Domen arvosteluviikko 23-24/2011: Child of Eden, Combat Mission: Battle for Normandy, Dungeon Siege 3, inFamous 2, Men of War, Thor ja Top Spin 4
E3 on jo muinaishistoriaa, minkä johdosta myös arvostelurintama on vilkastunut. Ja niinpä tarjoilemme samassa paketissa niin E3-aikakauden kuin sen jälkeisen toipumiskauden arviot.
Domen testissä:
- Child of Eden (PS3, Xbox 360)
- Combat Mission: Battle for Normandy (Mac, PC)
- Dungeon Siege 3 (PC, PS3, Xbox 360)
- inFamous 2 (PS3)
- Men of War: Assault Squad (PC)
- Thor: God of Thunder (PS3, Xbox 360)
- Top Spin 4 (PS3, Xbox 360)
Joskus vastaan tulee pelejä, jotka vaativat tavalla tai toisella uudenlaisia määritelmiä. Sellainen on myös Child of Eden. Sitä voisi kuvailla musiikkipeliksi, mutta vain tuskin. Räiskintäkään ei tee oikeutta kokemukselle, ja musiikkiräiskintä kuulostaa vain typerältä. Pelin luova nero Tetsuya Mizuguchi on määritellyt tuotoksensa synesthesiaksi, joka on sekoitus näkö- kuulo- ja tuntoaistien sekamelskaa.
Itse en kuitenkaan usko liian hienoihin määritelmiin. Siispä, normaali tallaajan kielellä: jos konemusiikkiyhtye The Prodigy olisi peli, se olisi Child of Eden. Jos joku peli vaatii tajuntaa laajentavia aineita, se on Child of Eden. Jos jokin peli ON tajuntaa laajentava aine, se on Child of Eden. Jos psykedelia pitäisi määritellä uudestaan, Child of Eden olisi sanakirjan ensimmäinen viittaus.
Combat Mission: Battle for Normandy (Mac, PC)
Normandian pusikoissa suhisee ja viheltää taas. Toisen maailmansodan kesän 1944 maihinnousun jälkeisiä taisteluita on pelattu uudestaan ja uudestaan lukemattomissa sotapeleissä.
Battlefrontin legendaarinen Combat Mission -pelisarja sai alkunsa näillä kentillä, kun Combat Mission: Beyond Overlord julkaistiin tasan 11 vuotta sitten. Nyt sarja palaa juurilleen uusimmassa Combat Mission: Battle for Normandy -versiossa.
Dungeon Siege 3 (PC, PS3, Xbox 360)
Chris Taylorin perustama Gas-Powered Games on tullut aikojen saatossa tunnetuksi pääosin mainioista reaaliaikanaksutteluistaan. Firman toinen tavaramerkki ovat kuitenkin olleet Dungeon Siege -sarjan roolipelit.
Dungeon Siegejen ongelmana on koko sen historian ajan ollut se, että ne ovat olleet teknisesti toimivia, mutta toisaalta kärsineet heikosta tarinasta ja olleet jopa suorastaan tylsiä. Sarjan kolmas osa pyrkii kuitenkin nostamaan sarjan profiilia. Jotta tämä onnistuisi, on tehtävä annettu mainioista mutta keskeneräisenä julkaistuista peleistään tunnetulle Obsidian Entertainmentille.
Alkuperäinen ja muutaman vuoden takainen inFamous oli vuoden 2009 suurimpia suosikkipelejäni. Sucker Punchin supersankariseikkailu yhdisteli mainiosti open world –toimintaa ja supervoimia, tarjoten todella muikean pelikokemuksen.
Niinpä odotin jatko-osaa kuin kuuta nousevaa. Kaiken piti olla suurempaa, komeampaa ja räjähtävämpää. Toisin kuitenkin kävi, sillä vaikka jatko-osassa on paljon hyvää, siinä on myös hämmentäviä ongelmia.
Men of War: Assault Squad (PC)
Reaaliaikaiset strategiapelit ovat koko historiansa ajan kärsineet jonkinasteisesta uskottavuusongelmasta. Dune II:n, Command & Conquerin ja Star/Warcraftien viitoittamana lajityyppiä pidetään niinsanottujen rushaajien ja zergaajien leikkikenttänä.
Digitalmindsoftin Men of War -sarja pyrkii kuitenkin omalta osaltaan pois tästä muotista. Sen brutaalin realistinen ja armoton ote joukkopohjaiseen sodankäyntiin onkin saavuttanut arvostusta myös perinteisissä strategiapiireissä, ja nyt julkaistu Assault Squad -lisäosa jatkaa samalla toimivaksi havaitulla linjalla.
Thor: God of Thunder (PS3, Xbox 360)
Thor on täällä taas. Eikä nyt puhuta siitä takavuosien metallijumalasta, josta Kauppinen jaksaa touhottaa, vaan Marvelin näkemyksen mukaisesta ukkosen jumalasta. Olisin muuten valinnut sen toisen Thorin koska vain.
Hiljattain ilmestynyt elokuva oli hieman näkökannasta riippuen höpsö tai sitten oikein hyvää viihdettä. Peli ei ole kumpaakaan. Naurattihan se aluksi, mutta hymy hyytyi suorastaan salamannopeasti.
Urheilupelien kirous ja synti ovat perinteisesti olleet vuosittain ulos pukatut uudet versiot. Yleensä uudet versiot ovat tuoneet mukanaan ehkä silotellun ulkoasun ja päivitettyjä pelaajarekistereitä, mutta harvoin tarjoilleet mitään uutta tai korjanneet vanhaa.
Tennispelit eivät meidän kaikkien lajin ystävien onneksi ole sortuneet samaan. Genre on tosin ollut käytännöllisesti katsoen Segan Virtua Tenniksen hallussa jo toista vuosikymmentä, ja vasta noin neljän vuoden takainen Top Spin 3 onnistui jollain tasolla haastamaan sen. Nyt on neljännen osan vuoro, ja panokset niin sanotusti kovenevat.
Kuulumia artikkelirintamalta
Gatling Gears -haastattelu – steampunk-räiskintää kahdella sauvalla
Hollantilainen Vanguard Games on pieni, itsenäinen pelistudio, jonka perustajat ovat pitkän linjan peliveteraaneja. Studion ydinjampat ovat muun muassa Guerrilla Gamesillä pitkään Killzone-pelien parissa puurtaneita peliguruja, jotka halusivat tehdä vaihteeksi jotain muuta.
Vanguard on luonut nopeasti oman steampunk-henkisen maailmansa, johon sekä firman esikoispeli Greed Corp että tuorein Gatling Gears sijoittuvat. Haastattelimme Vanguardin pelisuunnittelija Nikki Kuppensia itsenäisen pelikehittäjän elämän jännittävyydestä.
Steelseries Shift Cataclysm Keyset – rahat pois WoWittajilta?
SteelSeries Shift on ihan pätevä näppäimistö, jonka varsinainen myyntipointti löytyy vaihdettavista näppäinkartoista. Ilman toimivia sellaisia katse kääntyy väkisin vakavammin otettavien pelinäppäimistöjen suuntaan.
World of Warcraft jos mikä on peli, joka voisi hyötyä pätevästä erikoisnäppäimistöstä. Shift-näppäimistölle tarkoitettu Cataclysm-näppäinkartta tuo kaikki tärkeimmät toiminnot kätevästi pelaajan näppien ulottuville.
E3 2011 – uutiskoosteet (osa 5)
E3-messujen uutistulva hukuttaa pienen ihmisen helposti alleen. Niinpä keräämme uutisotsikot sekä päivittäisten uutiskoosteiden lisäksi omaan koosteartikkeliin. Tätä koostetta ei kuitenkaan päivitetä jatkuvasti eikä automaattisesti, vaan 1-2 kertaa päivässä.
Viimeksi päivitetty: 13.6. klo 15:00.
Roccat Alumic – kovan luokan hiirimatto
Inarijärven syvyyksistä tärähtää taas. Mystisestä Aimo-materiaalista on taottu laitetta jos jonkinlaista. On hiirtä, kuulokkeita ja näppäimistöä, mutta unohtaa ei sovi myöskään vähäisempiä apuvälineitä. Roccat Alumic on hiirimatto kovaan käyttöön. Tai oikeastaan kova hiirimatto pelikäyttöön.
Vakava harrastus vaatii kunnon työkalut. Kalleinkaan pelihiiri ei ole parhaimmillaan repaleisen rievun tai kuoppaisen pöydän pinnan päällä. Optinen signaali vaatii oikean alustan, josta heijastua. Muutenkaan peli ei suju, jos rotan liikuttaminen on kuin hiekkapaperin hieromista.
Edelliset peliarvostelut
Edellisen arvosteluviikon kiintoisimmaksi peliarvosteluksi nousi lukijoiden mielestä tasaäänin Brink ja Mortal Kombat.
Dynasty Warriors 7 (PS3, Xbox 360)
Section 8: Prejudice (PC, Xbox 360)
Yu-Gi-Oh! 5D’s World Championship 2011: Over the Nexus (DS)
