Arvostelu: HBO Nordicin 8 Days -sarja on mukavan erilainen kertomus maailmanlopusta
8 Days -sarjan pääosassa eivät ole sankarit, vaan aivan tavalliset ihmiset, jotka eivät mahda mitään lähestyvälle meteoriitille.
Saksan Sky-kanavan 8 Days on mukavan erilainen katastrofikertomus. Sen premissi on tuttu monista muista teoksista, mutta tällä kertaa tarjolla ei ole sankaria tai sankareita, jotka pelastaisivat maailman vääjäämättömältä tuholta.
60 kilometriä leveä meteori etenee hurjaa vauhtia kohti Maata. Törmäykseen on enää vain kahdeksan päivää ja kivenmurikan arvioitu osumakohta on suunnilleen keskellä Eurooppaa. Yhdysvallat on yrittänyt ydinaseiden avulla muuttaa meteorin kurssia, mutta epäonnistunut. Kaikista eurooppalaisista tulee pakolaisia.
Sarjan luojat Rafael Parente ja Peter Kocyla ovat päättäneet keskittyä aivan tavallisiin ihmisiin, jotka eivät pysty tekemään mitään estääkseen katastrofin. Henkilöhahmoja on useita ja heidän juonikuvionsa risteävät, mutta pääosissa on Steinerin perhe, Susan (Christiane Paul) ja Uli Steiner (Mark Waschk) sekä heidän kaksi lastaan.
Jaksoja on kahdeksan, eli jokainen niistä keskittyy tietysti vain yhteen päivään ennen osumaa. Takaumien ja muistojen kautta mukaan saadaan mahdutettua paljon muutakin.
Tekijät ovat tehneet oikeaan päätöksen keskittyessään henkilöhahmoihin ja heidän motivaatioihinsa, eikä suurempaan kuvaan maailmanlopusta kokonaisuutena. Tyylilaji vaihtelee draaman ja katastrofitrillerin välillä. Scifiä sarjasta ei oikeastaan löydy, vaikka mainoskampanjan perusteella saattoi saada moisen kuvan. Se ei haittaa, sillä suurin osa hahmoista on kirjoitettu loistavasti. Oikeastaan jokaiseen henkilöön pystyy samaistumaan, niihinkin jotka tekevät kamalia asioita. Välillä tyyli lipsahtaa vähän turhan paljon saippuaoopperan puolelle, mutta ei onneksi liikaa.
Suurin osa ihmisistä yrittää tietysti pelastautua, mutta osa tyytyy kohtaloonsa eri tavoin.
Jotkut luottavat katastrofin olevan Jumalan tahto, odottaen pääsyä parempaan paikkaan. Toiset taas antautuvat viettiensä vietäväksi, osallistuen esimerkiksi orgioihin, joissa melkeinpä mitään perversiota ei katsota kieroon ja päänsä voi sekoittaa millä tahansa haluamallaan päihteellä. Ihmiset voivat tehdä oikeastaan mitä huvittaa vailla seuraamuksia.
Hahmoista kiinnostavimpia ovatkin ne, jotka unohtavat perinteisen yhteiskunnan lait ja säännöt ja ovat valmiita tekemään mitä tahansa itsensä ja läheistensä hyväksi. Paras esimerkki taitaa olla Devid Striesowin esittämä Klaus, joka ainakin aluksi vaikuttaa täysin mielipuoliselta mieheltä sulkiessaan tyttärensä vastoin tämän tahtoa bunkkeriin tai tappaessaan tuttunsa moottorisahalla, sahaten hänet melkein kahtia vain yhden ilmanvaihtofiltterin takia.
Sarjan voi nähdä ottavan kantaa nykyiseen pakolaiskriisiin, laittaen meidät eurooppalaiset pakenemaan varmaa kuolemaa. 8 Days ei kuitenkaan alleviivaa tätä aspektia. Vain tärkeimmillä ja rakkaimmilla ihmisillä ennen loppua on yhtikäs mitään merkitystä.
Yltiöpateettinen musiikki on välillä vähän liikaa, vaikka maailmanloppu tietysti vaati taustamusiikikseen jotain mahdollisimman mahtipontista. Kaikissa kohtauksissa se ei kuitenkaan toimi.
Ohjaajat Stefan Ruzowitzky ja Michael Krummenacher ovat saaneet luotua aidolta tuntuvan maailman, vaikka 8 Daysia ei ole tehty jättibudjetilla. He osaavat selvästi hommansa ohjatessaan näyttelijöitä, jotka kaikki istuvat rooleihinsa. Maailmanlopun maailma rakentuu heidän esittämiensä ihmisten kautta, ei erikoistehosteiden avulla.
8 Days on yksi niitä harvoja sarjoja, joiden toivoo saavan jatkoa. Moinen saattaisi olla mahdollista, riippuen siitä mitä maailmasta on meteoritörmäyksen jälkeen enää jäljellä. Jos hahmot jäävät henkiin, niin heidän seurassaan viettäisi mieluusti toisetkin kahdeksan tuntia.
8 Days -sarjan kaikki kahdeksan jaksoa tulivat tarjolle HBO Nordiciin 1. maaliskuuta.
