Arvostelu: Mark Ruffalo loistaa identtisinä kaksosina HBO:n I Know This Much is True -sarjassa

10.05.2020 10:03 | Aki Lehti

Kurjuudella liikaakin herkutteleva I Know This Much is True on hienojen näyttelijöiden juhlaa.

HBO:n Wally Lambin saman nimiseen kirjaan perustuvan I Know This Much is True -sarjan näyttelijöitä palkitaan hyvin todennäköisesti seuraavassa Emmy-gaalassa. Yhtään huonompien näyttelijöiden tähdittämänä kuusiosaisen minisarjan kurjuusporno olisi sietämätöntä katsottavaa. Adaptaatio velloo niin syvällä ihmiselon surkeudessa, loputtomissa traumoissa ja tragedioissa, että se uhkaa toistuvasti lipsahtaa tahattoman parodian puolelle.

Mark Ruffalo esittää sarjan päähenkilöitä, identtisiä kaksosia Dominic ja Thomas Birdseytä, joiden elämä on melkein pelkkää pimeyttä ja tuskaa. Ruffalo näyttelee molempia niin taitavasti, että jo muutaman kohtauksen jälkeen heidän unohtaa olevan yksi ja sama mies. Roolittaja Bonnie Timmerman on tehnyt loistavaa työtä, sillä sarjaan on löytynyt sivuosia myöten juuri oikeat, asiansa osaavat taiteilijat.

Tarina hyppii ees taas ajassa, kertoen kolmesta eri sukupolvesta. Eniten aikaa vietetään 1990-luvun alkupuolella, jolloin Birdseyn veljekset ovat keski-ikäisiä. Skitsofreniasta kärsivä Thomas leikkaa julkisella paikalla toisen kätensä irti, yrittääkseen estää Persianlahden sodan. Harhainen pasifisti uskoo mutiloinnin olevan riittävä uhraus, jotta Jumala ei anna sodan alkaa.

Thomas on ollut aikuisiällään lukemattomia kertoja laitoshoidossa, mutta nyt hän päätyy lähinnä vankilaa muistuttavaan yksikköön. Veljestään aina huolta pitänyt Dominick yrittää saada hänet pois kammottavista oloista, mutta se vaatii kiivaalta mieheltä itsetutkiskelua ja aivan uudenlaista avautumista. Asiassa auttavat sosiaalityöntekijä Lisa Sheffer (Rosie O’Donnell) ja terapeutti Dr. Patel (Archie Panjabi), joille Dominick kertoo omasta ja veljensä elämästä, sivuten Melissa Leon esittämää äitiään ja John Procaccinon näyttelemää hetkittäin lähes sadistista isäpuoltaan. Tarina kulkee taaksepäin aina veljesten isoisään asti, italialaiseen maahanmuuttajaan, joka on sitä mieltä että heidän koko sukunsa on kirottu kärsimään. Nykyhetkessä Dominickin elämää määrittävät myös hänen ex-vaimonsa Dessa (Kathryn Hahn) ja uusi naisystävänsä Joy (Imogen Poots).

Ymmärtääkseen omat, loputtoman tuntuiset kärsimyksensä Domickin täytyy kaiveilla kamalia muistoja ja selvittää mitä menneisyydessä oikein on tapahtunut – kuka on hänen biologinen isänsä ja miksi kuolemansairas äiti ei suostu kertomaan tästä yhtään mitään edes viimeisinä hetkinään. Vuosikymmeniä kattava tarina esittelee niin paljon Birdseyn perheelle tapahtuneita hirveyksiä, että se tuntuu hetkittäin jopa koomiselta. Ainakin isoisä tuntuu olevan oikeassa puhuessaan kirouksesta.

Blue Valentine -elokuvasta tuttu ohjaaja-käsikirjoittaja Derek Cianfrance saa näyttelijöistään irti niin aitoja tunteita, että heidän kärsimyksensä kiinnostavat, vaikka tunnelin päässä näkyy vain erittäin himmeä valo, eikä kunnon katarsista tunnu olevan luvassa. Cianfrancen elokuvista tuttu omaperäinen tyyli toimii myös tv-sarjassa loistavasti. Hän näyttää loputtomasti lähikuvia näyttelijöiden kasvoista, joka on oikea ratkaisu erityisesti Ruffalon veljesten kohdalla. Pelkästään erittäin pienet eleet riittävät erottamaan Dominickin ja Thomasin toisistaan. Ruffalon ei ehkä edes olisi tarvinnut lihottaa itseään esittääkseen Thomasta, sillä heidän kehonkielensä eroavat radikaalisti toisistaan.

35 millimetrin filmille kuvattu teos näyttää enemmänkin amerikkalaiselta indie-elokuvalta kuin perinteiseltä tv-sarjalta. Kuvaaja Jody Lee Lipesin tyyli vain korostaa sitä, miten rankan työn Ruffalo tekee kahdessa roolissa. Normaaliksi ihmiseksi laskettavan Dominickin raivo on sitä luokkaa, että ennemminkin hän kuuluisi telkien taakse kuin mielisairas Thomas, joka ei satuta muita kuin itseään.

Eräs kollegani oli sitä mieltä, että sarjan ajoitus on huono, koska pandemian aikana kukaan ei halua käyttää aikaansa näin rankkaan tragediaan. I Know This Much is True ei todellakaan ole helppoa tai miellyttävää katsottavaa, mutta ei kai kaiken tarvitse silti tällä hetkellä olla pelkkää viihdettä ja eskapismia. Vaikka sarjan synkkyys onkin paikoitellen jopa naurettavaa, niin ainakin se antaa ajattelemisen aihetta ja jää mieleen pyörimään. Ruffalon ja muiden näyttelijöiden ansiosta sarja toimii kuitenkin kaikkine kamaluuksineen myös todellisuuspakona. Kuuden jakson ajan oma elämäni tuntui erittäin helpolta koronaviruksesta huolimatta.

I Know This Much is True alkaa HBO Nordicilla huomenna maanantaina 11. toukokuuta. Uudet jaksot tulevat tarjolle aina maanantaisin.