Lumottu (* * *)

22.12.2007 07:43 | Olli Sulopuisto

LumottuDisney-elokuvat ne sitten ovat ällöttävän naiiveja, vanhanaikaisia ja pömpööseillä lauluilla tukahdutettuja. Jos tunnistat mielipiteen omaksesi, suosittelen lääkkeeksi uudenuutukaista Lumottua. Se yhdistää satumaailman tosielämään (okei, elokuvien tosielämään) tavalla, joka ilostuttaa ja piristää synkkää talvipäivää kuin tähtisadepuikko sähkökatkon aikaan.

Vaikka satukirja-alkuja mollattiinkin pari vuotta sitten Disneyn Pikku Kanasessa, niin sellaisesta tarina jälleen kerran alkaa. Animoidun satumetsän keskellä elelee Gisele-tyttönen, jonka apuna puuhastelee jos jonkinlaista metsän ötökkää. Kliseillä siis leikitellään, mutta nyt vanhoja tapoja ei panna halvalla Shrekin tapaan. Pikemminkin katsojan annetaan hihitellä ajatukselle siitä, että vielä 2000-luvulla joku ilkeää tehdä näin sinisilmäisiä juttuja.

Vaan tiedättekö mitä: se toimii. Paatuneelle kyynikollekin tekee välillä hyvää heittää huolensa huitsin nevadaan ja nautiskella yksinkertaisista asioista. Sillä yksinkertaisesta elokuvasta tässä on kyse.

Kun Giselle löytää prinssinsä, karkoittaa valtaistuimensa puolesta pelkäävä paha kuningatar (Susan Sarandon) tytön paikkaan, jossa onnellisia loppuja ei tunneta eli New Yorkiin. Siellä pöllämystynyt piirroshahmo muuttuu Amy Adamsin esittämäksi haahuilijaksi, joka uskoo tosirakkauden löytyvän laulamalla eikä muutenkaan tajua maailman pahuudesta mitään.

Näitä kovia faktoja hänen päähänsä koettaa paukuttaa paikalle sattunut avioerojuristi Robert Philip (Patrick Dempsey) ja takaisin omaan maailmaansa tyttöä kaipailee prinssi Edward (James Marsden). Tällaisista lähtökohdista voi varsin helposti laskea, mihin suuntaan juoni vetää, mutta mitäpä moisista nirpottamaan. Näyttelijät saavat kerrankin revitellä niin, että pöhköily sopii tarinaan. Käkätin itseni tärviölle, kun prinssi ohimennen peilailee hampaitaan miekastaan erään kohtauksen alkukuvassa.

Satutarina on kuorrutettu vallan mahdottoman hienoilla musikaalinumeroilla. Kappaleiden melodiat jäävät takuuvarmasti soimaan päähän, minkä takia onkin sääli, ettei niitä ole nykyistä enempää. Onneksi biiseistä kaksi löytyy Los Angelesin Timesin sivuilta ihan videon kanssa.

Jos nyt jostain tahtoo valittaa, niin Lumotun tarjoama maailmankuva on aika eltaantunut, olkoonkin vaikka miten huumorilla esitetty. Nainen täydellistyy miehen kanssa ja niin päin pois. Meneekö se siinä satuilun yhteydessä vai ei, on jokaisen itse harkittavissa.

3/5

PlusMiinusNolla

+laulut, oi ne mahtavat laulut
-liian vähän lauluja!
+satuhahmot tosielämässä -konsepti toimii hämmästyttävän hyvin
-sisällön vakavuus on hattaran luokkaa, naiset hellan taakse ja niin edelleen

Lumottu
(Yhdysvallat 2007)
K7

Ohjaus Kevin Lima
Käsikirjoitus Bill Kelly

Pääosissa Amy Adams, Patrick Dempsey, James Marsden, Timothy Spall, Idina Menzel, Rachel Covey ja Susan Sarandon

Kesto 109 minuuttia

Keskustelu

tämä leffa on kyllä paras minkä olen ikinä nähnyt!
suosittelen katsomaan (:

Kävin tänään juuri itse katsomassa leffan, ja vannoutuneena disneyfanina en voinut kuin rakastaa. Voisin sanoa että yksi Disneyn parhaimmista. Näyttelijävalinnatkin mielestäni osunut kohdilleen ja oli kyllä hyvin toteutettu. Kaikki Disneyn kliseet ängettynä kahteen tuntiin voi kuulostaa hieman liian sokerihötöltä, mutta sitä se ei ollut. Omasta puolestani suosittelen lämpimästi.

Huippuelokuva. Nimivalinta oli osuva – kävelin teatterista ulos lumottuna. Olisin voinut katsoa samalta istumalta toiseen kertaan. Surkuhupaisan kyynisen maailman keskellä tällainen elokuva on kuin keidas erämaassa. Taas jaksaa olla ja mennä. Suosittelen.

Muropaketin uusimmat