Arvostelu: Netflixin Dark-sarja on kuin synkkä Stranger Things aikamatkustuksen kera

29.11.2017 19:43 | Aki Lehti | 10046

Striimauspalvelun uusi scifimysteeri luottaa ahdistavaan tunnelmaan.

Netflixin uusi scifiä, yliluonnollisia tapahtumia ja draamaa yhdistävä saksalainen alkuperäissarja Dark vertautuu väkisinkin striimauspalvelun Stranger Things -hittiin. Ilman sen menestystä Darkia tuskin olisi olemassakaan, mutta vaikka sarjoissa onkin samoja aineksia, niin ne ovat tunnelmaltaan ja tyyliltään täysin erilaiset. Myös Dark sijoittuu pikkukaupunkiin täynnä yliluonnollisia mysteerejä, mutta on reippaasti synkempi, ahdistavampi ja aikuisempi. Ensimmäisen jakson ensimmäisessä kohtauksessa mies hirttää itsensä.

Sen jälkeen touhu muuttuu vain jakso jaksolta synkemmäksi, eikä mukana ole Stranger Thingsin huumoria tai överiksi vedettyä kasarinostalgiaa. Visuaalinen tyyli on lähempänä kauhuelokuvaa tai nordic noiria. Dark on haaleita värejä ja pitkiä varjoja, pimeitä huoneita ja ahdistavia luolia. Horisontissa näkyy ydinvoimala, josta tuntuu huokuvan jotain pahaa koko kaupungin päälle. Ympäröivät metsät eivät kutsu leikkimään, vaan näyttävät siltä kuin niissä olisi ikuinen syksy.

Juoni on pelkkää mysteeriä toisensa perään, jonka yksi tärkeimmistä palasista on kadonnut teini nimeltään Erik (Paul Radom). Katsojalle näytetäään missä Erik on, vaikka tärkein kysymys onkin sama joka esitettiin jo trailerissa: milloin Erik on?

Vuoteen 2019 sijoittuvassa sarjassa on mukana melkoinen määrä hahmoja ja ensimmäinen jakso keskittyy lähinnä heidän esittelyynsä. Päähenkilö on Louis Hofmannin esittämä Jonas, alussa itsensä hirttäneen miehen poika. Teiniporukka päättää omia itselleen kadonneen Erikin synkkään luolaan jemmaamat huumeet, mutta he joutuvat ottamaan mukaan pöllimisreissulle nuoren Mikkel-pojan (Daan Lennard Liebrenz), joka myös katoaa.

Katsojalle näytetään myös mihin Mikkel päätyy hänen haahuillessaan takaisin metsästä kaupunkiin – vastassa ovatkin hänen vanhempiensa ja muiden tuttujen ihmisten nuoremmat versiot. Aikamatkustus liittyy jotenkin mystiseen luolaan, joka on yhteydessä myös pahuutta huokuvaan ydinvoimalaan. Luvassa on lisäksi muun muassa menneisyydestä nykyhetkeen ilmestyvän kuolleen lapsen ruumis, taivaalta kuolleena tipahtelevia lintuparvia ja hahmoja, joista kaikilla tuntuu olevan jokin synkkä salaisuus.

Netflix lähetti sarjan jaksoja katsottavaksi ennakkoon vain kolme, mutta niiden aikana ehtii tapahtua paljon. Itse asiassa niin paljon, että rönsyilevästä juonesta on turha kertoa sen enempää. Veikkaamme sen muuttuvan todennäköisesti loppua kohden vielä sekopäisemmäksi.

Kamera liikkuu synkkien maisemien keskellä ja pysähtyy vähän väliä hahmojen surullisiin tai hämmentyneisiin kasvoihin. Tarina rullaa nopeasti, mutta tekijöillä ei ole kiire leikata vauhdilla kuvasta toiseen. Kauniin karmiviin maisemiin tai pieniin yksityiskohtiin keskittyminen vain niiden itsensä takia luo tunnelmaa, eikä tunnu teennäiseltä. Fiilis on ehdottomasti ”eurooppalainen”, vähän kuin samaan pakettiin olisi sekoitettu ranskalainen Les Revenants – Kuolleista palanneet, Twin Peaks ja Netflixin oma The OA.

Dark vaikuttaa kolmen jakson perusteella oikein lupaavalta scifiltä, jonka loput jaksot tulee todennäköisesti ahmittua ensi viikonloppuna putkeen.

Sarjan kaikki kymmenen jaksoa tulevat tarjolle Netflixiin perjantaina 1. joulukuuta.