Da Vinci -koodi

31.05.2006 11:42 | Muropaketin toimitus | 95

Viime viikkoina ohjaaja Ron Howard ja näyttelijä Tom Hanks ovat toistelleet medioissa samaa mantraa: tämä on vain fiktiota. Olin kuvitellut, että sillä he ovat tarkoittaneet, että elokuva on viihdettä, mutta Da Vinci -koodin suurimmaksi ongelmaksi paljastuu, että se on niin kauhean tosissaan.

Ron Howard ohjaa Apollo 13 -paatoksella ja sankari Langdon saa avata elokuvan luennolla, jossa hän muistuttaa yleisöään, että ”Historian! Symbolit! Paljastavat! Totuuksia!”. Koska joku ei ehkä vielä ymmärtänyt, hän lisää, tunteella: ”Ja TOTUUDEN etsiminen on TEHTÄVÄMME tänä iltana”.

Ian McKellan on ainoa näyttelijä, jolla tuntuu olevan hauskaa. Hänen suorituksensa vihjaa siitä viihdyttävästä matineaseikkailusta joka elokuvasta olisi toisessa maailmassa tullut. Howardin olisi ehkä silti ollut fiksumpaa ohjastaa McKellania näyttelemään samassa elokuvassa jossa muut ovat. Sekään elokuva ei ole täysin kamala, odotuksiin nähden, mutta McKellanin pirteä tulkinta tekee tuskallisen selväksi, että muu tarina etenee dialogin painon alla kuin keittiönpöydälle kaadettu siirappi.

Fanien mieliksi voisi ehkä sanoa, että tekstistä on sittenkin löytynyt kaksi uutta ulottuvuutta. ”Tahmea” ja ”ylimakea” lienevät ainoat kielteiset adjektiivit, joita itse kirjasta ei oltukaan vielä käytetty.

Da Vinci -koodi (Da Vinci Code)
2006
Ohjaus Ron Howard
Pääosissa Tom Hanks, Audrey Tautou, Ian McKellan, Paul Bettany