Arvostelu: Dread Nautical on malliesimerkki siitä, kuinka pahasti metsään Twin Peaksilla ja Lovecraftilla ratsastava roolipeli voi mennä

01.05.2020 10:00 | Tuukka Hämäläinen

Indieroolipeli Dread Nauticalissa on kelpo idea ja paljon oikeita aineksia, mutta lopulta resepti ei kuitenkaan toimi. Pelistä puuttuu tarpeellinen jännite, ja kaiken lisäksi se näyttää ja kuulostaa kehnolta.


Julkaisupäivä: 29.4.2020
Studio: Zen Studios
Julkaisija: Zen Studios
Saatavilla: PC, PlayStation 4 (testattu), Xbox One, Nintendo Switch
Pelaajia: 1
Ikäraja: 7
Peliä pelattu arvostelua varten: 4 tuntia


Tämän verran on myönnettävä: Zen Studios osaa vedellä oikeista naruista. Laitetaan kuvitukseen lonkeroita ja mainitaan esittelytekstissä Twin Peaks, niin saadaan pelikansan huomio napattua. Indiepelien kilpailu huomiosta on kovaa, joten taktikointi on ihan ymmärrettävää. Tänään ilmestyvä Dread Nautical ei kuitenkaan vastaa mihinkään asettamistaan lupauksista.

Ensin niistä vaikutteista. H.P. Lovecraftilta lainattuja aineksia Dread Nauticalista kiistatta löytyy, mutta mitään erityisen omaperäistä niillä ei tehdä. Ja mitä tulee Twin Peaksiin, en tiedä miksi pelin markkinoinnissa on viitattu David Lynchin ja Mark Frostin kulttisarjaan. Mikään tyylissä, tarinassa tai tunnelmassa ei nähdäkseni viittaa siihen.

Dread Nautical sijoittuu laivalle, joka introvideon perusteella ajautuu jonnekin tunnetun todellisuuden ulkopuolelle. Pelaaja ohjastaa yhtä neljästä pelattavasta hahmosta, ja jokin pahantahtoinen olento tuntuu ohjailevan laivalla zombeja teurastavien selviytyjien kohtaloa.

Pelillisesti Dread Nautical on vuoropohjainen roolipeli, johon on yhdistetty roguelike- ja selviytysmispelien elementtejä. Yhdistelmä on paperilla toimiva, mutta lopputulos ei tunnu onnistuneelta oikein missään näistä tyylilajeista.

Käytännössä Dread Nauticalissa kolutaan läpi proseduraalisesti rakennettuja tasoja, eli laivan kansia, ja kunkin tason päätteeksi pelihahmot heittävät henkensä ja palaavat lähtöhuoneeseen. Laivalla seikkailee joukko selviytyjiä, jotka voi voittaa puolelleen, ja tasojen välillä rakennellaan varusteita, kehitetään hahmoja ja käydään turhia dialogeja.

Kaikki kuulostaa vieläkin ihan kivalta, mutta toteutus vain sakkaa.

Ensinnäkin, Dread Nauticalin tasot toistavat itseään jo puolenn tunnin jälkeen. Edes proseduraalinen generointi ei onnistu tuomaan pelikenttiin mitään oikeaa vaihtelua, ja huoneiden tyhjentäminen vihollisista on puuduttavaa ja toisteista.

Toiseksikin, itse viholliset ovat geneerisiä zombie-mörkkejä, liekehtiviä palloja ja myrkkyä sylkeviä örkkejä. Ei mitään mieleenpainuvaa.

Kolmanneksikin, Dread Nautical on oikeastaan melko ruma ja kuulostaakin kehnolta. Estetiikassa on pyritty sarjakuvamaisuuteen, mutta mitään omaa tyyliä tai ilmettä ei ole tavoitettu. Ääninäyttely taas on parhaimmillaankin vain mukiinmenevää, pahimmillaan hirveää yliampumista.

Neljänneksikin, pelituntuma on sekava ja jähmeä. Kaikenlaisten hahmo- ja varustevalikoiden kontrollit ovat konsolilla täysin epäintuitiiviset, taistelussa kamera poukkoilee ärsyttävästi edes takaisin, ja pelkästään pelimaailmassa liikkuminenkin on jotenkin kömpelöä. Tämä johtuu siitä, että taisteluiden välilläkään ei voi liikuttaa hahmoja vapaasti, vaan pelaajan täytyy ohjata kursori tiettyyn ruutuun, ja tämä kursorihan liikkuu tuskallisen hitaasti, vaikka sitä säätäisi valikoista herkemmäksi. Voisin kuvitella, että PC:llä ohjaaminen ja valikot toimisivat sentään paremmin.

Tarinaakin pelissä on vain nimeksi, ja hahmot ovat dialogeineen karikatyyrisiä olematta kuitenkaan onnistuneesti hauskoja, kuten vaikkapa viime vuotisessa seikkailupelissä Gibbous. Etenkin tasojen aikana toistuvat huudahdukset, joissa viitataan itsetietoisesti pelikulttuuriin, ovat hyvin pian pelkästään ärsyttäviä.

Se sentään on tehty hyvin, että roguelike-elementit on skaalattu kolmelle vaikeusasteelle. Perusmoodissa ainoastaan yhdellä tasolla saavutetun edistyksen voi menettää, vaikeimmalla taas koko peli on kerrasta poikki. Tämä antaa vähän armoa roguelike-peleihin tottumattomille.

En silti oikein tiedä kenelle Dread Nauticalia voisi suositella. Roolipelaajat varmasti vaativat enemmän tarinalta ja pelimaailmalta. Roguelike-kamppailun ystävät taas kaipaisivat oikeaa intensiteettiä, jota peli ei tarjoa edes silloin, kun juuri on häviämässä taistelun. Hinnalla ei vajaan 20 euron peliä ole sentään pilattu, mutta jos uteliaisuus heräsikin, suosittelisin silti odottamaan alennusmyyntiä.

DREAD NAUTICAL

”Lupaavista aineksista huolimatta Dread Nautical on mielenkiinnoton kokemus, josta et parin päivän jälkeen muista enää yhtään mitään.”