Arvostelu | Doomille kumartava Jupiter Hell on mainio roguelike-helvetti kovan luokan masokisteille

22.08.2021 18:00 | Ilari Hauhia

Tilanne maapallolla on ollut jo noin puolentoista vuoden ajan kohtuullisen ikävä. Roguelike-peli Jupiter Hellin jälkeen maapallo tuntuu kuitenkin jälleen suorastaan lintukodolta.


OmnoJulkaisupäivä: 5.8.2021
Studio: ChaosForge
Julkaisija: HyperStrange
Saatavilla: PC
Pelaajia: K18
Ikäraja: Ei ilmoitettu
Peliä pelattu arvostelua varten: noin 10 tuntia


Jupiter Hell on vuoropohjainen roguelike-peli, joka ottaa runsaasti vaikutteita Doomista sekä DoomRL-roguelikestä. Käytännössä peli osoittaa, miltä Doom tuntuisi, mikäli kyse olisi isometrisesta ja vuoropohjaisesta pelistä. Jokaisella askeleella sekä pelihahmo että vastustajat liikkuvat yhden ruudun eteenpäin, ja myös räiskintä perustuu vuoroihin.

Jupiter Hell alkaa hahmoluokan valinnasta. Vaihtoehtoja ovat adrenaliinipistoksilla eteenpäin kyntävä sekä ylimääräisellä lääkintäpakkauksella aloittava marine, hetkelliseen näkymättömyyteen kykenevä sekä pelitasojen hissit jo ennalta näkevä scout ja savukranaatteja heittelevä sekä pelimaailman terminaaleja hakkeroiva technician.

Pelin löyhän tarinan alussa päähahmon avaruusalus ammutaan alas kesken rutiininomaisen Jupiterin kuiden tarkastuskierroksen. Nopeasti selviää, ettei kaikki ole kohdallaan, sillä Jupiterin kuihin sijoittuvissa tukikohdissa hiippailee, mönkii ja kävelee nyt erilaisia demoneita, robottivastuksia ja muita sinne kuulumattomia tunkeilijoita. Pelaajan tehtävänä on pyrkiä selviytymään mahdollisimman pitkälle matkalla kuusta toiseen.

Roguelike-hengessä tukikohdista ja kaadetuilta vastustajilta voi kerätä erilaisia varusteita, kuten parempia aseita. Lisäksi pelihahmo saa matkan edetessä käyttöönsä uusia kykyjä, jotka riippuvat siitä, minkä hahmoluokan on itselleen alussa valinnut. Juuri erilaisten aseiden ja varusteiden testaaminen edustaakin Jupiter Hellin hauskinta osaa.

Koska kyse on roguelike-pelistä, johtaa Jupiter Hellissä kuoleminen siihen, että peli täytyy aloittaa kokonaan alusta. Siinä missä esimerkiksi kehutussa Hadeksessa pelihahmo kehittyi hieman läpipeluiden myötä, aloitetaan Jupiter Hellissä aina täysin puhtaalta pöydältä. Näin aiemmilta kierroksilta jää käteen korkeintaan Steam-saavutuksia.

LUE MYÖS: Arvostelu | Hades on yksi vuoden parhaista peleistä – Viiden tähden roguelike-hittiä todellakin kannatti odottaa pari vuotta

Jupiter Hellin vaikeustasoa voi säätää viidellä eri portaalla. Näistä jo pelkkä normaali vaikeustaso on oikeasti haastava ja kuolema korjaa herkästi. Näin pelaaja pääsee kokeilemaan erilaisia aseiden ja kykyjen yhdistelmiä useaan otteeseen ennen pelin läpäisyä ja uudelleenpeluuarvo säilyy korkeana. Peliä voi halutessaan pelata myös helpommalla vaikeusasteella, kun taas todelliset masokistit voivat valita vaikeimman nightmare-vaikeustason, jossa jokainen askel eteenpäin on jo todellista tuskaa.

Pelihahmoa ohjataan Jupiter Hellissä joko peliohjaimella tai pelkällä näppäimistöllä, eikä hiirelle ole tarvetta. Räiskintä on joka tapauksessa tiivistunnelmaista ja hauskaa, ja erot eri aseiden välillä ovat merkittäviä. Esimerkiksi haulikko on lähietäisyydeltä tehokas ase, mutta se vaatii uudelleenlatausta jokaisen laukauksen jälkeen. Metsästyskiväärin lippaallisella tuhoaa kerralla jo useamman vihollisen ilman välilatauksia. Pelin edetessä käteen saa jo eksoottisempiakin aseita, raidetykin, joilla on omia erikoisominaisuuksiaan.

Jupiter Hell ei etene aina suoraviivaisesti kuusta toiselle, vaan pelaaja voi halutessaan valita reitilleen lisätasoja parempien varusteiden löytämisen toivossa. Aluksi haarautuva tasosuunnittelu voi tuntua hieman sekavalta, mutta jo muutaman läpäisy-yrityksen myötä Jupiter Hellin proseduaalisesti luodut tasot alkavat tuntua selkeämmiltä kokonaisuuksilta.

Normaalin läpipelaamista painottavan pelitilan lisäksi Jupiter Hellistä löytyy myös trials-haasteita, joissa voi esimerkiksi kokeilla, kuinka kauan pysyy hengissä kasvavia vihollisaaltoja vastaan.

Graafisesti Jupiter Hell on karkea ja industriaalinen, mikä toki sopii hyvin pelin tyyliin. Silti esimerkiksi Hadeksen kauniisiin grafiikoihin verrattuna Jupiter Helliä ei voi pitää visuaalisesti erityisen upeana ilmestyksenä. Teknisesti peli pyörii onneksi hyvin, eikä kaatumisia tai muita suurempia ongelmia tullut vastaan.

Kokonaisuudessaan Jupiter Hell on oiva lisä roguelike-pelien genreen. Mikäli rogueliket tai roguelitet eivät ole entuudestaan kovin tuttuja, voivat Jupiter Hellin lopulliset kuolemat yhdistettynä korkeaan vaikeustasoon tuntua aluksi melkoiselta tiiliseinältä. Silloin pelaamista voi kokeilla helpotetulla vaikeusasteella, tai vauhtia voi hakea Hadeksen kaltaisista hieman helpommin lähestyttävistä peleistä.

Toisaalta mikäli tunnistaa itsensä korkeasta vaikeustasosta nauttivaksi masokistiksi, tarjoaa Jupiter Hell mainion tiiliseinän, johon pään hakkaamisesta saa outoa tyydystystä.

JUPITER HELL

”Jupiter Hell on vuoropohjainen roguelike-peli korkeasta vaikeustasosta nauttiville masokisteille.”