16 Blocks

10.07.2006 17:58 | Olli Sulopuisto

Bruce Willis ja Mos DefMuistatteko vielä 1980-luvun toimintaelokuvat? Miehet olivat hyvännäköisiä ja nokkelia, väkivalta oli hauskaa ja naiset sivuosissa. 16 Blocksin tekijät ovat olleet mukana kahdessa kasariäksönin klassikossa, Tappava ase -sarjassa ja Die Hardissa. Lopputulos on jotain muuta – ei postmoderni metavirnuilu kuten Kiss Kiss Bang Bang -, vaan keski-ikäisen miehen toimintaelokuva, joskaan ei täysin onnistunut sellainen.

Ohjaaja Richard Donner, 76 vuotta, oli päällikkönä myös Tappava ase -elokuvissa. Onpa hän ohjannut sellaisetkin pikkuelokuvat kuin Teräsmies ja Omen, joista molemmista on tehty äskettäin uusintaversiot. Bruce Willis puolestaan hurmasi katsojat ensin Konnankoukkuja kahdelle -sarjassa ja sen jälkeen John McClanena Die Hard -saagassa. Molemmat tuntevat siis genren hyvin.

Willis esittää Jack Mosleytä, alkoholisoitunutta newyorkilaista poliisimiestä, jonka kunnian päivät ovat kaukana takana. Hän on juuri poistumassa vuorosta, kun päällikkö pyytää häntä hoitamaan vielä yhden pikkuhomman: kuljettamaan pikkurikollinen Eddie Bunkerin (Mos Def) 16 korttelin päähän todistamaan oikeusjutussa. Vastentahtoinen Mosley suostuu. Pian paljastuu, kuten tällaisissa elokuvissa on tapana, että asiat eivät ole aivan näin yksinkertaisia. Soppaan sekaantuu myös Mosleyn vanha partneri Frank Nugent (David Morse). Seuraa takaa-ajoja, ammuskelua ja piinaavia päätöksiä.

Tappavat aseet ja Die Hardit olivat kaikessa ylitsevuotavuudessaan jotenkin viattoman naiiveja elokuvia. Niissä sankarit juttelivat hauskoja samalla kun juoksivat luotisateen läpi. 16 Blocksin sävy on erilainen. Sankarin tehtävä ei ole samalla tavalla suoraviivainen ja yksiselitteinen kuin aiemmin, vaan hän kohtaa moraalisia dilemmoja. Eräällä tavalla 16 Blocks onkin tyyliltään aikuinen toimintaelokuva, tosin vain pinnallisesti. Naisia ei tosin tässäkään elokuvassa näy, vaan kyse on olennaisesti miehisestä leikistä.

Kaikki kolme pääosanesittäjää ovat rooleissaan hyviä, joskin hieman yksiulotteisia. Mos Def, joka todisti osaavansa näytellä The Woodsmanissa, on jostain käsittämättömästä syystä päättänyt vinkuvalla äänellä. Aluksi se vaikuttaa hauskalta yksityiskohdalta, mutta varsin pian kääntyy vain rasittavaksi. Morse on päättäväinen poliisi, joka tekee varsin yksiulotteisesta roolista ajoittain nautittavaa katseltavaa.

Elokuvan vetonaula on keski-ikäistynyt Bruce Willis. Hän ei yritä näyttää 51 vuottansa nuoremmalta, vaan päin vastoin miehen kohonnutta hiusrajaa esitellään antaumuksella. Myös Willis on kohtalaisen hyvässä vedossa. Maneerit ovat kurissa, vaikka kaikki Willisin hahmot ovatkin tietenkin versioita hänestä itsestään. Tavallaan Mosley voisi olla McClanen alkoholisoitunut ja kyynistynyt myöhäisversio.

Jotain väsynyttä elokuvassa kuitenkin on. Vaikka jännitystä yritetään rakentaa, lievä deja vu vaivaa katsojaa lähes koko ajan. Genreä ei siis uudisteta. Linja-autoja paukutetaan, heikoista ihmisistä kasvaa vahvoja sankareita ja lopussa kaikki ratkeaa. 16 Blocksin parhaaksi puoleksi paljastuukin New York (vaikka katukuvia onkin kuvattu Torontossa). Kujat ja kellarit ovat täynnä elämää, jota Glen MacPhersonin kamera keikkuu rennosti käsivaralla.

16 Blocks
Yhdysvallat 2006

Ohjaus Richard Donner
Käsikirjoitus Richard Wenk
Pääosissa Bruce Willis, Mos Def, David Morse

Kesto 101 min