Sega Ultimate Mega Drive Collection (PS3, 360)

31.03.2009 18:10 Miikka Lehtonen

Retropelaaminen on kova juttu, turha sitä vastaan on venkoilla. Wii ja Nintendon uusi tuleminen ovat antaneet mitä epätodennäköisimmille ihmisille luvan pelata ja toki heitä kiinnostaa pelata nuoruutensa huippupelejä.

Ei olekaan siis ihme, että retrokokoelmia paukahtelee esiin vähän väliä, sillä kenellepä ei raha kelpaisi. Realistisesti rahoilleen pitäisi kuitenkin saada muutakin vastinetta kuin ROMit käteviin paketteihin pakattuna, jotta potentiaalinen pelaaja ei vain warettaisi pelejään. Onko Segasta tähän?

Sega Mega Drive Ultimate Collection – tai Sonic’s Ultimate Genesis Collection, kuten peli epäloogisesti Amerikassa tunnetaan – on kunnianhimoinen yritys kasata suuri osa Segan klassisista 16-bittisistä peliherkuista yhteen pakettiin. Tarjolla on yli 40 peliä, sisältäen ne pakolliset Sonicit, Phantasy Starit, Shining Forcet ja Streets of Raget, mutta myös harvinaisempia herkkuja ja pienen porukan kulttipelejä.

Kokoelman käyttävä emulaattori on selvästi laadukkaammasta päästä, sillä ruudunpäivitys on vikkelää, grafiikka esikuvalle uskollista ja jopa Megadriven ainutlaatuinen äänipiiri kuulostaa juuri niin kamalalta / huikealta kuin esikuvansakin.

Oletusasetuksillaan pelit pyörivät prikulleen alkuperäisen näköisinä, tuoden vuorotellen mieleen huikeita retroelämyksiä ja pikselijärkytyksiä. Moisesta pitävät voivat kytkeä päälle emulaattoreista tutun Eagle-filtterin, joka pehmentää kuvaa ja nostaa resoluutiota. Tuloksena on turhankin kliinisen ja tasaisen näköinen kuva, josta en ainakaan itse pitänyt lainkaan. Eipä ole onneksi pakko käyttää.

Vaikka kokoelma kuulostaa jo nyt sangen asialliselta, pitää jälleen olla rehellinen: toistaiseksi kokoelma ei ole tarjonnut vielä mitään, mihin retrofanit eivät pääse käsiksi ilmaiseksi ja parissa minuutissa. Sitäkin paketista löytyy!

Klassista helmeilyä

Pelin kehittänyt Backbone Entertainment on selvästi oivaltanut, että vaativille retrofaneille pitää tarjota sitä kuuluisaa lisäetua, jotta nämä sijoittavat rahansa retrokokoelmaan. Tämä ei ole ihme, sillä Ultimate Collectionin tuottanut Ethan Einhorn on pitkän linjan pelimies, jonka nimen retromiehet tunnistaisivat monien vanhojen pelilehtien sivuilta – ja monet suomalaiset vaikkapa hänen vierailuistaan mainiossa Player One Podcastissa.

Hupi alkaa pelin käyttöliittymästä, joka on mukava ja antaa pelaajan itse rankkailla pelejään viiden tähden asteikolla. Tämä määrittää, missä järjestyksessä pelit löytyvät valikosta, nostaen näin kunkin omat suosikit etusivulle. Merkittävästi pelin emulaattori on myös harvinaisen pätevä ja tarjoaa muutaman mukavan ominaisuuden, jotka ovat yleisiä aidoissa emulaattoreissa, mutta eivät niinkään retrokokoelmissa. Pelinsä voi esimerkiksi tallentaa ja ladata koska haluaa, mikä auttaa save-huoraajia suunnattomasti.

Se suurin houkutin on tietenkin achievementien – ja myös trophyjen – olemassaolo, jotka on vieläpä toteutettu hyvin. Ensimmäisen achievementin saa suunnilleen peliä vähän aikaa kokeilemalla, mikä kannustaa tutustumaan niihin oudompiinkin peleihin. Muita varten saakin sitten sykkiä vähän enemmän, mikä taas kannustaa mainiosti pelaamaan.

Saavutuksia keräämällä ja muuten pätemällä saa myös avattua yhdeksän kätkettyä helmeä, joiden joukosta löytyy Master Systemiltä ja kolikkopelihalleista tuttuja pelejä. Mukana on myös alkuperäisten kehitystiimien jäsenten haastatteluja ja muuta mukavaa.

Jos jotain olisi voinut toivoa, niin online-moninpeliä. Sen puuttuminen on ikävä töppi, mutta minkäs teet. Pelivalikoima on kehuttavan laaja, pelit toimivat erinomaisesti ja koko paketti on todella mukava käyttää. Mikä parasta, ne 90-luvun peliklassikot ovat edelleen prikulleen yhtä hyviä pelejä kuin aikanaankin. On vaikea kuvitella, miten retrokokoelman voisi paljon paremmin tehdä. Tukekaa klassikoita.

Tekijä: Backbone Entertainment
Julkaisija: Sega
Testattu: PlayStation 3
Saatavilla: PlayStation 3, Xbox 360
Pelaajia: 1-2
Pelin kotisivu: http://www.sega.co.uk/games/sega-mega-drive-ultimate-collection/
Miikka Lehtonen

Toinen mielipide (PS3, Xbox 360)

Kukapa voisi vastustaa Sonic the Hedgehogin, Streets of Ragen ja Phantasy Starin parhaimmistoa? Näihin klassikoihin uusin Sega Mega Driven kokoelma vahvasti nojaa, sillä Alex Kiddin kaltaisella velikullalla on vain nostalgia-arvoa. Kokoelman pelivalikoima on mainio, vaikka kaikkia helmiä kuten Sonic CD:tä ei löydykään. Ne Sega arvatenkin halusi jättää seuraavaan painokseen.

Emulointi on toteutettu taidokkaasti. Laajakuvan käyttö kannattaa jättää pois ja pelata pelejä niiden alkuperäisessä loistossaan pikseleineen päivineen. Typerältä sen sijaan tuntuu nettimoninpelin puute, josta kuitenkin päästiin nauttimaan jo Xbox Live Arcaden Sonic the Hedgehog 2:ssa.

Eniten harmittaa köyhä oheismateriaali. Liian ystävällisistä japanilaisista tekijöistä ei haastatteluissa saada mitään irti, ja näistä peleistä voisi tehdä ihan kunnon dokumentinkin. Kokoelma ei ole pelien tai bonuksien suhteen missään mielessä äärimmäinen, mutta hyvien pelien parissa naavapartojen ilo on taattu. Ja kannattaahan nuoremmankin polven tutustua Segan kulta-aikaan.

Simon Elo