Secret Files: Tunguska (PC)

Seikkailupelien ystäviä ei ole 3d-pelien yleistymisen jälkeen juurikaan hemmoteltu laadukkailla peleillä, joihin ehdittiin tottua vähän liiankin hyvin 90-luvulla. Välillä voitiin puhua jopa seikkailupelien sukupuuttoon kuolemisesta.

Mutta ajat ovat muuttuneet ja seikkailupelit ovat hiljalleen tulossa takaisin, välillä näyttävän näköisinäkin. Sanokaa päivää Secret Files of Tunguskalle.

Pienistä asioista syntyy iso peli

Secret Files: Tunguska on puhdasverinen hiirellä ohjattava kliksutteluseikkailu, jossa kaikki toiminnallisuus on upotettu varsin toimivasti kahteen hiirenpainikkeeseen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan oikealla hiirenpainikkeella tutkitaan esineitä ja asioita, kun taas vasemmalle on sijoitettu kaikki toiminnallisuus.

Asetelma on pienen totuttelun jälkeen erittäin toimiva. Kursorin vieminen esineen päälle tuo esiin pienen ikonin, jossa näkyy selkeästi objektiin käytettävät toiminnot.

Myös inventaario on toteutettu mallikelpoisesti. Ruudun alaosa,  oikea reuna pois lukien, on pyhitetty mukana olevien esineiden listalle. Esineiden ikonit ovat suhteellisen isoja, eikä niistä ole vaikeuksia päätellä mistä kulloinkin on kysymys. Ruudulla näkyy kerrallaan enintään kahdeksan esinettä ja listaa voi rullata edestakaisin, jos  tavaraa on mukana on enemmänkin.

Seikkailupelin tyypillinen ongelma, pienten asioiden löytäminen ruudulta, on ratkaistu ovelasti. Pelaajalla on käytettävissään toiminto, joka näyttää ruudulta kohdat joissa voi tehdä jotain tai napata jotain mukaansa. Tämä vähentää merkittävästi ruudun pikselintarkkaa pyyhkimistä, joka ahdistaa turhankin useissa peleissä ja hukkaa pelaamisesta mielenkiintoa. Toimintoa  kannattaa käyttää säästellen, jotta peliin jäisi myös etsimisen ja löytämisen iloa.

Entä missä peli erityisesti loistaa? Visuaalisessa asussa. Noin 20 vuoden seikkailupelikokemukseen nojaten voin väittää löytäneeni nyt graafisesti näyttävimmän koskaan näkemäni seikkailun. Ja se on aika paljon se.

Tunguskan visuaalinen maailma on yksinkertaisesti kaunista katseltavaa. Ja kuin pisteenä i:n päälle, motion capture -tekniikkaa hyödyntävät hahmot tuottavat lukuisia silmää hiveleviä kokemuksia. Näistä erityisen maininnan arvoiseksi nousee pelin seksikäs sankaritar Nina. Tottavie, Tunguska saa toivomaan, että seikkailupelit olisivat näyttäneet aina yhtä hyvältä.

Vaan ei niin paljoa hyvää, etteikö jotain huonoakin. Isoin kritiikki kertyy kammottavasta ääninäyttelystä. Puhe kuulostaa paperista luetulta, eikä sankaritar kuulosta englantia vahvasti murtaen puhuvalta venäläiseltä Nina Kalenkowilta, ei edes käyttämällä tuhtia mielikuvitusannosta. Aika ajoin äänitysstudiossa kaikuu vahvasti ja puheen äänenvoimakkuus pomppii. Tekstitykselle onkin käyttöä. Tekstin luettuaan voi puheen pikakelata oikealla hiirenpainikkeella pois häiritsemästä.

Ja sitten kuului aivan kauhea pamaus

Juonesta lyhyesti: venäläinen Nina Kalenkow etsii mystisesti kadonnutta isäänsä, joka oli tutkimassa vuonna 1908 Siperiassa Venäjällä nykyisen Evenkian alueella tapahtunutta Tunguskan räjähdystä, jonka syitä ei ole varmuudella saatu selvitettyä vielä tänäkään päivänä. Pelin aikana ohjataan myös toista hahmoa, Max Gruberia, jota tarvitaan useamman eri ongelman selvittämiseen.

Mekaniikka on seikkailupeleistä tuttua esineiden keräilyä, niiden yhdistelyä ja käyttämistä oikeissa paikoissa sekä erilaisten vaihtelevan tasoisten ongelmien ratkomisia. Peli on varsin lineaarinen. Juonta viedään ajoittain eteenpäin lyhyillä animaatioilla, jotka ovat sekä renderöityjä että pelimoottorilla tehtyjä. Ne ovat hauskaa katseltavaa, ylipitkät dialogit pois lukien.

Kertaalleen läpipelattuna Tungusta ei kuitenkaan houkuttele kokeilemaan uudelleen, koska jokainen pelikerta on jotakuinkin identtinen. Vaihtoehtoisia tapoja juonen ratkaisuun ei ole.

Secret Files: Tunguska on loistava osoitus siitä, että seikkailupelit eivät ole sittenkään kadonneet minnekään. On mielenkiintoista nähdä riittääkö nykyinen pelaajamassa pitämään uutta nousuaan tekevää peligenreä hengissä, vai onko aika lopullisesti ajanut ohi todellisia klassikoita synnyttäneestä pelimuodosta. Ja ennen kaikkea, riittääkö pelitaloilla vielä uskallusta sijoittaa rahojansa peleihin, joiden myynnistä ei ole mitään takeita?

Pahoin pelkään, että edes Sam & Max jatko-osat eivät riitä herättämään jo kertaalleen kuolleeksi julistettua enää henkiin, niin mielelläni kuin loistavia seikkailupelejä näkisin jatkossakin tusinaräiskinnän lomassa. Aika on vain yksinkertaisesti ajanut ohi, eikä vanhoja muistelemalla asiat tästä juurikaan parane. Onneksi aika aijoin ilmestyy erinomaisia seikkailupelejä, joiden parissa voi muistella vanhoja hyviä aikoja.

Tekijä: Fusionsphere Systems
Julkaisija: Deep Silver / Paradox Interactive
Testattu: Win 2000, P4 3.2 GHz, 2 Gt muistia
Saatavilla: PC
Laitevaatimukset: Windows 2000/XP, P2 500 MHz, 128 Mt muistia
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: http://www.secretfiles-game.com/