Paradise Now
Paradise Now on hyvässä mielessä ristiriitainen teos: verkkaisesti etenevä lämminhenkinen elokuva palestiinalaisista itsemurhapommittajista. Elokuvan dramaattinen ydin on kiedottu konstailemattomaan ja moralisoimattomaan suojakerrokseen. Päähenkilöt ovat uskottavan tavallisia ja Israelin sortokoneiston murentama palestiinalaisyhteisö esittäytyy valkokankaalla arkisena ja lakonisena.
Eikä kumpaakaan vihanpidon osapuolta sen enempää demonisoida kuin nosteta sankarin asemaan. Elokuvan henkilöiden tekemiin valintoihin vaikuttavat yhtä paljon isien uroteot kuin synnit, ja palestiinalaisten aseellinen vastarinta on ennemmin väsynyttä kuin fanaattista.
Paradise Now’n huumori on kulmikasta ja omalla tavallaan äkkiväärää: tulevien marttyyrien videoinnissa kamerasta loppuvat patterit ja itsemurhapommittaja muistuttaa kesken palopuheen äitiään kaupasta, josta saa halvempia vedensuodattimia. Hiljaista, mutta kyyneliin loppuvaa naurua sisältyy myös jaksoihin, joissa nuorukaiset yrittävät vastoinkäymisistä huolimatta päästä pois Länsirannalta – räjäyttämään itsensä ja mahdollisimman monta sivullista.
Mitään valmiiksi pureskeltuja vastauksia itsemurhapommittajien motiiveille elokuva ei anna – vastarinnan lisäksi se on vain yksi tapa päästä Länsirannan vankeudesta pois. Elokuvan isoksi teemaksi nousee sortajan ja uhrin problematiikka – se että niin Israel kuin palestiinalaiset varaavat itselleen oikeuden olla samaan aikaan molempia. Sen oivalluksen kautta on helppo ymmärtää ongelman lohduttomuus. Elokuva näyttää myös itsemurhapommittajat ääriliikkeen uhreina. Vastarintaliike muuttaa tehokkaasti nuorten lohduttomuuden palvelemaan omia tarkoitusperiään lupauksilla enkeleistä ja paratiisista.
Paradise Now on kaunis, surullinen ja liikuttava elokuva. Se tekee vaikean aiheen katsojilleen helpommaksi ymmärtää. Teoksen ehdoton ansio on myös se, että se välttää julistuksellisuuden ja moralisoinnin. Paradise Now ei ole selluloidille kirjoitettu poliittinen pamfletti vaan erinomainen arkitasolla tapahtuva elokuva inhimillisen käsityskyvyn ylärajoilla liikkuvasta aiheesta.
Teksti: Henrik Laine / Nöjesguiden
Paradise Now
Ohjaus Hanu Abu Assad, Käsikirjoitus Hany Aby Assad, Bero Beyer, Pierre Hodgon, Pääosissa Kais Nashef, Ali Suliman ja Lubna Azabal. 90 min.
