HC Andersenin Taikaseikkailu (PC)

Hyvä idea, huono toteutus. Kenties pelimaailman suurin synti. Peli, jossa nuoremmat pelaajat pääsevät tutkimaan satujen maailmaa, oivaltamaan, keksimään ja ratkomaan on idea parhaimmasta päästä. Valitettavasti tätä kompensoidaan surkealla toteutuksella.

HC Andersenin Taikaseikkailu perustuu löyhästi legendaarisen satusedän tarinoihin ja sangen hämmästyttävästi myös miehen nuoruuteen, tai näin ainakin pelin kotisivut väittävät. Pelin tapahtumien valossa epäilen kuitenkin väitteen paikkansapitävyyttä.

Sadun ja fiktion kyseenalaisesta suhteesta huolimatta tarjolla olisi yksinkertainen graafinen seikkailu, jossa HC Andersen nousee räsyistä rikkauksiin vokotellessaan kaunista, mutta nirppanokkaista prinsessaa.

Käytännössä prinsessajahti tapahtuu historiallisen Kööpenhaminan eri kaupunginosissa. Pelin alkaessa Andersen on pennitön, työtön ja rääsyissä. Jokaisella kaupungin neljästä alueesta pitää löytää kaduilta rahaa, auttaa ihmisiä näiden ongelmien ratkonnassa ja tätä kautta päästä jonkun paikallisen mestarin oppipojaksi.

Siinä sivussa kaupungissa pyörii peikkoja, jotka jahtaavat mystisiä taikatuluksia ja prinsessaa. Paljon tätä enempää ei Andersenin mytologiasta sitten lainaillakaan, joten peliä olisi yhtä hyvin voinut myydä ”Isonenäisen tanskalaisen arkinen seikkailu” -nimellä.

Toteutus tökkii

Mikäli sitä ei vielä aihepiirin perusteella arvannut, HC Andersenin Taikaseikkailu on suunniteltu nuoremmalle väelle. Ongelmat ovat todella yksinkertaisia. Peikot pelkäävät tulta, seinällä on lamppu ja Andersenilla tulitikut. Peikot ovat vain sarjakuvamaisia örvelöitä, eikä sisällöstä löydy muutenkaan mitään lapsille sopimatonta.

Täysin luokaton käsikirjoitus on kuitenkin ongelma. Peli hyppii epäloogisesti tapahtumasta ja tilanteesta toiseen, eikä mitään selitetä kunnolla. Vuorokaudenajat vaihtuvat ilman selitystä, kaupunki pöllähtää ruutua vaihtaessa täyteen peikkoja ja niin edelleen. Tuloksena on huono tarina, josta ei saa kunnolla kiinni ja joka jättää aivan liikaa arvailun varaan.

Pelisuunnittelu on samaa tasoa. Tie eteenpäin aukeaa usein vain puhumalla useita kertoja tietyn kadulla vaeltelevan ihmisen kanssa ja vieläpä vain tietyssä kohtaa. Koita siinä sitten arvailla, kenelle kuudestatoista kööpenhaminalaisesta pitäisi puhua viisi kertaa ja minkä talon edessä.

Positiivisella puolella pelin käyttöliittymä on näppäimistön välityksellä sangen toimiva. HC Andersenia ohjataan nuolinäppäimillä kuin Monkey Island 4:ssä konsanaan. Välilyönnin avulla suoritetaan yläkulmassa näkyviä, tilanteen mukaan muuttuvia toimintoja. Peli tukee myös hiiriohjausta, mutta todella onnettomasti. Esimerkiksi mitään reitinhakua ei ole, vaan Andersen jää pökkimään jokaista vastaantulevaa tynnyriä ja kulmaa.

Peli on myös täysin suomenkielinen. Äidinkielemme lisäksi vaihtoehtoina on norja tai ruotsi, eikä peliä saa puukotettua esimerkiksi englanninkieliseksi. Lokalisointi on vaihtelevaa tasoa. Käännös töksähtelee hetkittäin melko pahasti ja sumentaa osaltaan muutenkin sekavaa tarinaa. Kolikon kääntöpuolella ääninäyttelijät hoitavat hommansa mainiosti ja vastaantulijoiden puhuma Savon murre antaa pelille omanlaistaan tunnelmaa. Tästä peukku Pan Visionille.

Kokonaisuutena arvostan HC Andersenin Taikaseikkailun ideaa. Lapsille tarkoitettu seikkailupeli on hyvä idea ja mukavaa vaihtelua loputtomille tasohyppelypeleille. Tässä tapauksessa löperö toteutus tosin vesittänee suuren osan pelin viehätyksestä. Peli on turhan simppeli kokeneemmille seikkailupelifaneille ja soveltuisi pelattavuudeltaan lapsille. Toisaalta sekava juoni, epäloogiset hypyt tilanteesta toiseen ja muutenkin sekava käsikirjoitus voivat latistaa heidän peli-intonsa.

Tekijä: Guppyworks
Julkaisija: Pan Vision
Testattu: PC Intel Core2Duo E6600+, Geforce 8800 GTS, 2 Gt DDR2-800
Saatavilla: PC
Laitevaatimukset: Windows 2000/XP/Vista, Pentium 4 1,6 GHz, 512 Mt keskusmuistia, DirectX 9.0c -yhteensopiva näytönohjain
Pelin kotisivu: http://www.hca.eu/index.php?lang=fi