Uusimmat

Elokuva-arvostelu: Revolutionary Road

30.01.2009 07:16 Olli Sulopuisto

Revolutionary RoadAlkuperäisnimi: Revolutionary Road
Ohjaaja: Sam Mendes
Pääosissa: Kate Winslet, Leonardo DiCaprio, Kathy Bates
Elokuvan pituus: 120 min
Ikäraja: K11
Käsikirjoittaja: Justin Haythe
Elokuvan kotisivu: www.revolutionaryroadmovie.com

3/5

1950-luku oli Yhdysvalloissa maagista aikaa. Sota oli ohi, perheitä perustettiin, autot ja televisiot ja muu teknologia rynnisti koteihin. Se oli hyvää aikaa – ja se oli kamalaa aikaa, sanoo Revolutionary Road.

Richard Yatesin romaaniin perustuva elokuva alkaa yksinkertaisesti. Yöllinen New York, juhlat, tyttö, poika, katseet kohtaavat. Seuraavassa kohtauksessa he ovat pariskunta, joka riitelee verisesti kotimatkalla. Frank (Leonardo DiCaprio) ja April Wheeler (Kate Winslet) vihaavat toisiaan, tai ainakaan eivät välitä toisistaan, tai ainakaan eivät enää.

Kolmekymmentäluvun laman ja neljäkymmentäluvun maailmansodan jälkeen kaikki voisi olla hyvin, mutta ei: kaikki on pielessä. Tarina jatkuu takaumina. Wheelereiden avioliiton kruunaavat kaunis koti Revolutionary Roadilla ja ihanat lapset. Frank käy töissä kaupungissa ja kunnon aviomiehen tavoin pettää vaimoaan osapuilleen ensimmäisen vastaantulevan sihteerikön kanssa. Jälkikasvu ei kuvissa usein vilahda, mikä osaltaan vihjaa siitä, että ongelmat ovat Frankin ja Aprilin välisiä.

Vaan yhtäkkiä jostain tulee toivon kipinä. Vielä kerran he aikovat uskaltaa, vielä kerran he kokeilevat olla onnellisia, ennen kuin on liian myöhäistä.

Revolutionary Road

Kirja on aikalaiskuvaus ja säälimätön sellainen. Olkoonkin, että tunteet ja parisuhteen kiemurat ovat helposti tunnistettavia vielä nykyajassakin, mutta ainakin käsikirjoittaja Justin Haythen mielestä 1950-luku lisäsi tarinaan myyttisen ulottuvuuden. Haythe on myös todennut, että näin masentavaa elokuvaa ei saa Hollywoodissa tehtyä, elleivät DiCaprion ja Winsletin kaltaiset tähdet ole mukana rauhoittamassa rahoittajia. (Itseaiheutetun avioliittohelvetin lisäksihän Revolutionary Road on metaelokuva, jossa Titanic-pariskunta saa vihdoin toisensa, mutta kovin onnettomalla tavalla. Eipä tainnut Rose arvata, millainen mulkvisti Jackista kuoriutuisi.)

Ohjaaja Sam Mendes saa elokuvalle vahvan ulkoasun elokuvaaja Roger Deakinsilta, jonka valaisemana 1950-lukulainen esikaupunkielämä on värikylläistä ja mustaa.

Tarina on paksu ja kirjallinen. Teemat pursuavat joka raosta, tuleviin ja menneisiin viittaillaan ahkerasti ja henkilökuvaus on kohdallaan. Niin muuten ovat näyttelijätkin. Silti minun makuuni Revolutionary Road on jotenkin liian sliipattu, liian hallittu, liian eheä. Toki yhtenäinen pinta toimii vastavoimana myrskyävälle sisällölle, mutta silti. Isoin vikatikki on käyttää viisaan hullun hahmoa samaan tapaan kuin kirjassa. Piilotekstin avaava mielisairas vieras on vain jotenkin liian… kirjallinen hahmo.

PlusMiinusNolla
+ tarina on ahdistavuudessaan vaikuttava
+ Kate Winsletin hienoutta ei varmaan tarvitse erikseen mainita, mutta kyllä Leonardo DiCapriokin pärjää
– jotenkin elokuva kuitenkin jäi kaukaiseksi. Ehkä se johtuu aviokriisin puutteesta?


Aiheesta lisää:
Sam Mendesin ohjaama Merijalkaväen mies
Kate Winsletin tähdittämä Little Children