Tulipahan pelattua: The Outer Worlds oli yksi vuoden 2019 parhaista peleistä – Sitä jatkava Peril on Gorgon ei yllä samalle tasolle
Syyskuun alussa julkaistu Peril of Gorgon on erinomaisen The Outer Worlds -roolipelin kovin keskinkertaiseksi jäävä laajennus.
Julkaisupäivä: 9.9.2020
Studio: Obsidian Entertainment
Julkaisija: Xbox Game Studios
Saatavilla: PC (Windows), PlayStation 4 (testattu) & Xbox One
Pelaajia: 1
Ikäraja: 18
Peliä pelattu arvostelua varten: 10 tuntia
Obsidian Entertainmentin teki viime vuonna onnistuneen paluun ensimmäisen persoonan roolipelien pariin The Outer Worldsilla, jolle studio on nyt tuonut lupaamansa laajennuksen. Peril on Gorgon vie pelaajat takaisin mustan huumorin täyttämään maailmaan kiitettävän muhkealla lisäsisällöllä, joka ei kuitenkaan yllä emopelinsä tasolle.
Uusi tehtäväsarja käynnistyy tosin varsin mielenkiintoisissa – ja tekijöille hyvin ominaisissa – merkeissä, sillä mysteerin kimppuun lähdetään irtonaisen käden saattelemana. Pelinsä jo läpäisseet joutuvat tosin aloittamaan koko pelin alusta, jos tallennusta ei löydy ennen peruuttamatonta pistettä, kun taas muille seikkailu avautuu heti Monarchista päästyään.
Nimensä mukaisesti Peril on Gorgon johdattelee The Unreliable -aluksen miehistön Gorgonille, jossa Spacer’s Choicen kerrottiin kehittävän uutta lääkettä ennen kuin rahahanat iskettiin kiinni. Sittemmin rosvojen ja otusten valtaamaksi joutunut planeetta toimii nykyään enää uhkarohkeiden keräilijöiden aarreaittana, jonka kätköistä myös pelaaja palkataan etsimään lääkettä kehittäneen tieteilijän päiväkirja. Mutta kuten tällaisilla mysteereilla on usein tapana, kaikki ei ole aina sitä, miltä ne näyttävät.
Valitettavasti laajennuksen kohdalla toteamus pätee ennätysnopeasti, sillä käänne paljastetaan miltei välittömästi planeetalle laskeuduttua. En lähde kuvioita silti spoilaamaan sen enempää, mutta kerronnallisesti juttu olisi toiminut huomattavasti paremmin, jos yllätys olisi esitelty vasta myöhemmin shokkiratkaisuna. Nyt pelaajan kontolle jätetään lähinnä tapahtumien parsiminen kokoon jälkeenpäin vanhoista lokikirjoista.
Tunnelmaltaan Peril on Gorgon on emopeliään huomattavasti synkempi, vaikka tutun mustaa huumoria on ujutettu runsaasti matkalle. Sähköpostit ja dialogi eivät kuitenkaan tunnu oikein tarjoavaan mitään, mitä pääseikkailun aikana ei olisi jo koettu, joten tekijöiden kapitalistinen kritiikki ei ole tällä kertaa aivan niin purevaa – puistattavaa kyllä sitten senkin edestä. Laajennus tuntuukin niin hyvässä kuin pahassa vanhan kierrätykseltä.
Kymmentuntisessa seikkailussa riittää onneksi sentään tehtävää pää- ja sivutehtävien parissa.
Tapahtumapaikkaa ei ole lisäksi sidottu pelkästään Gorgoniin, vaan uusia alueita on avattu vanhoille tutuille mestoille. Samoin laajennus tuo mukanaan uusia aseita, varusteita sekä kolme tasoa lisää kerättäväksi, minkä ohella kykyjen maksimikatto on nostettu samalla 150:een. Hahmonsa tappileveleille haluavat voivatkin joutua uudelleenkalibroimaan, jos edellinen tasokatto oli jo saavutettu.
Peril on Gorgon tarjoaa lopulta täsmälleen samaa kuin ennenkin ja toimii todennäköisesti paremmin osana varsinaista läpipeluuta kuin itsenäisenä kokemuksena. Omana tarinanaan siinä ei ole riittävästi jännitettä, että laajennuksen pariin kannattaisi lähteä varta vasten, mutta osana laajempaa kokonaisuutta se tuntuu riittävän samankaltaiselta ollakseen saumaton osa tekijöidensä luomaa maailmaa.
THE OUTER WORLD: PERIL ON GORGON
”Mustan huumorin ryydittämään maailmaan palaaminen tuntuu niin hyvässä kuin pahassa perin tutulta ja turvalliselta.”
