UUSIMMAT

Arvostelu Pokémon Violet on historian rumin Pokémon-peli ja bugejakin siinä riittää

02.12.2022 15:00 Senja Littman

Pokémon Violet

Pokémon Violet on tuttua ja turvallista Pokémonia, mutta tällä kertaa seikkaillaan avoimessa maailmassa. Vaikka taskuhirviöiden nappaaminen tuntuu edelleen erityisen koukuttavalta, pilaavat tekniset kömmähdykset pelikokemuksen.


Pokémon VioletJulkaisupäivä: 18.11.2022
Studio: Game Freak
Julkaisija: Nintendo
Saatavilla: Switch
Pelaajia: 1–4
Ikäraja: 7
Peliä pelattu arviota varten: noin 25 tuntia


Pokémon-pelien pääsarjan ydin on säilynyt samankaltaisena sen syntymästä tähän päivään saakka: kerätään taskuhirviöitä ja taistellaan toisia pokémon-kouluttajia vastaan. Kaiken aikaa myöskin kehittäjä on pysynyt samana aivan ensimmäisestä pelistä lähtien. Miten on siis mahdollista, että Game Freak on onnistunut sössimään uuden Pokémon Violet -pelin teknisen toteutuksen aivan täydellisesti?

Violet ja sen kanssa samanaikaisesti julkaistu Scarlet sijoittuvat Espanjasta sekä muista välimeren maista inspiraationsa saaneelle Paldea-alueelle. Päähahmo on juuri muuttanut kaupunkiin ja äidin kannustaessa on aika lähteä kohti uutta opinahjoa. Opiskelujen lomassa sankarin täytyy suorittaa kolme tehtävää: Otella itsensä pokémon-mestariksi, tuhota paha Team Star -joukkio sekä metsästää harvinaisia Titan pokémonien vartioimia raaka-aineita.

Pelistä löytyy siis kolme varsinaista pääjuonta tarinoineen. Tuttu pokémon-mestariksi pyrkiminen on ehkä tarinallisesti niistä köyhin, mutta kaksi muuta kertomusta tuovat mukavaa vaihtelua pelisarjan ehkä vähän ummehtuneelta tuoksuvaan kaavaan.

Pokémon Violet

Ihan aluksi luodaan itselleen pelihahmo. Erilaisia hahmonmuokkaus vaihtoehtoja on tarjolla ihan kiitettävästi, muokata voi esimerkiksi silmien väriä sekä kulmakarvojen muotoa. Muotia rakastaville pelaajille ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, ettei sankarille pysty ostamaan varsinaisia vaatteita.

Käytössä on neljä eri versiota aika kammottavasta koulupuvusta. Vain asusteita, kuten sukkia ja reppua, pystyy vaihtelemaan. Tämä ei ehkä kaikkien peli-iloon vaikuta, mutta ainakin itse haluan pelihahmoni näyttävän tyylikkäältä pitkin maita ja mantuja kirmatessaan.

Ennen kuin päästään tositoimiin valitaan aloituspoksu. Tarjolla on ruohotyypin Sprigatito, tulityypin Fuecoco sekä vesityypin Quaxly. Valinnalla ei oikeastaan ole mitään väliä, vaikka kaikkihan toki tietävät, että söpö kissimirri Sprigatito on ainoa oikea vaihtoehto.

Kun pokémon on turvallisesti poképallossa, on aika astua avoimeen maailmaan. Silmien eteen aukeaa kaunis ja virheetön niitty, joka on täynnä elämää, eikös vaan? Ei aivan. Valitettavasti Pokémon Violet on historian rumin Pokémon-peli. Ainakin, jos sitä vertaa muihin Switchille julkaistuihin sarjan teoksiin. Sahalaitaisia reunoja, nykimistä, mössöisiä pikseleitä – kaikki asiat, mitkä voivat pelin ulkonäössä ja suorituskyvyssä mennä pieleen, ovat menneet täysin päin kuusikkoa tässä teoksessa.

Pokémon Violet

Internet on täynnä videoita, joissa näkyy mitä kammottavimpia bugeja. Hahmojen vartalot vääntyvät omituisiin asentoihin aivan kuin ne olisi riivattu, villit pokémonit leijuvat tuulen mukana kauas pois ja pelihahmot tippuvat maan läpi. Myönnän kuitenkin, etten omien pelihetkieni aikana kokenut ala-arvoisen grafiikan ja matalan ruudunpäivityksen aiheuttaman diashow’n lisäksi muita teknisiä kömmähdyksiä. Vaikka bugit ja omituiset tapahtumat ovat Game Freakille häpeäksi, niin ainakin internetin rääväsuut saivat hetkeksi hauskaa sisältöä elämiinsä.

Toivottavaa olisi, että kehittäjät ottaisivat opikseen saamastaan palautteesta ja korjaisivat ongelmat nyt tai edes tulevissa peleissä. Tätä tuskin tulee tapahtumaan, sillä Violet ja Scarlet ovat tuottaneet kehittäjille jo kasoittain kahisevaa. Tätä kirjoittaessa pelin julkaisusta on kulunut jo pari viikkoa, eikä ongelmia korjaavaa päivitystä ole vieläkään saapunut.

Pokémon Violet

Jos pystyy hetkeksi irtautumaan todellisuudesta ja jättämään tekniset huolet taakseen, on Pokémon Violet ihan mukiinmenevä peli.

Vaikka avoin maailma näyttää kuin se olisi yli kymmenen vuoden takaisesta pelistä, on siellä seikkaileminen silti yllättävän hauskaa. Pelaaja saa itse päättää, mihin suuntaan moponsa nokan kääntää. Se, että mihin tahansa voi matkata milloin tahansa ei tarkoita sitä, että niin kannattaa tehdä. Jos päräyttää liian varhaisessa vaiheessa esimerkiksi lumen peittämään vuoristoon, tulee äitiä nopeasti ikävä. Lumisilla rinteillä asustavat poksut ovat nimittäin tasoltaan vähän liian korkeita aloittelijalle.

Kolme pääjuonta, eli Victory Road, Path of Legends, sekä Starfall Street tarjoavat kaikki vähän erityyppistä puuhaa. Kaikki polut keskittyvät kuitenkin pokémonien välisiin taisteluihin, ja olisinkin kaivannut jotain pokémonien keräämiseen keskittyvää haastetta – kuulun nimittäin siihen vähemmistöön, joka saa kiksinsä villien taskuhirviöiden keräilystä. Toki pokédexin täyttäminen on yksi sellainen, mutta esimerkiksi Pokémon Legends: Arceus -pelissä taskuhirviöiden hamstraaminen oli tehty mielenkiintoiseksi.

Taistelut ovat tuttua ja turvallista eri elementtien välistä nokittelua. Uutuutena on Terastal-niminen ilmiö, joka muuttaa poksun kimaltelevaksi jalokiveksi ja antaa sille erikoiskykyjä. Jokaisella taskuhirviöllä on oman elementtinsä lisäksi teratyyppi. Käynnistämällä Terastal-ilmiön teratyyppi aktivoituu ja esimerkiksi normaalisti pelkän sähkötyypin otus saa käyttöönsä myös lentoelementin vahvuudet sekä heikkoudet.

Erikoisliikettä voi käyttää vain kerran taistelun aikana, ja se täytyy ladata uudelleen ennen seuraavaa kärhämää. Jos kykyä käyttää juuri oikeaan aikaan, saattaa se muuttaa taisteluiden kulun täysin. Terastalisointi tuleekin tarpeeseen esimerkiksi haastavimpien salien johtajia vastaan taistellessa. Normaaleissa taisteluissa taitoa tulee harvemmin käytettyä, ja kaiken kaikkiaan se jää melko turhaksi.

Pokémon Violet

Maailmassa tarpomisen ja taisteluiden välillä on hyvä ottaa välillä rennosti sekä tutustua omiin poksuihinsa paremmin. Keskelle villiä luontoa voikin pystyttää piknik-pöydän ja kasata herkullisillä täytteillä maustetun patongin eräänlaisen minipelin avulla. Popsimalla tuon leipäsen poskeensa pelaaja kumppaneineen ansaitsee erilaisia parannuksia taitoihinsa. Lepäilyn lomassa voi leikkiä lemmikkiensä kanssa ja antaa niille rentouttavan vaahtokylvyn.

Pokémon Violet on mielestäni loistavan Pokémon Legends: Arceus -pelin jälkeen aikamoinen pettymys. Kyseessä on tietysti kaksi ihan eri peliä, mutta on harmillista kun pelisarja ottaa takapakkia eikä kulje eteenpäin.

Teknisen toteutuksen surkeus ja kammottavan ruma grafiikka saavat koko teoksen tuntumaan keskeneräiseltä, eikä edes muuten tyydyttävä pokémonien kanssa pelleily saa nostettua lässähtänyttä tunnelmaa. Pelin aikana koetaan muutamia hyväkin hetkiä, mutta valitettavasti huonot hetket vyöryvät niiden päälle ankeuttajien lailla imien kaiken peli-ilon sisuksiinsa.

POKÉMON VIOLET

Arvosana: 2,5/5

”Pokémon Violet on sisimmältään keskiverto Pokémon-peli, mutta valitettavasti sen ulkopuoli jättää jälkeensä tyhjyyden tunteen.”