Abit K8V-MAX3 & Asus A7N8X-E DLX
Muropaketissa testattiin viime vuoden aikana eniten eri valmistajien emolevyjä. Sama tahti jatkuu luultavasti myös tänä vuonna sillä uusia piirisarjoja on jälleen luvassa AMD:n ja Intelin prosessoreille. Katsastamme tässä pikatestissä kaksi hieman myöhässä testipenkkiin toimitettua emolevyä, jotka ovat Socket 754 -kantaisille AMD Athlon 64 -prosessoreille tarkoitettu Abit KV8-MAX3 sekä Athlon XP- ja Duron-prosessoreille tarkoitettu Asus A7N8X-E Deluxe.
Abit KV8-MAX3
Abit ei pitänyt kiirettä Athlon 64 -emolevyjen julkaisun suhteen ja tästä syystä KV8-MAX3-emolevy jäi puuttumaan Muropaketissa marraskuussa julkaistusta laajemmasta emolevyvertailusta. Tällä hetkellä Abitilta on markkinoilla ainoastaan yksi emolevymalli Athlon 64 -prosessoreille ja se on VIA K8T800 -piirisarjaan perustuva KV8-MAX3. Abit on kuitenkin parhaillaan valmistelemassa myös NVIDIAn nForce3-piirisarjaan perustuvaa emolevyä.
KV8-MAX3:n myyntipakkaus on todella runsas ja sisältö onkin itse asiassa täysin sama kuin Intel 875P -piirisarjaan perustuvassa IC7-MAX3-emolevyssä. Emolevyn lisäksi pakkauksesta löytyy neljä SATA-kaapelia, virta-adapterit neljälle SATA-kiintolevylle, mustat pyöristetyt diskettiaseman ja IDE-kiintolevyn kaapelit, kotelon taakse USB-lisäliitin, ajuri-CD ja -disketti, kaksi ohjekirjaa, Secure IDE, i/o-liittimien suoja sekä coolerin kehikko.
KV8-MAX3 -emolevy käyttää Abitin Athlon XP -emolevyistä tuttua oranssin ruskeaa piirilevyä ja se on yleissilmäyksellä varsin täyteen ahdetun näköinen. Ainoastaan Socket 754 -kannan ympärillä on tyhjää tilaa, mutta vain sen verran, että coolerin kehikko mahtuu paikoilleen. Emolevyn ylänurkasta löytyy OTES-jäähdytyskanava, jonka alle on sijoitettu virransyötön komponentit.
AGP-liittimen ja ensimmäisen PCI-liittimen välissä on pieni rako, johon on sijoitettu Firewire-ohjain ja emolevyn kellopiiri. Pienen välin ansiosta kaksi paikkaa vievät suurikokoiset näytönohjaimet mahtuvat teoriassa paikoilleen, eivätkä peitä yhtä PCI-liitintä. Käytännössä jos ensimmäiseen PCI-paikkaan asennetaan jokin kortti, se peittää näytönohjaimen tuulettimen ja tästä saattaa syntyä lämpöongelmia. PCI-liittimiä emolevyltä löytyy viisi kappaletta.
Muistipaikat on sijoitettu turhan lähelle AGP-liitintä ja pidemmät näytönohjaimet (GeForce FX 5900 & 5950) ovat aivan muistipaikkojen kiinnitusklipsuissa kiinni. Kaksi IDE-liitintä sijaitsee aivan emolevyn reunalla tutussa paikassa, mutta diskettiaseman liitin on jostain syystä sijoitettu aivan emolevyn alanurkkaan.
Emolevyn alareunasta löytyy neljä SATA-liitintä, joita ohjaa Silicon Imagen Sil3114C-piiri. Lisäksi VIA VT8237 southbridgen vierestä löytyy kaksi piirisarjan tukemaa SATA-liitintä, eli KV8-MAX3 tukee yhteensä kuutta SATA-kiintolevyä. Diskettiaseman liittimen yläpuolelta löytyy Debug-ledit ja BIOS-piiri. Debug-ledien kertomien koodien avulla voidaan tulkita emolevyn tilaa ja mahdollisia ongelmia. Ohjekirjasta löytyy selitykset kaikkiin koodeihin. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä µGuru-piiri, joka esiteltiin paremmin jo Abit AI7 -artikkelin yhteydessä.
I/o-liittimien takana riittää tavaraa. OTES-jäähdytysjärjestelmän tehtävä on viilentää virransyöttöä ja Abit on tehnyt muutamia muutoksia verrattuna IC7-MAX3-emolevyn OTES-jäähdytykseen. Muovinen jäähdytyskanava on hieman korkeampi ja se on avoin toisesta päästä. Mosfettien päällä ei ole pieniä jäähdytyssiilejä.
ATX- ja ATX +12V-liittimet on sijoitettu vierekkäin aivan virransyötön viereen. Lyhyet etäisyydet vähentävät jännitehäviöitä, mutta samalla paksu ATX-johtonippu täytyy vetää kotelossa koko emolevyn yli ja tämä haittaa ilmankiertoa. VIA K8T800 northbridge on sijoitettu i/o-liittimien taakse ja sen päällä on alumiininen levy 40 millimetrin tuulettimella varustettuna.
Virransyötön jännitehäviöiden estämiseksi emolevyn jännitelinjat on vedetty mahdollisimman järeiksi ja tämä näkyi rasituksessa jännitteiden tasaisuudessa.
I/o-liittimien joukosta on jätetty perinteiset sarja- ja rinnakkaisliittimet kokonaan pois. OTES-jäähdytyksen 40 millimetrin tuuletin on sijoitettu aivan emolevyn yläosaan ja sen vierestä löytyy PS/2-, optiset S/P DIF sisään- ja ulostulo-, ääni- ja USB-, firewire- ja verkkoliittimet.
Muovisen OTES-jäähdytyskanavan sisälle on sijoitettu kolme punaista lediä, jotka syttyvät palamaan, kun emolevyyn kytketään virrat päälle.
Abit KV8-MAX3:n BIOS-ominaisuudet
KV8-MAX3 käyttää Awardin BIOS:ia ja testejä varten emolevylle päivitettiin tammikuun alussa julkaistu BIOS-versio.
Tutuksi tulleesta SoftMenusta pystyy säätämään yllättävän vähän eri asetuksia. Prosessorin väylätaajuutta voidaan korottaa vain 300 MHz:iin asti ja kerrointa ei pysty laskemaan lainkaan. Muistijakajien ansiosta monien muiden valmistajien Athlon 64 -emolevyillä on ajeltu reilusti yli 300 MHz:n väylätaajuuksilla, joka ei siis ainakaan tällä BIOS-versiolla onnistu.
Prosessorin jännitteen korottaminen tehdään normaalista poiketen millivolteissa ja halutun arvon voi syöttää 0,001 voltin tarkkuudella. Prosessorin käyttöjännitettä on mahdollista korottaa 1,85 volttiin. AGP-väylän jännitettä voi korottaa 1,65 volttiin ja muistijännitettä mukavasti 3,2 volttiin asti. Lisäksi emolevyltä löytyy mahdollisuus korottaa HyperTransport-väylän jännitettä 1,2 voltista 1,4 volttiin.
Muistiasetukset ovat todella kattavat ja säädettäviä parametreja löytyy enemmän kuin tarpeeksi.
PC Health -valikon alta löytyy kattavat välilehdet lämpötiloille, jännitteille ja tuulettimien kierrosnopeuksille.
Asus A7N8X-E Deluxe
Tasan vuosi sitten Muropaketissa arvosteltiin ensimmäinen nForce2-piirisarjaan perustuva emolevy, joka oli Asus A7N8X Deluxe. Nyt Asus on tuonut markkinoille emolevystä E-mallin, joka perustuu nForce2 Ultra 400 -piirisarjaan. Emolevyn erikoisuuksiin kuuluu kolme verkkoliitäntää, joista yksi on WiFi-liittimeen tuleva WLAN-lisäkortti.
Testiin saapui emolevyn Wireless-edition eli mukana tuli Asuksen WiFi 802.11b -kortti ja antenni. Emolevyn varustelu on aika perustasoa ja mukana tulee kaksi SATA-kaapelia, SATA-virta-adapteri, mustat diskettiaseman ja IDE-kiintolevyn kaapelit, kotelon taakse asennettavat USB- ja Firewire-lisäliittimet, ajuri-CD, ohjekirja, WinDVD-ohjemisto.
A7N8X-E Deluxe on ulkoisesti ja komponenttisijoittelultaan lähes identtinen verrattuna A7N8X Deluxeen. Vuodessa emolevylle on ilmestynyt Marvelin gigabitin verkko-ohjain, WiFi-liitin ja värikoodit kotelon liittimille. Lisäksi prosessorin virransyöttöä on paranneltu järeämmillä jännitelinjoilla. PCI-paikkoja emolevyltä löytyy viisi kappaletta ja näiden alapuolelle on siis ilmestynyt WiFi-liitin. Kolmen muistipaikan viereen on sijoitettu IDE-liittimet sekä ATX-virtaliitin. Athlon XP -emolevyissä nelipinnistä +12V ATX -liitintä ei käytetä. Socket A -kanta sijaitsee aivan emolevyn yläreunassa.
Socket A -kantaisten Athlon XP -prosessoreiden elinkaari saattaa päättyä jo tänä vuonna, jos Internetissä liikkuneet tiedot pitävät paikkaansa ja AMD siirtyy käyttämään Athlon XP -prosessoreiden kanssa Socket 754 -kantaa.
Emolevyn alalaidasta löytyy kaksi SATA-liitintä, joita ohjaa Silicon Imagen Sil3112-piiri. Testeissä yksittäistä SATA-kiintolevyä ei saatu toimimaan, vaan SATA-liittimiin voidaan ilmeisesti asentaa ainoastaan kaksi kiintolevyä RAID 0-, 1- tai 0+1-tasoihin. Aivan emolevyn oikeassa alanurkassa on liitinrivi kotelon virta- ja reset-napeille sekä ledeille. Hyvänä yksityiskohtana Asus on värikoodannut liittimet helpottamaan asennusta. Lisäksi alanurkasta löytyy liittimet USB- ja COM2-lisälittimille sekä 5,25″-paikkaan asennettavalle erilliselle liitinpaneelille, jota ei toimiteta emolevyn mukana.
Socket A -kanta sijaitsee aivan emolevyn yläreunassa ja sen ympäriltä löytyy onneksi vielä neljä reikää eri jäähdytysratkaisuille. Melko lähellä prosessorikantaa on rivi kondensaattoreita ja northbridgen jäähdytyssiili. Virransyötön vahvistetut jännitelinjat näkyvät kuvassa keskellä.
I/o-liittimien puolella ei ole tapahtunut muuta muutosta, kuin että toinen verkkoliittimistä on gigabittinen.
Asus WiFi@Home
Asuksen WiFi@Home-konspetiin kuuluu kolme tekijää, jotka ovat: Asuksen emolevy WiFi-liitännällä, WiFi-b-lisäkortti ja Asus Software AP (Access Point). A7N8X-E Deluxe emolevystä on saatavilla kahta versiota, joista toisen mukana tulee 802.11b-standardin mukainen WiFi-b-lisäkortti ja antenni.
A7N8X-E Deluxe -emolevyn alalaidasta löytyy Asuksen suunnittelema WiFi-liitäntä, johon liitetään mukana toimitetti WiFi-b-lisäkortti. WiFi-liitäntä on yhteensopiva myös nopeamman 802.11g-standardin kanssa, mutta toistaiseksi Asus ei ole tuonut markkinoille kyseistä standardia tukevaa lisäkorttia.
802.11b-standardilla pystytään teoriassa siirtämään 11 Mbps eli noin 1,4 megatavua sekunnissa. Useiden gigatavujen siirtämiseen 802.11b on ehkä turhan hidas, mutta esimerkiksi www-surffailu ja sähköpostien lukeminen onnistuu mainiosti. Asuksen ideana onkin ollut lähinnä tarkoitus mahdollistaa Internetin jakaminen pöytäkoneelta kannettaville tietokoneille, PDA-laitteille ja esimerkiksi printtereille.
WiFi-b-lisäkortin asentaminen oli hyvin yksinkertainen toimenpide. Kortti kiinni ja kone käyntiin, jonka jälkeen ajuri-CD:ltä ajetaan tarvittava asennusohjelma. Muutaman klikkauksen ja asetuksen jälkeen Internet-yhteys oli toiminnassa.
Ajuri-CD:n mukana tuli erillinen ohjelma, jonka avulla voidaan säätää asetuksia ja tarkkailla tilastoja. Asus Software AP -ohjelmalla tietokone voidaan asettaa tukipisteeksi (Access Point), johon muut voivat ottaa yhteyden. Toivottavasti myös muut emolevyvalmistajat alkavat tuoda WLAN-ominaisuuksia markkinoille uusien emolevyjen yhteydessä.
Asus A7N8X-E Deluxe BIOS-ominaisuudet
A7N8X-E käyttää AMIBIOS:ia, joka tarjoaa yleensä hieman heikommin säätömahdollisuuksia.
Kaikki prosessori- ja muistiasetukset on ahdettu Advanced Chipset Features -valikon alle. Valikon yläosasta löytyy mahdollisuus muuttaa prosessorin väylätaajuutta ja kerrointa, joiden alapuolelta löytyy muistiasetukset. Välilehden alaosasta löytyy puolestaan jänniteasetukset.
Testeissä Athlon XP 2100+ -prosessorin kerroin 10x ei suostunut toimimaan. Muisteja ajettiin CAS 2 5-2-2 -asetuksilla ja ne eivät tuottaneet ongelmia Kingstonin HyperX PC3500 -muisteille 200 MHz:n muistiväylällä.
Jännitesäädöt olivat pettymys sillä esimerkiksi muisteille ei voi asettaa kuin korkeintaan 2,8 voltin jännitteen. Prosessorille jännitettä voi syöttää 1,85 volttia ja AGP-väylälle 1,7 volttia.
PC Health -valikon takaa löytyy melko suppeat tiedot jännitteistä, lämpötiloista ja tuulettimien kierrosnopeuksista. Esimerkiksi muistien jännitettä ei näe lainkaan.
Testitulokset
Testeissä vastakkain asettuvat Athlon XP -prosessori 2,2 gigahertsin kellotaajuudella ja Athlon 64 3000+ -prosessori kahden gigahertsin kellotaajuudella. Athlon XP -kokoonpanossa on käytössä Asus A7N8X-E Deluxe ja Athlon 64 -kokoonpanossa luonnollisesti Abit KV8-MAX3. Testeissä ei ole tarkoitus vertailla emolevyjen suorituskykyä keskenään, vaan osoittaa lähinnä Athlon 64- ja Athlon XP -prosessoreiden nopeuseroa. Testit oltaisiin ajettu Athlon XP -prosessorilla myös kahden gigahertsin kellotaajuudella, mutta valitettavasti kerroin 10x ei toiminut.
Mukana testiohjelmista on SuperPi, Pifast 3.3, SiSoft Sandra 2004, PCMark2004 ja 3DMark03.
- AMD Athlon 64 3000+ (512 kB L2-cache)
- Abit KV8-MAX3 (VIA K8T800)
- AMD Athlon XP 2,2 GHz (256 kB L2-cache)
- Asus A7N8X-E Deluxe (NVIDIA nForce2 Ultra 400)
- 2 x Kingston HyperX PC3500 256 MB (CAS 2 5-2-2)
- Leadtek WinFast GeForce FX 5950 Ultra
- Seagate Barracuda 80 GB SATA
- Fortron 350W -virtalähde
- ForceWare 53.03 -ajurit
- DirectX 9.0b
- Windows XP + SP1
Asus A7N8X-E -emolevyllä havaittiin todella selvä väylähuijaus eli 166 ja 200 MHz:n väylätaajuudet olivat pari pykälää korkeammat (168 ja 203 MHz). Testeissä väylätaajuus asetettiin ClockGen-ohjelmalla oikeaan arvoon.
SuperPi ja Pifast 3,3
SuperPi-testissä piin arvo laskettiin yhden ja kahdeksan miljoonan desimaalin tarkkuudella. Pifast 3,3 -testissä käytettiin Muropaketin Pifast Rankingista tuttuja asetuksia ja käynnistystiedostoa. Pienempi tulos on parempi.
SuperPi 1M -testissä eroa syntyy kolme sekuntia ja 8M-testissä 23 sekuntia Athlon 64 3000+ -prosessorin hyväksi.
Pifast-testissä ero jää yllättävän pieneksi ja Athlon 64 3000+ voittaa alle puolella sekunnilla.
PCMark04
Futuremarkin PCMark04-testistä mukaan otettiin kokonaistulos sekä CPU- ja muistitestin tulokset. Suurempi tulos on parempi.
Kokonaistuloksessa ja prosessoritestissä Athlon 64 3000+ voittaa hieman parilla sadalla pisteellä, mutta muistitestissä ero venähtää jo liki tuhanteen pisteeseen. Athlon 64 -prosessoriin integroitu muistiohjain näyttää tässä testissä kyntensä.
SiSoft Sandra 2004
SiSoft Sandra 2004 -testeistä mukaan otettiin myös prosessori- ja muistitesti. Suurempi tulo on parempi.
Yllätykseksi Athlon XP 2,2 gigahertsin kellotaajuudella vie pidemmän korren FPU- ja ALU-testeissä. Eroa syntyy ALU-testissä noin 120 pistettä ja FPU-testissä 300 pistettä.
Puskuroidussa muistitestissä Athlon 64- ja Athlon XP -alustat ovat hyvin tasaväkisiä.
3DMark03
Futuremarkin 3DMark03-testissä käytettiin NVIDIAn ForceWare 53.03 -ajureita, jotka eivät ole Futuremarkin hyväksymät, mutta tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia.
Athlon 64 3000+ -prosessori vie voiton 300 pisteen turvin.
Ensimmäisenä vuorossa Abit KV8-MAX3, jonka ominaisuuksiin kuuluu muun muassa OC Guru -ominaisuus, jolla voidaan ylikellottaa ohjelmallisesti Windowsista käsin. Emolevy tarjoaa kohtalaisen hyvät jännitesäädöt jo vakiona ja esimerkiksi 3,2 voltin muistijännite vakiona lämmitti erityisesti.
OC Gurun avulla prosessorin väylätaajuutta voi korottaa 300 MHz:iin. Prosessorin käyttöjännitettä voi korottaa 0,01 voltin askelin. Valitettavasti emolevyn BIOS ja OC Guru eivät kumpikaan tarjoa mahdollisuutta laskea prosessorin kerrointa.
Seuraavaksi kokeiltiin ClockGen-ohjelmaa, jonka pitäisi tarjota mahdollisuus vaihtaa prosessorin kerrointa, jännitettä ja väylätaajuutta. Valitettavasti ilmeisesti µGuru-piiri sekoittaa hommia sen verran, että väylätaajuusvalikko pysyi harmaan ja kun kerrointa yritti muuttaa, kokoonpano jämähti välittömästi.
Ylikellotustesti, Asus A7N8X-E Deluxe
Asus A7N8X-E Deluxe -emolevyllä jännitetarjonta on hieman heikomman puoleinen ja 2,8 volttia muisteille ei riitä kunnon kellotuksiin alkuunkaan. NVIDIAn nForce2 Ultra 400 -piirisarja on tunnettu huonosta yhteensopivuudesta muistien kanssa ja ylikellotustesteissä kaksipuolisia BH-5-piireillä varustettuja Kingstonin HyperX PC3500 256 MB -muisteja saatiin ajettua parhaimmillaan vaivaisella 206 MHz:n muistiväylällä. Tästä korkeammilla väylätaajuuksilla tuli rasitustesteissä aina virheitä. BIOS:ista kertoimen vaihtaminen onnistui kaikin puolin mukavasti, mutta kerroin 10x ei suostunut toimimaan.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kummallakaan emolevyllä ylikellotustestit eivät sujuneet parhaalla mahdollisella tavalla.
Loppusanat
Abit KV8-MAX3 tarjoaa todella reilusti ominaisuuksia, mutta emolevyltä löytyy myös muutamia epäkohtia. Emolevyn reilut jännitesäädöt ja kattavat muistiasetukset ansaitsevat kunniamaininnan, mutta miinuspuolena prosessorin kerrointa ei onnistuttu laskemaan lainkaan. OTES-jäähdytyksen ja northbridgen coolerin tuulettimet pitivät yhdessä melkoista hurinaa, joten hiljaista kokoonpanoa kasaavien kannattaa miettiä jotain niiden varalle. Hinnaltaan Abit KV8-MAX3 sijoittuu aivan Athlon 64 -emolevyjen yläpäähän ja tällä hetkellä sen saa halvimmillaan noin 185 euron hintaan.
Asus A7N8X-E Deluxe on luultavasti viimeinen Socket A -emolevy, mikä tullaan testaamaan Muropaketissa. Vuoden aikana Asus on saanut tehtyä pieniä parannuksia ensimmäiseen A7N8X-emolevyyn verrattuna, mutta ainakin ylikellotustestien heikko anti jäi hieman kaivelemaan. WLAN-tuki on todella tervetullut uudistus emolevyille ja käytännön testeissä mitään suurempia ongelmia ei ilmennyt. A7N8X-E Deluxe -emolevy kustantaa noin 120 euroa ja Wireless Edition 135 euroa, jonka tulee mukana WiFi-b-lisäkortti, antenni ja ajurit.
Asus A7N8X-E Deluxe -tuotesivut
Sampsa Kurri 30. tammikuuta 2004 (sampsa.kurri@https://muropaketti.com)
