Elokuva-arvostelu: Bolt

13.02.2009 08:03 | Olli Sulopuisto

BoltAlkuperäisnimi: Bolt
Ohjaaja: Chris Williams ja Byron Howard
Pääosissa: Tarmo Ruubel, Paula Vesala, Heli Sutela, Sami Hedberg
Pääosissa, alkukielinen versio: John Travolta, Miley Cyrus, Susie Essman, Mark Walton
Elokuvan pituus: 98 minuuttia
Ikäraja: K7
Käsikirjoittajat: Dan Folgelman, Chris Williams
Elokuvan kotisivu: www.bolt.fi

3/5

Onko se lintu? Onko se lentokone? Ei, se on superkoira Bolt! Nerokkaan tohtorin parantelema löytöhurtta loikkaa pidemmälle kuin kukaan, ampuu silmistään lämpösäteitä ja haukkuu nurin vaikka kokonaisen armeijan. Sen lisäksi — hetkinen, pitää kirputtaa.
Aaah. Missä olinkaan?

Aivan, Bolt-koira. maailman paras lemmikki ja Penny-tytön suojelija. Tosin lähinnä tv-sarjassa, jonka tähtenä hurtta loistaa. Stanislavskilainen elukka uskoo perin pohjin olevansa superkoira, eivätkä sarjan tekijät halua paljastaa totuutta nelijalkaiselle ystävälleen. Sehän saattaisi vaikka näytellä huonommin.

Ja vaikka alun michaelbaynä* toteutettu toimintapätkä onkin melkeinpä elokuvan kiinnostavinta antia, ei siitä saa koko illan leffaa. Niinpä superkoiran seikkailujen sisään saamme seurata tosimaailmaan eksyvää Boltia, jolla on hankaluuksia ymmärtää, miten lavasteiden ulkopuolinen elämä oikein toimii. (* = hidastetussa kuvassa nokalleen lentäviä autoja).

Tarina kertoo, että Disneyn johtoon astunut John Lasseter purki ongelmallisen Boltin alkutekijöihinsä ja kasannut palasista uuden, paremman elokuvan. Olisi kiinnostavaa tietää, millaisia nuo ongelmat olivat. Nyt lopputulos on oikein ammattitaitoisen oloinen ja erittäin disneymäisellä viestillä täytetty kertomus itsensä löytämisestä, vastuusta ja ihmisarvosta (vai pitääkö sanoa koira-arvosta?). Mutta ei tässä vielä jonkun Wall-E:n tai Ihmeperheen asemaa uhata.

Varo tuota hamsteria!

Bolt on Disneyn ensimmäinen kolmiulotteisena tekemä elokuva. Efektiä on käytetty kiitettävän hillitysti, etenkin jos vertaa viime vuonna teattereissa pörränneeseen äärimmäisen ärsyttävään Kärpäsenä kuuhun -rainaan. Boltissa ei taideta singota tavaraa katsojan kasvoille kuin kerran.

Johtuneeko sitten 3d-efektin sisäänrakennetusta todenmukaisuuden olemukselta, mutta taustat näyttävät varsin realistisilta, kun taas itse hahmot ovat jonkin verran karrikoidumpia. Mietin vain, että ei kai 3d-villitys johda siihen, että tyylittely ja erilaiset toteutustavat katoavat piirretyistä elokuvista, kun kaiken pitää näyttää mukamas oikealta?

Näin elokuvan 3d-version suomenkielisen version. Dubbaus on oikein sujuvaa työtä. Tarmo Ruubelin Bolt ja Heli Sutelan Missu-kissa jäävät tosin kakkoseksi Sami Hedbergin Raivo-hamsterille, joka on kepeästi koko elokuvan hauskin tuttavuus. Vaikutushan on tuttu vaikkapa Ice Age -leffoista, joissa rottahamsterin toilailut maistuvat ainakin minulle paremmin kuin päähenkilöiden draamailu.

Rooleissa on muutenkin paljon standup-koomikoita, mikä on kiinnostava kokeilu eikä ainakaan ihan täysin epäonnistunut.
Ideologisella tasolla voisi pohtia vaikka sitä, että Penny esitetään luihun agentin ja julkisuuskoneiston uhrina elokuvassa, jonka markkinointiin lienee käytetty yksin Yhdysvalloissa saman verran rahaa kuin Suomessa elokuvien tekemiseen vuodessa. En yleensä huoli moisista, mutta lapsille suunnatussa elokuvissa kaksinaamaisuus ärsyttää.

PlusMiinusNolla
+ alun toimintaleffakuvitelma on kaikessa pöhköydessään itse asiassa aika hillitysti ja tyylikkäästi ohjattu
– varsinainen tarina on astetta kiltimpi ja tylsempi
+ 3d-hässäkät eivät hypi silmille


Aiheesta lisää:

3D-animaatio Bolt esittelee suomalaisille superkoiran ja Autot-minielokuvan

Haastattelu: Superkoira ja raivohamsteri – juttutuokio Boltin ohjaajaparin kanssa

Muropaketin uusimmat