosenttia äänistä – ja lopuille riitti vain murusia. Tisseistä huolimatta.

The Godfather II (PC, PS3, 360)

Onechanbara: Bikini Samurai Squad (360)

Silent Hill: Homecoming (PC)

Singstar Queen (PS2, PS3)

Viikon mielenkiintoisin arvostelu oli…

Katso tilanne vastaamatta

Muropaketin uusimmat