Uusimmat

Trials HD (Xbox 360)

21.08.2009 17:30 Miikka Lehtonen

Trials-pelisarja on ihastuttanut, vihastuttanut ja raivostuttanut PC-pelaajia jo vuosikausien ajan ensin ilmaisena flash-pelinä ja sittemmin suurta suosiota saavuttaneena kaupallisena tuotteena. Vaikka pakkaus ja hinta ovat vaihdelleet vuosien varrella, laatu on pysynyt korkealla.

Niin se tekee myös nyt, kun Trials-sarja tekee debyyttinsä Xbox 360:lla. Moni odotti PC:n Trialsin kepoista uudelleenlämmittelyä, mutta Redlynx on pelin hengen mukaisesti tähdännyt korkeammalle. Tuloksena on eräs Xbox Liven parhaista peleistä.

Trials-pelisarja on pohjimmiltaan hyvin yksinkertainen: ajat prätkällä lyhyen kentän päästä päähän ja siirryt seuraavaan. Myös kontrollit ovat mitä simppeleimmät. Prätkästä löytyy kaasu ja jarru, sekä mahdollisuus nojata eteen- ja taaksepäin. Voiko muka olla vaikeaa? Kuten tuhannet kohonneet verenpaineet ja spontaanisti kaljuuntuneet pääkopat todistavat, voi. Voi Jeesuksen tähden, voi.

Antakaa armoa!

Jutun juju piilee siinä, että peli on äärimmäisen fysiikkapohjainen. Prätkän ja kuskin, samaten kuin näiden ja radan yhteisvaikutuksen fysiikka on laskettu sopivan rempseästi kohdalleen, joten prätkä tuntuu jatkuvasti yhtä kiikkerältä kuin munapyramidin tasapainotteleminen päälaella. Asiaa ei auta se, että radat on ilmeisesti suunnitellut joku Helvetin pääarkkitehdeistä, sen verran haastavaa settiä on tarjolla.

Pelaaja kiikuttelee prätkänsä kanssa ylös ja alas paikoitellen miltei pystysuoria seiniä, tekee pyörällään silmukoita, hyppii sokkona tyhjyyteen ja väistelee räjähtäviä tynnyreitä, yleensä muutaman sekunnin sisään edellisestä samanlaisesta kakkakepposesta. Epäonnistumiset seuraavat toisiaan, V-käyrä kohoaa ja lähialueen eläimet suuntaavat piiloon koloihinsa.

Onneksi tiimi tiedostaa itse, että vaikeustasossa löytyy. Uudelleenaloitus onnistuu silmänräpäyksessä, joko edellisestä checkpointista tai koko kentän alusta. Jälkimmäinen tulee tarpeeseen, sillä peli pitää kirjaa töppien määrästä ja suoritukseen käytetystä ajasta, joten high score –listaa kipuavilla ei juuri ole varaa töppeihin. Nyt joku varmasti ihmettelee, että miksi ihmeessä kukaan pelaisi tällaista peliä vapaaehtoisesti.

Vastaus tähän on simppeli: koska se on hauskaa. Kaikki kentät eivät suinkaan ole paholaisen päiväunista (vain useimmat), mutta nekin on pääasiassa tehty reilun vaikeiksi. Jos osaa oikeasti hommansa, pääsee kyllä läpi… ennemmin tai myöhemmin. Jos ei osaa, toistamalla oppii. Kun se hirvittävän vaikea rata vihdoin jää taakse, voittajan fiilikset ovat konkreettiset ja ihka-aidot. Harvinaista pullamössöpelien aikakautena.

Konsoliasiaa

Jutun alkuosa voisi olla peräisin miltei mistä tahansa Trials-arvostelusta, sillä kaikki pelit ovat pääpiirteiltään hyvin samanlaisia. Eivät kuitenkaan identtisiä, sillä Redlynxin hilpeät pirulaiset ovat tehneet Trials HD:stä pelin, joka paitsi tuntuu hyvällä tavalla konsolille tehdyltä, on täynnä uutta ja itsenäistä sisältöä.

Pelin keskipisteessä on haastetila, jossa kompataan läpi palttiarallaa 50 rataa, jotka on jaettu eri vaikeustasoihin. Haastekäyrä on jyrkkä, loppupäässä miltei pystysuora, eikä peli suinkaan pääty ensimmäiseen läpäisyyn.

Trials HD nimittäin integroi mainiosti Xbox Liven leaderboardit ja kutittelee jatkuvasti pelaajaa tämän pahimpien kilpamiesten saavutuksilla. ”Sinä ajoit näin, Kauppinen ajoi sekunnin nopeammin. Yritetäänkö uudelleen?” ja niin palaa ilta jos toinenkin. Esimerkki on muuten fiktiivinen, eikä näin tietenkään oikeasti tapahtunut tai ainakin kiellän innokkaasti kaiken.

Kun kaverit ovat vihdoin takana ja kultamitalit plakkarissa, haastetila jaksaa yhä haastaa. Tarjolla on vielä parin, kolmen kentän kokoisia ryppäitä, joissa kisaa ei saa aloittaa alusta ja yhteisaika lasketaan virheiden kera. Vain kivikovat suoritukset yltävät mitaleihin.

Tässäkin olisi 15 euron hintaiselle Xbox Live Arcade –pelille sisältöä, mutta mukana on myös hauskoja pikkupelejä, joita suunniteltaessa järki on selvästi jätetty kotiin. Välillä hinataan perässä pommikuormaa pitkin silmukoita ja hyppyjä, toisinaan tasapainotellaan jättimäisen marsupallon (tunnetaan vakavammissa piireissä myös kuolemanpallona) päällä tai sisällä, joskus taas hypätään kolarimäkihyppyä tai kisataan siitä, kuka rikkoo eniten luita. Taas ruudulla näkyy jatkuvasti kaverien suorituksia, mikä pakottaa aina yrittämään vähintään kerran lisää.

Komeuden kruunaa rataeditori, joka on monimutkainen ja –puolinen. Nopean kikkailun jälkeen olen valmis toteamaan että minusta ei ole Trials-ratasuunnittelijaksi, mutta uskon, että lahjakkaampi saisi editorilla aikaan pelin ratojen tasoista, ellei parempaakin jälkeä.

Valitettavasti siinä kohtaa tuleekin sitten vastaan kenties pelin tylyin ongelma: ratoja ei voi jakaa. Okei, ne voi antaa kaverilistansa tyypeille tsekattavaksi, mutta minkäänlaista keskitettyä palvelinta parhaiden tuotosten vilkuiluun ei löydy. Tämä on suuri harmi, sillä peli olisi saanut kertaiskusta itselleen kuukausikaupalla tekohengitystä.

Erinomaisen raivostuttava

En ole tippaakaan yllättynyt siitä, että Trials HD on erinomainen peli. Niin oli sen edeltäjäkin, joka vei viime keväänä minulta – ja kenties myös naapuriltani – aika monet yöunet. Konsoliversio toimii prikulleen yhtä hyvin, ellei jopa paremminkin. Analogikaasutus on oikein mukava lisä, peli näyttää törkeän hyvältä ja sisältöä on reippaasti.

Tässä vaakakupissa eivät pienet kauneusvirheet paljoa paina, vaan Trials HD on julistettava erääksi Xbox Live Arcaden parhaista peleistä. Jos selkärankaa löytyy ja naapurit eivät soita poliisia aivan pienimmistä kiroilusessioista, peli saa mitä lämpimimmät suositukset. Muille suosittelen muuttoa ja sen jälkeen ostoa.

 

Tekijä: RedLynx

Julkaisija: Microsoft

Testattu: Xbox 360

Saatavilla: Xbox 360

Pelaajia:  1

Pelin kotisivu: http://www.redlynx.com/index.php?id=520&productId=110

Miikka Lehtonen

 

Toinen mielipide

Täytyy myöntää, että kaikesta ennakkohehkutuksesta huolimatta Trials HD pääsi yllättämään minut lähes täysin puun takaa. En edes juuri välitä moottoripyöristä, viimeksi olen viettänyt useampia pelitunteja kaksipyöräisten parissa joskus 80-luvulla. Olikin hauska huomata, että silloin pelaamani Kickstart 2 on Trialsin selvä pelillinen esi-isä.

Jos Trials HD:n huikea koukuttavuus pitäisi tiivistää vain yhteen asiaan, nostaisin esille huippuunsa hiotun pelattavuuden, jota tarjoillaan juuri sopivan kokoisina annoksina. Ratoja tulee kokeiltua vielä yhden kerran. Ja sitten vielä yhden. Ja vielä kerran, niin pitkään, kunnes kultamitali on taskussa ja livekavereiden ennätysajat kampitettu.

Yrityksiä myös kuluu, sillä radat muuttuvat nopeasti naurettavan helpoista käsittämättömiksi rakennelmiksi. Turhautuminen olisi lähellä, ellei pelaaminen olisi niin tuhottoman hauskaa. Voi sitä tunnetta, kun armottoman kymmenyksenviilaamisen jälkeen vihdoin saavuttaa tavoiteaikansa.

Red Lynxin luomisvimman tulos myös näyttää todella hyvältä. Kentät ovat huikean korkeita vuoristoratoja, joissa myös tapahtuu välillä kaikenlaista hauskaa. Kolarin sattuessa räsynukkekuskin tuskan voi melkein tuntea ruudun tälläkin puolella ja hienot räjähdykset sekä liekkiefektit kruunaavat komean kokonaisuuden.

Trials HD kuuluu niihin peleihin, jotka ovat tarpeeksi hyviä houkutellakseen myös lajityyppiä muuten vierastavat pariinsa. Vaikka et ennestään pitäisikään moottoripyörillä temppuilusta, kannattaa pelin demo silti ladata kokeiltavaksi. Itse olin myyty ensimmäisistä kentistä lähtien ja uskallan melkein luvata, että aika moni muukin skeptikko kääntää takkinsa päästyään trialpyörän sarviin.

Juho Anttila

 

Lue myös

East India Company (PC)

Tales of Monkey Island Episode 2: The Siege of Spinner Cay (PC, Wii)

Shadow Complex (Xbox 360)

Sega Mega Drive Portable – testissä taskukokoinen Mega Drive