Uusimmat

Kaikki bändipelit eDomen katsauksessa – mutta mikä on kaikkein paras?

12.06.2009 19:15 Jukka O. Kauppinen

Bändipelien tuorein aalto on loiskahtanut rantaan, kastellut rokkikansan ja jättänyt meidät ihmettelemään mitä aalto rantaan oikein toikaan. Musa- ja bändipelit ovat nousseet muutamassa vuodessa käsittämättömän suosituksi viihteeksi, joka puree myös niihin niin sanotusta tavallisiin pelaajiin. Mutta peleissä on eronsa. Mikä toimii, mikä ei?

eDomen testissä bändipelien ykköskaarti:

  • Guitar Hero: Metallica (PS2, PS3, 360, Wii)
  • Guitar Hero: World Tour (PS2, PS3, Wii, 360)
  • Rock Band 2 (PS2, PS3, Wii, 360)
  • Rock Revolution (PS3, 360, Wii)
  • Ultimate Band (Wii)
  • Wii Music (Wii)

Guitar Hero: Metallica (PS2, PS3, 360, Wii)

Alussa oli mies, muovikitara ja Guitar Hero. Tuskinpa monikaan olisi siinä vaiheessa aavistanut, että paria vuotta myöhemmin lelusoittimet ja niille omistetut pelit täyttäisivät keskimääräisen varastorakennuksen. Nyt niitä kuitenkin puskee markkinoille kaikista ovista ja ikkunoista, sekä vielä huonot kopiot päälle.

Ei silti, että Guitar Heron taivalkaan olisi mitään pelkkää riemujuhlaa ollut. Sarjan sivuprojektit ovat Aerosmithin ja Rocks the 80sin myötä profiloituneet melkoiseksi sillisalaatiksi, mutta Metallica tekee poikkeuksen. Tätähän pelaa ilokseen!

Guitar Hero: World Tour (PS2, PS3, Wii, 360)

Guitar Hero -peli synnytti ilmestyessään aivan uudenlaisen pelityypin. Olisiko kovinkaan moni uskonut, että kalliita erikoisohjaimia käyttävä leikkimusisointipeli voisi nousta näin valtaisaksi hitiksi, jopa käsitteeksi?

Guitar Hero -sarjalla on kuitenkin kova paikka. Edelläkävijän paikka on muuttunut kilpajuoksuksi tasavertaisten haastajien kanssa. Pelisarja on yrittänyt innovoida, mutta ei täytä kaikkia odotuksia uusimmassa osassaan. Haastaja nousi kingiksi, vanha valtias on joutunut luovuttamaan.

Rock Band 2 (PS2, PS3, Wii, 360)

Musiikkipelejä löytyy maailmalta vähän joka lähtöön ja jokaiselle löytyy varmasti omat kannattajansa, nettiväen keskuudessa on oltu jo pitkään liikuttavan yksimielisiä siitä, että Rock Band ja erityisesti Rock Band 2 ovat ne valikoiman hehkeimmät helmet.

Tätä johtopäätöstä vastaan on vaikea venkoilla, sillä pelit tarjoavat esimerkillisen letkeää soittelua, markkinoiden selvästi laajimman biisivalikoiman ja monta hyvää ratkaisua, joiden perusteella RedOctanen tyyppien muusikkotaustat on helppo uskoa. Ja onpa peli äskettäin ilmestynyt lopulta myös PlayStation 3:lle.

Rock Revolution (PS3, 360, Wii)

Musiikkipeleistä on viimeisen muutaman vuoden aikana noussut suuri bisnes, kun ihmiset ympäri maailman ovat huomanneet, että lelukitaran ja -rumpujen kanssa heiluminen on oikeastaan aika hauskaa puuhaa. Kukkulan kuninkaina painivat Rock Band ja Guitar Hero, eikä muille ole sijaa, eikä oikeastaan tarvettakaan. 

Nyt kukkulaa kiipeää kuitenkin sen alkuperäinen perustaja, kun Konami on vihdoin havahtunut myös bisneksessä liikkuviin rahasummiin. Valitettavasti Konamin peli todella näyttää ja tuntuu siltä, kuin sen varjolla olisi joskus ajan historiassa keksitty koko genre. Ei hyvä juttu uudelta peliltä. 

Ultimate Band (Wii)

Viihdeteollisuus muuttui peruuttamattomasti, kun japanilaisista musiikkipeleistä inspiraationsa saanut Guitar Hero ilmestyi vuonna 2005 ja räjäytti pankin. Lopullinen läpimurto tuli ladattavien lisäsisältöjen ja koko yhtyeen kattavien bändipelien myötä, kun musiikkibisneskin heräsi hyödyntämään uutta markkinointikanavaa.

Yksi tärkeimmistä syistä bändipelien huikeaan menestykseen piili näppärästi ideoiduissa oikeita soittimia jäljittelevissä ohjaimissa. Melkein kaksisataa euroa on kuitenkin kova hinta hyvästäkin pelistä. Tähän rakoon tähtää Ultimate Band, joka lupaa aidon teinibändikokemuksen ilman kalliita lisäohjaimia.

Wii Music (Wii)

On vaikea arvioida peliä, joka ei oikeastaan ole peli. Peleistä löytyy oikeastaan aina jokin tavoite, olkoon se sitten tarinan läpäiseminen, kavereiden voittaminen taistelupelissä tai huippupisteiden kerääminen.

WiiMusic on lähempänä jonkin sortin musiikkilelua kuin rytmipeliä. Siinä ei ole oikeastaan minkäänlaisia tavoitteita, vaan pelaajien on vain tarkoitus… pelata sitä ihan muuten vaan. Siksi sen arvioiminenkin on hankalampaa. Musiikkiohjelmaksi se on tyydyttävän hyvä, joskin hieman yksinkertainen. Pelinä Wii Musicista löytyy puutteita, jotka saavat sen tuntumaan melko keskinkertaiselta viritykseltä.

Mutta mikä onkaan paras bändipeli? Äänestä ja sano tiukka mielipiteesi!

Mikä on paras bändipeli?

Katso tilanne vastaamatta