Ubisoftista tuli pelialan globalisaation symboli
Ranskalainen pelitalo Ubisoft on joutunut tahtomattaan pelialan suuryhtiöiden ja globalisaation voittokulun symboliksi. Maailman suurin pelitalo Electronic Arts osti joulukuussa 20 prosenttia Ubisoftin osakkeista, ja yhtiö on sen jälkeen elämöinyt voimakkaasti itsenäisyytensä puolesta. Äskettäin yhtiö pyysi osakkeenomistajiaan pitämään kiinni osakkeistaan, sillä niiden arvo tuplaantuisi seuraavan kahden vuoden aikana.
”Teemme kaikkemme pysyäksemme itsenäisenä”, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Yves Guillemot.
Pelialalla, kuten muissakin bisneksissä, menestyminen vaatii työn, sitkeän yrittämisen ja onnenkantamoisten ohella myös kokoa ja massaa. Yhtiöt eivät voi luottaa yksittäisiin menestystuotteisiin, vaan niitä on oltava paljon ja mielellään koko ajan. Jos yhtiön vuosituloksen nouseminen voitolle tai painuminen miinukselle riippuu yhdestä ainoasta pelistä tai brändistä, niin miten käy jos siitä loppuu veto? Ei tarvitse katsoa Eidosia kauemmas – yhtiö nautti Lara Croftin tähdittämien Tomb Raiderien myötä jatkuvasta nousukaarrosta, kunnes pelien veto laimeni ja Tomb Raider 5 floppasi lopulta totaalisesti. Eidos myytiinkin äskettäin brittiläiselle SCi-pelitalolle.
Ubisoft pelkää samaa, mutta eri syistä. Ubisoft on onnistunut kasvamaan viimeisen puolen vuosikymmenen aikana merkittävästi. Yritysostojen avulla yhtiö hankki talliinsa lukuisia studioita, joilla oli olemassa valmiiksi hyvät tuotteet ja brändit. Näitä jalostamalla Ubi on luonut itselleen vahvan pohjan, jolta kelpaa paukuttaa jatko-osia markkinoille. Rainbow 6 -sarjasta on kasvatettu omat spinoffit Ghost Recon ja Splinter Cell, joiden ohella yhtiö on menestynyt myös muilla pelisarjoilla, kuten Prince of Persia ja Myst. Uusia brändejä kehitellään koko ajan: yhtiö tähtää pelisarjojen rakentamiseen myös Far Cryn, Brothers in Armsin, Heroes of Might & Magicin ja King Kongin ympärille.
Jatko-osia on siis luvassa vastakin, mutta se on bisneksen laki. Uusien brändien luominen jokaiselle pelille erikseen on hirvittävän kallista. Pelitalot yrittävät luoda tuotteelleen tunnettavuutta, jotta sen jatko-osat vetäisivät osittain aiempien osien saaman positiivisen muistikuvan avulla. Näiden menestys auttaa osaltaan uusien tuotteiden kehitystä.
Ubin menestys onkin kuitenkin noussut jo uhaksi sille itselleen, sillä Electronic Artsilla olisi varaa hotkaista menestyksekäs – mutta suhteellisesti pieni – kilpailijansa vaikka yhtenä suupalana. EA saisi näin haltuunsa Ubin luomat brändit, joita kelpaisi pakkeloida ja tuoda markkinoille omissa nimissään.
Ajatus on kuitenkin monille vastenmielinen, ei vähiten Ubin perustajille. Neljän veljeksen perustama Ubisoft halutaan pitää itsenäisenä, koska yhtiön vetäjät haluavat jatkaa omilla linjoillaan. EA:n tarjousta pidetään vihamielisenä siksikin, että Ubisoft nähdään edelleen puhtaasti eurooppalaisena pelitalona, jonka hallintaa ei haluttaisi päästää valtameren toiselle puolelle.
”Jos osakkeenomistajamme ovat tyytyväisiä siihen mitä teemme nykyään, he eivät myy osakkeitaan. Yhtiön tuotto kasvaa nopeasti, koska tuotteemme myyvät hyvin ja tuottavat rahaa.”
Ubisoft onkin kieltämättä kasvanut positiivisella tavalla – yhtiön koko on kasvanut jatkuvasti, kuten myös pelien määrä – ja tuottoakin tulee. Kasvu on ollut nopeaa viimeisen viiden vuoden aikana, ja kokonaismyynti ylitti viime tilivuonna 537 miljoonaa euroa.
Pelaajien kannalta Ubisoftin pysyminen itsenäisenä olisi ehkä se parempi vaihtoehto. Ubisoft kun on ainut suurempi pelikustantaja, joka tuo yhä markkinoille myös pienemmille yleisöille tarkoitettuja tuotteita. Siinä missä Electronic Arts hautasi maineikkaan Jane’s Combat Simulations -simulaattoriputiikkinsa jo vuosia sitten, on Ubisoft yhä julkaissut hardcore-pelaajille tarkoitettuja sotasimulaattoreja kuten IL-2-sarja, Lock-On, Silent Hunter III ja Destroyer Command. Muutenkin yhtiö on uskaltanut kokeilla uutta, kuten peleissä Beyond Good & Evil ja Elder Scrollsit nähtiin.
Miten siis käy Ubisoftin? Yrittääkö EA ostaa määräysvallan Ubissa? Taipuvatko osakkeenomistajat setelitukon edessä?
