BIOS-ominaisuudet & Ylikellottaminen
BIOS-ominaisuudet
BIOS esittää DFI:lle tasaisen varmaa osaamista ja säätövaraa löytyy enemmän kuin suurimmasta osasta muita emolevyjä. PCIE Configuration -välilehdeltä löytyy nimensä mukaan lähinnä PCI Express -asetuksia koskevat säädöt ja valinnanvaraa on yli 20 asetuksen turvin.
PC Health Statuksella on listattu tietokoneen sammutuslämpötilat sekä tuulettimien käynnistymiset ja sammumiset tietyissä lämpötiloissa. Luonnollisesti lista käsittää myös jännitelinjojen, lämpötilojen sekä tuulettimien kierrosnopeuksien tarkkailumahdollisuudet.
Ylikellottajia kiinnostanee eniten Genie BIOS Setting -välilehden tiedot. Mahdollisuudet täyttävät ennakko-odotukset ja valinnanvaraa löytyy todella paljon ja laajalla skaalalla. HT-väylätaajuutta voi säätää 500 MHz:iin asti ja on mukana myös luonnollisesti HyperTransport-väylän ja prosessorin kertoimen vaihtomahdollisuudet sekä muita HT-väylään liittyviä tärkeitä asetuksia, joihin palataan myöhemmin ylikellotusosiossa.
Jännitteiden nostovarojen osalta prosessorille syötettävää jännitettä voi nostaa normaaliasetuksella 1,55 volttiin ja erillisellä Special Controlilla vielä tätäkin korkeammalle. Muistijännitteelle katto tulee vastaan huimassa 4,15 voltissa, mikä riittää varmasti kaikille rankempienkin ylikellotusmetodien parissa puuhastaville. SB PCIE:tä voi säätää 1,8 voltista 1,95 volttiin, NB Analogia 1,21 voltista 1,6 volttiin ja LDT Bussia sekä NB Corea niin ikään 1,21 voltista 1,6 volttiin. Lisäksi sivun alalaidassa näkyy CPU-, LDT-, SB- ja DRAM-jännitteet.
Prosessori- ja muistijännitteet ovat varmasti edes hieman ylikellotukseen perehtyneille tuttuja, mutta sen sijaan on ehkä syytä perehtyä, miksi esimerkiksi northbridgelle on valittavana kaksi eri jännitettä. Näistä ensimmäinen, NB Analog, ohjaa näytönohjaimien PCI Express -väylien jännitteitä, kun taas NB Core hoitaa itse northbridgen jännitetarpeen. LDT Bus vastaa HyperTransport-väylän jännitteestä ja tämä on oleellinen asia, kun tarkoituksena on ylikellottaa prosessoria HT-väylätaajuutta nostamalla.
DFI:n tarjoamat muistiasetusten säädöt ovat kiitettävää luokkaa ja pitkästä listasta löytyy kaikkien tarpeellisten lisäksi myös ei-niin-tarpeellisia asetuksia. Asetusten viilaamisesta kiinnostuneille DFI:n tarjonta tuo muutamaksi päiväksi iloista näpertämistä.
Ylikellottajien ja BIOS:ia usein nollaavien iloksi DFI on pitänyt BIOS:ssaan CMOS Reloaded -välilehden, jonne voi tallentaa asetettuja BIOS-asetuksia, jolloin BIOS:n nollaamisen jälkeen ne saa ladattua käyttöön muutamassa sekunnissa.
Ylikellottaminen
Artikkelissa testitulokset on ajettu 200, 250 ja 300 MHz:n HT-väylätaajuudella, joista kaksi ensimmäisenä mainittua eivät tuottaneet minkäänlaista ongelmaa DFI LanParty UT CFX3200-DR:llä. Sen sijaan 300 MHz:n rajan rikkominen HyperTransport-väylän (LDT/FSB Frequency Ratio) 5-kertoimella tuotti suuria ongelmia, jotka saatiin lopulta selvitettyä pitkällisten kokeilujen jälkeen. 4-kertoimella kaikki sujui mallikkaasti, mutta 5-kertoimella HT Bus NMOS Drive Strength ja HT Bus NMOS Drive Strength jouduttiin asettamaan arvoon 31 ja HT Bus Receiver Impedance arvoon 5. Pelkästään näiden muuttaminen edellä mainittuihin arvoihin ei riittänyt, vaan LDT Bus -jännite (HyperTransport-väylä) jouduttiin nostamaan 1,47 volttiin. Lisäksi RD580 HT PLL Speed asetettiin High Speediin ja CPU HT Bus Drive Strength Strong-asentoon.
Ylikellotustesteissä testattiin maksimia HT-väylätaajuutta HyperTransport-väylän 5-kertoimella, jolloin jännitteet nostettiin kaakkoon ja prosessorin kerroin laskettiin yhdeksään. Lopulliseksi HT-väylätaajuudeksi muodostui 310,2 MHz, jolloin prosessori toimi 2792 MHz:n kellotaajuudella ja HyperTransport-väylän kellotaajuus nousi 1556 MHz:iin. SuperPI saatiin tällöin ajettua läpi kahdeksan miljoonan desimaalin tarkkuudella aikaan viisi minuuttia ja 25,985 sekuntia.
