Arvostelupäivitys: Gears of War Ultimate Edition ” pitää tosimiehet lähekkäin”
Taas lisää laajentavia mielipiteitä peliarvosteluihin! Domen vekkulit maakarit kun eivät malta pitää sormiaan erossa hyvistä peleistä, eivätkä aina huonoistakaan. Aiempia arvosteluja täydentäviä mielipiteitä on nyt yksi mutta sitäkin jämäkämpi näkemys, nimittäin pelistä Gears of War Ultimate Edition. Testaajana Heikki Mustonen.
Gears of War Ultimate Edition (Xbox One)
Lainaus toisesta mielipiteestä:
Totaalisen sodan jalkoihin jäänyt ihmisrotu taistelee raunioissa talosta taloon ja luolasta toiseen, vaikka kaikki on jo menetetty. Heti valikkomusiikin kuullessaan tempautuu takaisin tuohon synkkyyteen, jossa kukaan ei enää haaveile kotiin paluusta. Tunnelma on joskus tarinaa tärkeämpi, eikä se ole laimentunut mihinkään Ultimate Edition myötä.
Vaikka yksinpeli on kiva, on GoW parhaimmillaan kaverin kanssa samalta sohvalta. Vaikuttaisi siltä, että peli on suunniteltu pelattavaksi kahdestaan ja yksinpeli on vain pakollinen paha. Tämä tuplamiehityksen tarve näkyy kenttäsuunnittelussa. Alueet on suunniteltu sen kokoisiksi, että tulialuetta on riittävästi kahdelle pelaajalle tai että koukkaaminen on mielekäs vaihtoehto. Välillä pelaajat erkanevat toisistaan omille poluilleen, mutta silti säilytetään mahdollisuus tukea kaveria sivusta. Uusinta kierroksella herää ajatukseen, että miksei vastaavaa kenttäsuunnittelua ole muualla paljon näkynyt, vai olenko vain pelannut vääriä co-op-pelejä?
Ultimate Editionin siivittämänä elvytettiin myös peliin liittynyt nillitys. Jo alkuperäisen aikoihin osa pelaajista närkästyi, kun tähtääminen ei ollutkaan hiirentarkkaa pääosumakimaraa ja sankarien tuli nöyrästi kyykistellä piilossa. Hajonta on asia, joka ei kuulu CS:GO ja COD –pelaamisessa määrääviin elementteihin, joten monille sarjatulen miinuspuoli voi tuntui oudolta. Ottamalla sarjatuliuskollinen näkökulma ja tekemällä suojissa liikkumisesta tärkeää ,saadaan toiminnasta vähän vauhtia alas. Tämä tuo mukanaan taktikoinnin, jota kovasti jo kaipaillaan takaisin räiskintäpeleihin. Mahtaneeko tuleva Rainbow Six Siege lunastaa nämä odotukset?
Selkeimmin ero muihin räiskintä peleihin näyttäytyy kuitenkin moninpelissä. Kentät pakottavat pelaajat toistensa iholle niin, että haulikot ja moottorisahat laulavat. Tämä tapa ottaa miehestä mittaa ei taivu ihan harjoittelematta kokeneenkaan FPS-pelaajan peukaloihin. On ajateltava asioita uudestaan, mikä ainakin minulle osoittautui ylivoimaiseksi silloin ja nyt. On helppo kuitenkin ymmärtää, miksi Gearsin moninpeli on monille herkkua. Se on omanlaisensa elämys, eikä tämäntyyppistä menoa löydy monesta pelistä.
Heikki Mustonen
Lue koko arvostelu: Gears of War Ultimate Edition (Xbox One)
