Kokeilimme kotimaista inttipeliä – Finnish Army Simulator on tuskaisan todenmukainen simulaatio alokkaan ensimmäisistä päivistä

Finnish Army Simulator on täsmälleen sitä mitä se lupaa – suorastaan tuskallisen todenmukainen virtuaaliversio alokkaan ensimmäisistä päivistä Puolustusvoimain palveluksessa. 

Finnish Army Simulator lisättiin Steamissa early accessiin perjantaina 13. tammikuuta. Käynnissä on esittelytarjous, jolla pelin saa 10 prosentin alennuksella hintaan 26,99 euroa. Millaista vastinetta rahalle on tarjolla? Pistimme aamukamman takataskuun ja lähdimme ottamaan selvää.

Alokas Jani-Petteri Nönnönnöön matka kohti keskellä korpea sijaitsevaa Oravannahkamäen varuskuntaa alkaa kun siirrytään ”dösällä kauemmas skutsiin kuin on ikinä oltu”. Bussissa samaan saapumiserään kuuluvat tulevat palvelutoverit jännittävät jo valmiiksi ensimmäistä palveluspäivää, ja joku noheva tuleva taistelija muistuttaa, kuinka audiotorion ilmoittautumisesta ollaan jo kohta minuutti myöhässä.

Kun bussi vihdoin hurauttaa varuskunnan porteille, onnistuu Nönnönnöö jo ensimmäisessä virheessään. Kun innokas alokas juoksee muiden perässä kiireellä kohti auditoriota, unohtuu palvelukseen ilmoittautuminen kokonaan. Paluu portille on täynnä häpeää ja Nönnönnöö saa jo maistiaisen ensimmäisestä runnusta, mitä lähipäivinä on luvassa vielä runsaasti.

Auditoriossa komppanian päällikkö herättelee alokkaiden maanpuolustustahtoa, ja sitten onkin aika lähteä kohti varusvarastoa. Sipulisäkkiin ladotaan kiireellä kaikki tarvittava, jonka jälkeen raskaiden kantamusten kanssa lähdetään patikoimaan kohti yksikköä, joka on luonnollisesti varuskunnan aivan toisessa päässä.

Nönnönnöön tupa kolme sisältää kaikki parhaat mahdolliset tupakaverit. On yli-innokas tuleva sotajumala Suhakka, joka osaa jo valmiiksi ylpalvon kannesta kanteen ja edestä taakse, sukunsa sotamuistojen perään haikaileva Ritokari sekä jo ensimmäisenä päivänä intin sääntöihin gonahtava Strandén.

Toki Nönnönnöötä on lykästänyt siinä mielessä, että tuvassa nukkuu vain neljä ihmistä, ja kaikille on vieläpä omat prinsessasängyt. Näin palvelustovereiden kanssa ei tarvitse vetää pitkää tikkua ylä- ja alapunkista. Alikersantti Kailas ottaa tuvan komentoonsa heti ensiminuuteista lähtien, ja puhuttelu-esittely-asia opetellaan kädestä pitäen. Onneksi kokelas Kannisto vaikuttaa vähän rennommalta tyypiltä.

Tupaan saavuttua sipulisäkin sisältö pitäisi purkaa kaappiin, aikaakin on tarjolla ruhtinaalliset kolme minuuttia. Kaappitarkastus on tarkka, eivätkä kiireessä Narniaan piilotetut shortsit ja speedot miellytä alikersanttia lainkaan.

Uusiksi meni, aikaa minuutti.

Juustonkin päälle pitäisi ehtiä laittaa lakanat, ja päiväpeitto pitäisi saada särmästi paikalleen.

Kun kaappi on saatu järjestykseen ja peti kuntoon, on aika lähteä tutustumaan varuskuntaan. Välimatkat ovat pitkiä eikä karttaa ole tarjolla. Mutta ainakin kunto kasvaa, ensimmäisenä päivänä Nönnönnöön askelmittariin kertyy jo yli viiden kilometrin edestä kävelyä. Avauspäivän rutiineihin kuuluvat vielä iltavahvuuslaskenta, pinkat särmääminen, hampaiden pesu ja muut iltatoimet, jonka jälkeen pääsee vihdoin muutamaksi tunniksi nukkumaan.

Seuraavana päivänä luvassa on jo peräti kahdet sulkeiset. Pelkkä seno lepo tuottaa alokkaille haasteita, ja täyskäännös on osalle suorastaan mahdoton käsite ymmärtää. Ensimmäiset päivät intissä saavat Nönnönnöön ja muut alokkaat kyseenalaistamaan oman järkensä muissakin yhteyksissä.

Esimerkiksi haarukan liikuttaminen syödessä on yllättävän hankalaa, ja sopivia varustuksia saa olla vaihtamassa tunnin välein. Varusteiden kanssa on oltava tarkkana, eräässäkin kohdassa alikersantti runnutti useaan kertaan Nönnönnöötä väärästä varustuksesta, kunnes Nönnönnöö vihdoin tajusi että päällä oli väärän värinen t-paita, ja alushousutkin olivat unohtuneet kokonaan.

Kahden ensimmäisen palveluspäivän aikana alokas Nönnönnöön mielenterveyspisteet ovat laskeneet jo hälyttävää vauhtia, mutta vielä pitää kestää. Seuraavana aamuna aamupalasta ja rauhallisesta heräämisestä saa taas vain unelmoida, sillä kello 06:05 vedetään smurffit niskaan ja lähdetään aamulenkille.

Aamuja on jäljellä vielä vähintään 163, 253, tai särmän Nönnönnöön tapauksessa toivottavasti 345. Maltan tuskin odottaa, kun Nönnönnöö pääsee tutustumaan RK:n kasaamiseen ja puhdistamiseen, tai peräti ampumaradalle asti. Majahajokin tulee sekin olemaan ikimuistoinen kokemus, ellei Nönnönnöö sitten hae juuri sopivasti vemppaa metsäaamujen välttämiseksi.

Jää nähtäväksi, kestääkö Nönnönnöön – tai testaajan – pää loppuun asti, vai lähdetäänkö palveluksesta kesken kaiken maitojunalla kotiin.

Vaikka Finnish Army Simulator on tuskallisen yksityiskohtainen ja todenmukainen inttisimulaattori, on mukaan mahtunut myös virheitä. Ainakaan omassa palveluksessani pinkan päälle ei todellakaan saanut enää istua jäpittämään, sehän pilaisi vaivalla särmätyn ruutukuvion. Kaapista ei löydy erillistä lomapukua tavallisen palveluspuvun lisäksi ja on myös varsin epätodellista, ettei kukaan alokas liimannut vahingossa pesulappua rintaansa palveluksen ensimmäisinä päivinä.