Suomalainen strategiapeli tuplaennakossa: East India Company

15.06.2009 20:45 | Jukka O. Kauppinen

Suomalaisen Nitro Gamesin työstämä historiallinen strategiapeli East India Company on teos, jota historiallisesta pelaamisesta nauttivat odottavat innolla. Niin myös eDomen poppoo. Pääsimme tutustumaan Paradox Interactiven tänä kesänä julkaisemaan peliin myös hieman pintaa syvemmältä. Niinpä pystymmekin nyt tarjoilemaan arvon lukijoillemme kahden ruokalajin kattauksen East India Companyn ennakkopöydäss.

Merisotaa purjelaivojen kaudella:

Ensimmäinen eDomen ennakkojuttu keskittyy East India Companyn merisotaan.

East India Company -ennakko (PC)

East India Company tarjoilee kahdenlaista tapaa komentaa laivastoaan taistelutilanteessa. RTS-näkymässä on helppo käskyttää useampaa paattia kerrallaan. Tiukan paikan tullen ohjat voi ottaa myös omiin käsiin siirtymällä valitsemansa aluksen ruorin taakse. Tällöin pääsee säätämään tarkemmin esimerkiksi tykkien tulisektoreita.

Ihan perinteisestä reaaliaikanaksuttelusta ei ole kyse. Purjelaivoista kun on puhe nousee tuuli arvoon arvaamattomaan. Helpoimmalla kolmesta realismiasetuksesta liikkuminen on vielä suhteellisen suoraviivaista, mutta simulaatioasetuksilla joukkojaan ei välttämättä saa siirrettyä lainkaan haluamaansa paikkaan puhurin painaessa vastaan.

Strategiaa ja kaupankäyntiä:

Toisessa ennakossa syvennymme peliin kokonaisuutena, myös strategia- ja diplomatiaosuuksien kautta.

East India Company -laajennettu ennakko (PC)

Historia sikseen, bisnestähän tänne tultiin tekemään. Peli on reaaliaikainen, varsin syvällisellä taistelutilalla tehostettu strategiapeli, jonka päällimmäisenä tavoitteena on tuoda mainetta ja mammonaa omalle valtakunnalle. Pelin kahdeksalla valittavana olevalla suurvallalla ei mitään varsinaista eroa: Nitro Gamesin Kim Soareksen mukaan asiaa kyllä mietittiin aikoinaan, mutta käytännön syistä ideasta luovuttiin hyvin nopeasti.  Pientä eroa tosin saa pääkaupunkien sijainnista: koska Portugali on lähempänä Intiaa kuin Ruotsi, voisi tästä kuvitella koituvan tarpeetonta epätasapainoa. Intensiivinen pelitestaus kuitenkin todisti sen, että pelko oli lähinnä teoreettinen: valittu valtakunta ei vaikuttanut pelin etenemiseen niin, että asian tasapainottaminen oltaisiin nähty tarpeelliseksi.