Kamera, suorituskyky ja akkukesto
Kamera, suorituskyky ja akkukesto
Samsungin Ultra -mallien yksi merkittävimmistä kulmakivistä on ollut sen monipuolinen neljän takakameran kokoonpano. Vaikka paketti on pysynyt suurimmalta osin samana, on muutosta kuitenkin tapahtunut erityisesti pääkameran kohdalla.
Samsung käytti muutaman sukupolven ajan Ultra-malliensa pääkamerassa 108 megapikselin tarkkuuteen kykenevää kennoa. Tällä kertaa megapikselien määrä nousee entisestään, sillä S23 Ultran pääkameran tarkkuus on 200 megapikseliä. Pääkamera perustuu Samsungin uuteen ISOCELL HP2 -kennoon. Kameran aukkoarvo on f1.7, ja sen kuvauskulma on 85 astetta. Kamera on optisesti vakautettu.
Sen sijaan puhelimen muut takakamerat ovat tuttua huttua edellisestä mallista. Ultralaajakulman tarkkuus on 12 megapikseliä, ja sensorin koko 1/2,55 tuumaa. Aukkoarvona on f2.2 ja kuvakulma yltää 120 asteeseen. Ultralaajakulmakamera on varustettu automaattitarkennuksella.
Telekameroita puhelimessa on jopa kaksin kappalein. Molempien sensorien tarkkuus on 10 megapikseliä. Toinen kameroista kykenee kolminkertaiseen polttoväliin, ja sen aukkoarvo on f2.4, kun taas toinen yltää jopa kymmenkertaiseen polttoväliin. Sen aukkoarvo on f4.9. Molemmat kamerat ovat optisesti vakautettuja.
Muutoksia on tapahtunut myös puhelimen etukamerassa, joka on nyt tarkkuudeltaan 12 megapikseliä. Etukamera kykenee kuvaamaan videota 4K-tarkkuudella 60 kuvan sekuntivauhdilla ja jopa HDR10+ -laadulla. Etukamerassa on myös automaattitarkennus.
Vaikka pääkamera onkin kokonaan uusittu, ei silti kuvanlaadussa nähdä merkittävää loikkaa eteenpäin, mitä siltä ehkä olisi voinut odottaa numeroidensa ja mainoslauseiden perusteella.
Tämä ei ole kuitenkaan missään nimessä suuri kritiikin aihe, sillä kuvanlaatu oli jo edellisessä mallissa erinomaisella tasolla. Kuvat tallentuvat näyttävinä, taipuen välillä Samsungille omaiseen liialliseen värien kyllästykseen. S23 Ultra taipuu välillä myös hieman yliterävöittämään kuvia.
Kuten olettaa saattaa, vakioasetuksilla pääkamera yhdistelee 16 pikseliä yhdeksi, jolloin kuvan tarkkuus on 12,5 megapikseliä. Kuvat on kuitenkin mahdollista tallentaa 50 megapikselin tai jopa täyden 200 megapikselin tarkkuudella. Samalla myös tiedostojen koot kasvavat, sillä 50 megapikselin kuvan koko on noin reilu 10 megatavua, ja 200 megapikselin kuva vie tilaa jo reilut 30 megatavua.
Täydellä 200 megapikselin tarkkuudella kuvista erottuu zoomaamalla mahtavasti yksityiskohtia. Kuitenkin oma mieltymys osui 50 megapikselin kuviin, sillä ne säilyttivät sopivasti tarkkuutta, mutta pitivät samalla tiedostokoot vielä siedettävinä.
Sekä 200 että 50 megapikselin kuvien ottamisen jälkeen puhelimella menee muutama sekunti kuvien prosessointiin, ennen kuin ne ovat valmiina tarkasteltavaksi.
Vaativammalle kuvaajalle tarjolla on erillinen Expert RAW -sovellus, joka tarjoaa monipuolisemmat säädöt kuvaukseen. Samalla sovellus tarjoaa jopa 50 megapikselin RAW-kuvien tallentamisen.
Koska loput kamerat ovat pysyneet lähes identtisinä edelliseen malliin nähden, ei niidenkään kuvanlaadussa nähdä suurta loikkaa eteenpäin. Kuvanlaatu on kuitenkin säilynyt edellismallien tavoin erinomaisena. Ultralaajakulman väritoisto on miellyttävää ja kuvissa on tallentuneena yksityiskohtia. Molemmat telekamerat suoriutuvat omalla optisella polttovälillään hyvässä valossa kiitettävästi. Kymmenkertaisen polttovälin kameran ansiosta zoomaaminen digitaalisesti noin 30-kertaiseen polttoväliin tuottaa hyvässä valossa vielä sosiaaliseen mediaan kelpoisia kuvia. Hämärässä kuvanlaatu pisimmässä telekamerassa selvästi heikkenee, mutta hätätapauksessa sitäkin voi vielä käyttää.
Parannusta on havaittavissa videokuvauksessakin. Edellismalli kykeni jo 8K-videokuvaukseen, mutta tällä kertaa se kykenee kuvaamaan sitä 30 kuvaa sekunnissa. 8K-videokuvaus rajautuu kuitenkin vain pääkameraan. Sen sijaan kaikilla kameroilla voidaan kuvata 4K -laadulla 60 kuvan sekuntinopeudella, mutta kameraa ei pysty vaihtamaan kesken videokuvauksen. Kameroiden vaihtaminen videokuvauksen aikana onnistuu vasta 4K -laadulla 30 kuvan sekuntinopeudella.
Merkittävin muutos videokuvauksessa on sen vakaus. S23 Ultran pääkameran optista kuvanvakainta on parannettu niin, että se kykenee valmistajan mukaan suodattamaan noin kolmen asteen verran liikettä. Jopa parhaalla 8K-laadulla videokuvatessa kuva säilyy todella vakaana. Tarjolla on vielä erikseen Erittäin vakaa -tila 4K 60 kuvan sekuntinopeudella, joka toimii pääkameralla sekä ultralaajakulmakameralla.
Samsungin lippulaivamalliston puhelimet ovat historian saatossa lähes aina tulleet Samsungin omilla Exynos -järjestelmäpiireillään Euroopan markkinoille, pois lukien Samsungin taittuvat puhelimet. Valintaa on välillä kritisoitu, sillä muille markkinoille puhelimet ovat tulleet Qualcommin järjestelmäpiireillä, jotka ovat olleet joko tehokkaampia tai virtapihimpiä kuin vastaavat Exynokset.
Tällä kertaa Exynos saa jäädä historiaan, sillä vihdoin uudet S23 -mallit tulevat pelkästään Qualcommin Snapdragon -järjestelmäpiireillä. S23:n tapauksessa saadaan vielä nauttia hieman viritetystä versiosta.
Kyseessä on Snapdragon 8 Gen 2 for Galaxy -järjestelmäpiiri, joka koostuu yhdestä 3,36 gigahertsin kellotaajuudella toimivasta ARM Cortex-X3 -ytimestä, kahdesta 2,8 gigahertsin kellotaajuudella toimivasta Cortex-A710 -ytimestä, kahdesta myös 2,8 gigahertsin kellotaajudella toimivasta Cortex-A715-ytimestä sekä kolmesta 2,0 gigahertsin kellotaajuudella toimivasta Cortex-A510 -ytimestä. Grafiikkapuolesta vastaa Adreno 740, jonka kellotaajuksia on myös nostettu hieman verrattuna perinteiseen Snapdragon 8 Gen 2 -järjestelmäpiiriin.
Muistien määrä vaihtelee hieman variaatioiden kesken. Tarjolla on joko 8 tai 12 gigatavua LPDDR5X -RAM-muistia, ja tallennusmuistikoot alkavat 256 gigatavusta ja yltävät jopa teratavuun asti. Tallennusmuisti on UFS 4.0 -tasoa. Ehkä 8 gigatavun RAM-muistilla varustettua lähtömallia voi pitää hieman kitsasteluna Samsungilta. Muistikorttipaikkaa S23 Ultrassa ei ole.
Kuten ehkä arvata saattaa, puhelin suoriutuu lähes jokaisesta tehtävästä leikiten. Potkua puhelimesta löytyy arjen askareisiin enemmän kuin tarpeeksi, eikä pelitkään tuota sille hankaluuksia. Pitkässä rankassa rasituksessa puhelin tuntuu kuitenkin hieman lämpenevän takaa, joka voi johtaa tehojen rajoittamiseen.
Suorituskykymittaukset on tehty puhelimen perusasetuksilla, jolloin resoluutio on asetettuna Full HD+ -tasolle. Erillistä suorituskykytilaa puhelimessa ei ole. Tarjolla on vain kevyempi suorituskykyprofiili, joka priorisoi akunkestoa.
Testisovellusten kohdalla verrokkeina käytettiin uutta OnePlus 11 -huippumallia sekä viime vuoden puolella julkaistuista kilpailijoista Motorola Edge 30 Pro- ja Xiaomi 12 -puhelimia. Näistä kaksi jälkimmäistä on varustettu edellisen sukupolven Snapdragon 8 -suorittimella, mutta OnePlus 11 on puolestaan uusimman eli toisen sukupolven Snapdragon 8, mutta ilman Samsungille tehtyä erityisvirittelyä.
Sekä usean ytimen yhtäaikaista käyttöä että yhden ytimen suorituskykyä mittaava Geekbench on uusinta Snapdragon 8 -mallistoa käyttävien OnePlus 11- ja Samsung Galaxy S23 Ultra -puhelimien juhlaa. Nämä painelevat useamman ytimen kohdalla tasatahtiin, mutta yhden ytimen suorituskyvyssä näkyy sen nostaminen Samsungin versioon. OnePlus 11 -mallin perustilassa myös yhden ytimen suorituskyky laski merkittävästi. Viime vuoden mallit jäävät selvästi jälkeen erityisesti useaa ydintä rasitettaessa.
Antutu-testissäkin Samsung ja OnePlus nappaavat siinäkin kärkipaikat. Tälläkin kertaa täyden suorituskyvyn esiin saaminen, vaati OnePlus 11 -puhelimessa HP-tilan käyttämistä. Ero viime vuoden Xiaomi- ja Motorola-puhelimiin on jälleen selkeä.
Hyvin grafiikkaintensiivisessä GFXBench-testissä uudet OnePlus ja Samsung pääsivät hyvin oikeuksiinsa. Testiosiosta riippuen ykköspaikka meni aina jommallekummalle. Edellisen sukupolven huippujärjestelmäpiirillä varustetut kilpailijat eivät päässeet lähellekään, vaan ero venähti kaikilla tarkkuuksilla yli kymmeneen prosenttiin.
PCMark-testi oli ainoa osa, jossa OnePlus 11 ei pärjää. Jostain syystä tämä yleistä teho- ja työkäyttöä simuloiva testi on vaikea pala uusimmalle OnePlus-mallille, mutta viime vuoden Motorola oli puolestaan hyvinkin lähellä Samsungin mallia.
Akkukapasiteettia ei ole lähdetty muuttamaan suuntaan tai toiseen, vaan se on säilynyt kiitettävässä 5000 milliampeeritunnissa. Vaikka yleensä suuri näyttö on aikamoinen energiasyöppö, on uusi järjestelmäpiiri tehnyt taikojaan S23 Ultrassa. Puhtia puhelimessa riittää lähes helposti toisen päivän puolelle. Geekbench 4:n akkutestissä puhelin kesti 15 tuntia ja 38 minuuttia.
Puhelinten latausnopeudet eivät ole olleet Samsungin vahvinta osa-aluetta, eikä S23 Ultra tuota tähän poikkeusta.
Puhelimen maksimilatausteho on säilynyt 45 watissa, jolloin puhelin latautuu puolessa tunnissa noin 55 prosenttiin, ja täyteen lataus kestää tunti ja yhdeksän minuuttia. Tulosta voi pitää nykypäivänä jo heikkona, sillä lähes kaikki kilpailijat tarjoavat merkittävästi nopeampia latausaikoja. Syy heikkoon lataustehoon voi johtua Samsungin halusta pitää akkujen kestävyydestä huolta. Myyntipaketissa ei tule laturia, jonka takia se on hankittava erikseen. 45 watin laturin yhteydessä on syytä muistaa käyttää laturin myyntipaketissa mukana tulevaa kaapelia, jotta täydet tehot saadaan irti.
Merkittävää on, että latausaika ei pidenny merkittävästi edes Samsungin hieman heikommalla 25 watin laturilla. Tällä laturilla puolen tunnin latausaika antaa virtaa noin 52 prosenttia, ja täyteen puhelin latautuu tunnissa ja yhdeksässätoista minuutissa. Eroa tehokkaampaan laturiin on siis vain 10 minuuttia. On siis syytä miettiä tarkkaan, onko tehokkaampi laturi lisäeurojensa arvoinen.
Puhelin tukee myös langatonta latausta ja käänteistä langatonta latausta.
