Arvostelu Robert Downey Jr. on HBO Maxin odotetun The Sympathizer -sarjan heikoin lenkki

Odotettua The Sympathizer -sarjaa mainostetaan luonnollisesti tuoreen Oscar-voittaja Robert Downey Jr.:n nimellä. Suurelle yleisölle tuttu näyttelijä on kuitenkin moniulotteisen ja haastavan satiirin heikoin lenkki.

Oldboy-elokuvasta ja viime vuoden mestarillisesta Decision to Leave -leffasta tuttu Park Chan-wook ja Don McKellar pääpäsmäröivät Viet Thanh Nguyenin Pulitzer-palkittuun vuoden 2015 The Sympathizer -kirjaan perustuvaa Vietnamin sodan loppuvaiheisiin sijoittuvaa tv-sarjaa.

Erittäin kunnianhimoinen sovitus tempoilee alkuperäisteoksen tavoin lukuisiin suuntiin. Draaman, mustan komedian ja satiirin sekoitus tarkkailee kaikkia käsittelemiä aiheitaan useasta suunnasta. Kaiken keskiössä on dualismi. Totuus, sepitteet, häviäjät ja voittajat valikoivine muisteineen esitellään The Captain -päähenkilön silmin kahdelta eri kantilta.

Seitsemästä jaksosta koostuvan minisarjan kolme ensimmäistä jaksoa ovat Park Chan-wookin ohjaamia ja samalla koko kokonaisuuden parhaita.

Kuva: © HBO

Ulkopuolinen kaikkialla

Sarjan alussa Saigon on kaatumaisillaan. Kaksoisagentti The Captain yrittää pitää paketin kasassa, luovien Etelä-Vietnamin armeijan, kommunistipuolueen, ystäviensä ja CIA-yhteyshenkilönsä välillä.

Hoa Xuanden upeasti näyttelemä The Captain on muukalainen kaikkialla. Kommunismin nimiiin vannoma epäluotettava kertoja rakastaa amerikkalaista pop-kulttuuria, mutta häntä kohdellaan ulkopuolisena niin Vietnamissa kuin Yhdysvalloissa.

Ranskalaisisän ja ja vietnamilaisäidin sinisilmäinen poika kirjaa ylös tapahtumia ja kokemuksiaan kaksoisagentin roolistaan. Hän muuttaa ja kirjaimellisti kelaa sarjan tarinaa tarpeen vaatiessa taaksepäin kuin vhs-nauhaa. Useassa eri aikatasossa liikkuva kertomus pysyy hämmentävän hyvin kasassa, eikä tunnu sekavalta laajasta hahmokavalkadistaan huolimatta.

Monitasoiset aiheet kuten oma identiteetti, pakolaisen ja maahanmuuttajan kokemukset, jatkuva ulkopuolisuudentunne, amerikkaisten kyvyttömyys ymmärtää vietnamilaiskulttuuria tai Aasian historiaa ylipäätään käsitellään fiksun komedian ja tarkkanäköisen draaman keinoin. Ainakin kolmen ensimmäisen jakson ajan.

Niiden jälkeen vakavampi kerronta ja huumori eivät pysy yhtä hyvin tasapainossa.

Kuva: © HBO

Teknistä taituruutta ilman kikkailua

Park Chan-wook esittelee parasta osaamistaan ohjaamissaan episodeissa. The Sympathizerin kolme ensimmäistä tuntia tuntuvat yhdeltä pitkältä elokuvalta. Park käyttää kuvakerronnassaan leffojensa tapaan runsaasti laajakuvia. Kamera liukuu hahmojen ja paikkojen keskellä kekseliäästi. Ohjaajan tavamerkiksi muodostunut peilien ja muiden heijastavien pintojen hyödyntäminen on häikäisevän komeaa. Tekninen taituruus ei tälläkään kertaa tunnu kikkailulta. Erikoiset kuvakulmat ja leikkaustyyli kuljettavat tarinaa energisesti eteenpäin.

The Captainin ylöskirjaama ja katsojalle ääneen lukema kertomus kurkottaa Vietnamin sodan loppuvaiheista aina hänen lapsuuteensa asti. Takaumat näyttävät nykyhetkeen asti ulottuvan ystävyyden Fred Nguyen Khanin näyttelemän Bonin ja Duy Nguyễnin esittämän Manin kanssa, joka toimii myös peitetehtävissä. Vietnamista Yhdysvaltoihin päätyvä päähenkilömme työskentelee kommunismin kiihkeän vastustajan The Generalin (Toan Le) alaisuudessa myös uudessa maassa, jatkaen yhä myös kaksoisagentin roolissaan.

Kuva: © HBO

”Katsokaa, minä näyttelen!”

Myös tuottajana toimiva Robert Downey Jr. yrittää pilata koko sarjan aivan liian monessa kohtauksessaan. Hän näyttelee The Sympathizerissa neljää eri roolia, jotka kaikki ovat tahallisen karikatyyrimäisiä amerikkalaiskusipäitä, jotka yrittävät manipuloida The Captainia eri keinoin.

Downeyn esittämät lateksimaskien ja peruukkien alle piilotetut hahmot ovat harkitusti täyttä Kummelia. Yksiulotteiset valkoiset miehet ovat liian silmäänpistäviä yhden idean vitsejä, jotka syövät hapen liki kaikista kohtauksistaan. Tuoreen Oscar-voittajan ”hei, katsokaa, se olen minä, Robert!” -pelleily lipsahtaa liki The Nutty Professor -osastolle kohtauksissa, joissa hänen esittämiään hahmoja on mukana useampi.

Keski-ikäiset valkoiset amerikkalaismiehet voivat näyttää vietnamilaismaahanmuuttajan silmiin samalta, mutta Downeyn läskiksi lyöty tekonenäpelleily uhkaa haudata huomattavasti hienostuneemman satiirin alleen. Lateksiläppä puuduttaa jo parin jakson jälkeen.

Kuva: © HBO

Leffa sarjan sisällä

Downeyn kohtausten lisäksi myös neljäs Fernando Meirelles’n ohjaama jakso on kokonaisuudessaan kuin eri sarjasta. Sekin on täysin tahallista.

Pari viikkoa sitten Apple TV+:ssa alkaneen Sugar-sarjan ohjaajana loistava Meirelles vastaa The Sympathizerissa jaksosta, jossa The Captain päätyy neuvonantajaksi Vietnamin sodasta kertovaan elokuvaan. Episodin absurdi tunnelma ja cameo-roolit huvittavat, mutta touhu lipsahtaa liikaa Tropic Thunder -osastolle. Leffa sarjan sisällä -jakso on liiankin irrallinen kokonaisuus, jossa Meirelles’n 1970-luvun elokuvien apinointi tuntuu epäaidolta.

Loppua kohden sarjan taso taas paranee. Kolme viimeistä Marc Mundenin ohjaamaa jaksoa eivät silti yllä ensimmäisten tasolle.

Kuva: © HBO

Ei aivan tasapainossa

The Sympathizer on taattua HBO-laatua, jonka alkupuolisko on kunnianhimoisen upeaa tv:tä.

Hoa Xuanden tekee mainiota työtä surusilmäisenä The Captainina, jonka moniulotteinen hahmo on äärimmäisen vaativa rooli. Xuenden kantaa sarjan harteillaan kunnialla loppuun asti. The Sympathizerin terävä satiiri pyörittelee taitavasti lukuisia hankalia aiheita, vaikkei huumori ja draama pysykään aivan tasapainossa.

Jokainen seitsemästä jaksosta on hyvä, mutta Park Chan-wook nostaa riman alkupuolella niin korkealle, että hänen olisi toivonut ohjaavan koko sarjan.

The Sympathizer -sarjan ensimmäinen jakso tuli tarjolle HBO Maxiin 15. huhtikuuta. Uudet jaksot nähdään aina maanantaisin. Arvostelua varten on katsottu kaikki seitsemän episodia.