Gradius Collection (PSP)

Nimi Gradius saa monet pelifanit tärisemään innosta. Tosin enemmänkin ulkomailla. Suomalaiset pelaajat ovat viilipyttyjä, sillä pelisarjaa ei täällä juuri tunneta. Konamin räiskintöjä arvostetaan kovimmin itämailla, jossa niillä on edelleen fanaattinen kannattajakunta. Euroopassa Gradiusit piipahtivat lähinnä 80-luvulla, silloinkin Nemesis-nimisinä.

Gradiusit ovat kuitenkin kovaa kamaa. Ne ovat pitäneet liki kahden vuosikymmenen ajan tiukasti kiinni alkuperäisestä tyylistään. Kerran sivuttain vierivä räiskintä, aina sivuttain vierivä räiskintä. Kerta kerralta häikäisevämmin.

Oli peli sitten Gradius tai Nemesis, pelit ovat aikansa parhaita klassisia räiskintöjä. Ne myös vaikuttivat paljon räiskintägenren kehittymiseen.

Taskutuhoojat vyöryttävät

Gradius Collection sisältää kaikkiaan viisi Gradius-peliä PSP:n pienelle ruudulle siirrettynä. Alkuperäiset kolikkopelit ja isompien konsolien räiskeet ovat siirtyneet onnistuneesti, katsottiin asiaa sitten pelihistorian tai pelaajan silmin. Gradius, Gradius II, Gradius III, Gradius IV ja Gradius Gaiden ovat miellyttäviä haamuja pelihistorian kunnian päiviltä.

Historialliselta kannalta kokoelman sisältämien pelien kehitys on upeaa seurattavaa. Jo sarjan esikoinen on kohtuullisen komeaa katsottavaa taskukonsolin ruudulla. Pelien visuaaliset kohentuvat hiljakseen osa osalta ja nelonen/Gaiden saattaa loksautella jo leukojakin. Mikä parasta, taskukonsoli on oikeastaan erittäin hyvä formaatti tälle retrokokoelmalle. Pelien ikä ei juuri erotu PSP:n ruudulla, vaan vanhempikin pikseligrafiikka sopii hyvin pikkunäytölle. Lisäksi vasemmalta oikealle vierivä räiskintäpeli sopii todella hyvin leveälle laajakuvanäytölle.

Myös pelien sisällöllinen kehitys on mielenkiintoista. Ihme kyllä, Gradiusien ydin on pysynyt samana 1986 julkaistusta esikoisesta 1997 julkaistuun Gaideniin saakka. Ne ovat vasemmalta oikealle vieriviä räiskintöjä, joissa pelaaja kerää aluksen aseistusta ja puolustusta kohentavia bonuksia. Mitä pidempään pysyy hengissä, sitä huikeammat tykitykset ruudulle saa. Kantava juju oli se, että pelaaja päättää mitä krediiteillään hankkii.

Toinen tavaramerkki oli nopea tempo. Mustan avaruuden ohella pelaajan alus kieppuu myös tunneleissa, ja viholliset höökivät kimppuun joka suunnalta.

Sarjan myöhemmät osat monipuolistavat ja nopeuttavat perusreseptiä. Lisäaseiden valikoima kasvoi, pelaaja pystyi päättämään kehityspolun ja tekniikka kehittyi. Myös kentät laajenivat ja vaikeustaso vaihteli, liikaakin. Välillä tuntee itsensä kerrassaan hitaaksi ja huonoksi, kun ei pärjää, ei pysy hengissä, ei millään.

Kokoelman ehdoton herkkupala on Gradius Gaiden, sillä se julkaistiin vain Japanissa, 1997 PlayStationille.

Vaikka Gradiuseilla onkin ikää, ei kokoelma ole antiikkipelien hautuumaan ryöstelyä. Gradiusit toimivat edelleen hämmästyttävän hyvin. Yleensä retrokokoelmissa on mukana muutama passeli peli ja lorautus roskaa, eikä vanhojen pelien ulkonäössä ole välttämättä kehumista. Gradiusissa kaikki ovat hyviä ja näyttävätkin mukavilta. Tärkeimmiten pelattavuus on vanhimmassakin kohdallaan. Myös kontrollit ovat kääntyneet PSP:lle hyvin.

Juju on tietysti siinä, että pitääkö 2d-räiskinnöistä vai ei. Jos ne toimivat, Gradius Collectionissa on yltäkylläinen annos vuosikymmenten kulutuksen kestänyttä laaturäiskintää.

Gradius-sarjan historiaa: Wikipedia ja Mobygames.

Tekijä: Konami
Julkaisija: Konami
Testattu: PSP
Saatavilla: PSP
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: Gradius Gaiden