Uusimmat

ATI Radeon 9600 XT & Gigabyte GeForce FX 5700 Ultra

28.12.2003 00:00 Muropaketin toimitus

Muropaketissa on kuluvan vuoden aikana arvosteltu usean eri hintaluokan näytönohjaimia. High-end-luokkaa edustivat NVIDIA GeForce FX 5900 Ultra ja Radeon 9800 Pro 256 MB, joista julkaistiin yhteisartikkeli heinäkuun lopulla, elokuussa vastaavasti yhteisartikkeli Abitin ja MSI:n NVIDIA GeForce FX 5900 -näytönohjaimista sekä lokakuussa julkaistu artikkeli ATI Radeon 9800 XT -näytönohjaimesta.

Kesällä julkaistiin lisäksi artikkeli ATI Radeon 9600 Pro- ja NVIDIA GeForce FX 5600 -näytönohjaimista, joita seurasi parin viikon päästä uusi artikkeli Gigabyten kuluttajahintaisesta Radeon 9600 Prosta. Yhdessä Radeon 9800 XT:n kanssa katsastettiin myös Abitin OTES-jäähdytysjärjestelmällä varustettu GeForce FX 5600.

ATI:n tämän hetkinen ylpeys, Radeon 9800 XT, on siis jo Muropaketin toimesta testattu ja artikkeli GeForce FX 5950 Ultra -näytönohjaimista on luvassa ennen vuoden vaihdetta. Tästä syystä tässä artikkelissa tutkimmekin kummankin valmistajan kuluttajahintaluokan kirkkaimmat kärjet: ATI Radeon 9600 XT- ja NVIDIA GeForce FX 5700 Ultra -näytönohjaimet. ATI:n kortti tuli suoraan valmistajalta, kun taas NVIDIAn tekele saatiin testiin Gigabyten toimesta.

Tässä artikkelissa tarkastelemme normaaliin tapaan molempien näytönohjaimien ominaisuudet, mittaamme suorituskykyä useilla ohjelmilla sekä katsomme, miten näytönohjaimet pärjäävät ylikellotettuina. Vertailuna suorituskykymittauksissa käytetään GeForce FX 5600-, GeForce FX 5900-, Radeon 9600 Pro- ja Radeon 9800 XT -näytönohjaimia.

ATI Radeon 9600 XT

Näytönohjain toimitettiin bulkkipakkauksessa, joten oheismateriaalivarustelu kattaa ohjekirjan lisäksi ainoastaan ajuri-CD:n.

Päivitys: 29.12.2003
Epäselvyyksien takia lisättäköön, että Half-Life II -peli toimitetaan kaikkien kaupasta ostettujen Radeon 9600 XT -näytönohjaimien mukana, ja ainoastaan testiin saapuneen mallin mukana ei toimitettu peliin oikeuttavaa kuponkia.

Radeon 9600 XT perustuu RV360-koodinimelliseen grafiikkapiiriin, joka valmistetaan TSMC:n tuotantolinjoilla 0,13 mikrometrin prosessilla. RV360:n isoveli, R360 (Radeon 9800 XT), valmistetaan edelleen 0,15 mikronin viivaleveydellä. Transistorimäärä on saatu pidettyä RV350-ytimellisen Radeon 9600 Pron 75 miljoonassa. RV360 ei eroa RV350:stä speksien valossa lainkaan, ja ainoan pesäeron tekee RV360:n 100 megahertsiä korkeampi kellotaajuus (500 MHz) verrattuna RV350:n 400 megahertsiin. Renderöintiliukuhihnoja löytyy neljä kappaletta.

Radeon 9600 XT -näytönohjain toimitettiin Muropaketin testipenkkiin suoraan ATI:lta, mutta kyseistä näytönohjainta on saatavilla Suomesta muun muassa Asuksen, Club3D:n, Connect3D:n, Herculeksen ja Sapphiren nimellä varustettuna. Hinta liikkuu halvimmillaan reilussa 180 eurossa, joten ei ole ihme miksi useat kuluttajat ovat suunnanneet katseensa lähemmäs 500 euron hintaisen Radeon 9800 XT:n sijaan Radeon 9600 XT:hen.

Piirilevy on valmistajalle tunnusomaisen kirkkaan punainen ja komponenttisijoittelu on täysin sama, kuin aiemman sukupolven Radeon 9600 Pro -näytönohjaimissa. ATI on siis ainakin referenssinäytönohjaimissaan käyttänyt Radeon 9600 Pron piirilevyä ja samaa käytäntöä käyttävät varmasti myös useat näytönohjainvalmistajat.

Megahertsikilvan takia niin grafiikka- kuin myös muistipiirien lämmöntuotot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, mutta onneksi ainakin ATI:n kuluttajaluokan näytönohjaimissa on pysytty järkevällä tasolla. Radeon 9600 XT:ssä muistipiirien päältä ei löydy minkäänlaista jäähdytystä, mutta tästä ei myöskään ole suurta haittaa, sillä ylikellottaessakaan lämpötila ei noussut lähellekään sormiapolttavaksi. Grafiikkapiirin päältä löytyy alumiininen siili sekä erittäin hiljainen 40 millimetrin tuuletin.

Vaikka kuvassa piirilevyn oikeasta yläkulmasta löytyykin paikka erilliselle virtaliittimelle, on virrankulutus saatu pidettyä aisoissa, eikä liittimeen ole jouduttu turvautumaan.

Takapuolelta ei mitään ihmeellisyyksiä löydy: neljä muistipiiriä ja tarralappu, jossa ilmoitetaan näytönohjaimen malli, sarjanumero sekä valmistusmaa. Muistia tästä mallista löytyy 128 megatavua, joka toimii 300 megahertsin (600 MHz DDR) kellotaajuudella. Tällä kellotaajuudella ja 128-bittisellä muistiväylällä saavutetaan teoriassa 9,6 gigatavun siirtonopeus sekunnissa. Markkinoilla on saatavilla myös 256 megatavun muistimäärällä varustettuja näytönohjaimia ja näillä on 128 megatavun malliin verrattuna hintaa muutaman kymmenen euroa enemmän.

Muistiväylä on 128-bittinen, mutta internetissä on liikkunut paljon huhuja, että markkinoille saatetaan tuoda myös 256-bittisellä muistiväylällä varustettuja malleja. Tämä johtuu siitä, että NVIDIAn saman hintaluokan vastine, tässäkin artikkelissa testattava GeForce FX 5700 Ultra, on pärjännyt testeissä odotettua paremmin. Mitään virallista lausuntoa tästä ei ole, eikä markkinoille ole livahtanut ainakaan toistaiseksi yhtään 256-bittisellä muistiväylällä varustettua näytönohjainta.

ATI on turvautunut referenssinäytönohjaimessaan kahdeksaan 16 megatavun 3,3 ns:n Samsung K4D263238E-GC33 -muistipiiriin, joka vastaa 300 megahertsin (600 MHz DDR) kellotaajuutta. Ylikellotustestejä silmällä pitäen odotukset muistien osalta eivät olleet korkealla johtuen siitä, että muistit toimivat jo vakiona edellä mainitulla kellotaajuudella.

Radeon 9600 XT:n liitinkirjo edustaa nykypäivän ”standardia” eli vasemmalta oikealle luettuna VGA-, S-Video-ulostulo- sekä DVI-liitin.

Gigabyte GeForce FX 5700 Ultra

NVIDIAn uutta budjettiluokan kärkeä edustaa vertailussamme Gigabyten GV-N57U128D-mallinen GeForce FX 5700 Ultra -näytönohjain, jota valitettavasti ei ainakaan toiseksi ole tiettävästi saatavilla Suomessa. Muiden valmistajien vastaavilla tuotteilla on hintaa noin 200 euroa. Näytönohjaimen mukana toimitetaan DVI-VGA- ja S-Video-komposiitti-adapteri, ohjekirja, ajuri-CD sekä kokoversiot PowerDVD-ohjelmasta ja Will Rock-, Tom Clancy’s Rainbow Six 3: Raven Shield- ja Tomb Raider: The Angel of Darkness -peleistä.

Gigabyte on valmistanut pitkään pelkästään ATI:n grafiikkapiireihin perustuvia näytönohjaimia, koska NVIDIAn politiikka on sotinut vastaan periaatetta, jossa valmistaja käyttää tuotteissaan sekä ATI:n että NVIDIAn grafiikkapiirejä. NVIDIAn aseman heikentyessä se on joutunut antamaan periksi periaatteeista, ja nyt muun muassa Asukselta ja Gigabyteltä on markkinoilla kummankin valmistajan grafiikkapiireihin perustuvia tuotteita. Gigabyten ensimmäiset NVIDIA-näytönohjaimet julkaistiin kuluvan vuoden syksyllä ja valikoima kattaa GeForce4 MX440-8X-, GeForce FX 5200-, GeForce FX 5600 XT-, GeForce FX 5700-, GeForce FX 5700 Ultra-, GeForce FX 5900 XT- kuin myös GeForce FX 5950 Ultra -mallit.

GeForce FX 5700 Ultra -näytönohjaimet perustuvat NV36-koodinimelliseen grafiikkapiiriin, joka on monella tapaa samanlainen piiri kuin NV31, joka löytyy edellisen sukupolven GeForce FX 5600 -sarjan näytönohjaimista. NV36-piirit valmistetaan 0,13 mikrometrin prosessilla sisältäen noin 82 miljoonaa transistoria. Ydin toimii vakiona 475 megahertsin kellotaajuudella ja sisältää puolitetun määrän (neljä kappaletta) renderöintiliukuhihnoja GeForce FX 5950 Ultra -isoveljen kahdeksaan nähden.

Muistiväylä on 128 bittiä leveä ja tukee toisen sukupolven DDR2-muisteja. Testiin saapuneesta Gigabyten mallista löytyi 128 megatavua muistia, mutta markkinoilla on myös 256 megatavun muistimäärällä varustettuja näytönohjaimia. DDR2-muistit toimivat vakiona 450 megahertsin (900 MHz DDR) kellotaajuudella. Tällä kellotaajuudella ja 128-bittisellä muistiväylällä muistien teoreettiseksi kaistanleveydeksi muodostuu 14,4 gigatavua sekunnissa, joka on huomattavasti enemmän verrattuna Radeon 9600 XT:n 9,6 gigatavuun sekunnissa.

Gigabyte käyttää näytönohjaimessaan niin ikään Samsungin valmistamia piirejä, mutta nämä ovat malliltaan K4N26323AE-GC22 ja speksattu toimimaan 2,2 nanosekunnille (450 MHz / 900 MHz DDR).

Muun muassa GeForce FX 5900 -sarjan näytönohjaimista poiketen NV36:n grafiikkapiiri on paljas, eikä ytimen ympärille ole sijoitettu edes reunojen murtumista estävää shimmiä. Siilin kiinnityksessä kannattaa siis olla varovainen, ettei ydin pääse pyöristymään.

Gigabyte GeForce FX 5700 Ultra on suhteellisen massiivinen näytönohjain ja pituutta on huomattavasti enemmän, kuin Radeon 9600 XT:llä ja jäähdytyksestä vastaa suurikokoinen kuparinen siili. Tumman sininen piirilevy muistuttaa hyvin paljon reilu vuosi sitten julkaistun ja täydelliseksi flopiksi muodostuneen GeForce FX 5800 Ultran piirilevyä. Kuten muistakin high-end- ja kuluttajaluokan Ultra-mallisista näytönohjaimista, myös GeForce FX 5700 Ultrasta löytyy erillinen lisävirtaliitin.

ATI:n ja NVIDIAn kiivaan nopeuskilvan takia molempien näytönohjaimet ovat jo valmiiksi rankasti ”ylikellotettuja”, joka on näkynyt varsinkin jäähdytysratkaisujen koon suurenemisessa. Gigabyte on turvautunut GeForce FX 5700 Ultrassaan 50 millimetrin tuulettimeen sekä suurikokoiseen kupariseen siiliin, joka peittää grafiikkapiirin lisäksi alleen myös päälipuolelta löytyvät neljä muistipiiriä. Tuuletin pitää jonkin verran kovempaa ääntä, kuin ATI Radeon 9600 XT:n tuuletin, mutta äänentaso ei missään nimessä nouse häiritsevän korkeaksi.

Näytönohjaimen takapuolelta löytyy muistipiirien päältä alumiinista valmistettu lämmön leviämistä edistävä levy, joka 2D-tilassa oli huoneenlämpöinen, mutta joka rasituksessa kuumeni arviolta 50-60 asteen tuntumaan. Ylikellottaessa varsinkin muistipiirien kohdalta alumiinilevy kuumeni sen verran paljon, että näimme parhaaksi asettaa Papstin 92 millimetrin kokoinen tuuletin puhaltamaan viileää ilmaa näytönohjaimen takaosaa kohti.

Näytönohjaimet liittimet ovat samat, kuin ATI Radeon 9600 XT:ssäkin: DVI, S-Video-ulostulo ja VGA.

Ajuri-CD:ltä löytyy ajurien lisäksi V-Tuner-niminen ylikellotusohjelma, jolla ytimen kellotaajuutta voidaan nostaa aina 570 megahertsiin ja muistien 521 megahertsiin (1042 MHz DDR) asti. Ylikellotustesteissä emme kuitenkaan käyttäneet V-Tuner-ohjelmaa, vaan turvauduimme Coolbits-rekisterin avulla ajurien välilehdeltä löytyviin ylikellotusmahdollisuuksiin.

V-Tuner-ohjelmassa ainakin allekirjoittanut olisi mielellään nähnyt mahdollisuuden tarkkailla ytimen lämpötilaa, tämä mahdollisuus kun löytyy muun muassa ajurien välilehdeltä. Mainittakoon vielä, että työpöydällä lämpötila pysytteli ilman lisäjäähdytystä 34-35 asteessa ja heti rasitustestien jälkeen katsottaessa hieman reilussa 40 asteessa.

Testikokoonpano

Testialustana käytimme samaa kokoonpanoa, jolla ajettiin testit ATI Radeon 9800 XT -artikkelin yhteydessä Radeon 9800 XT-, Radeon 9800 Pro-, Radeon 9600 Pro-, GeForce FX 5900- ja GeForce FX 5600 -näytönohjaimet. Prosessorin virkaa toimitti Intel Pentium 4 2,4C ylikellotettuna kolmen gigahertsin kellotaajuuteen (12 x 250 MHz), muisteina käytimme kahta Kingston HyperX PC3500 256 MB -kampaa ja emolevynä i865PE-piirisarjaan perustuvaa Albatron PX865PE Pro II:ta.

ATI Radeon 9600 XT:n testasimme Catalyst 3.8 -ajureilla, kun taas Gigabyte GeForce FX 5700 Ultran kanssa käytimme uusimpia virallisia ForceWare 53.03 -ajureita. Käyttöjärjestelmäksi valitsimme luonnollisesti Windows XP:n. Muut vertailuna olleet ATI:n näytönohjaimet testasimme niin ikään Catalyst 3.8 -ajureilla, mutta NVIDIAn mallien (GeForce FX 5900 ja GeForce FX 5600) kanssa käytimme epävirallisia Detonator FX 51.75 -ajureita.

Testikokoonpano:

  • Intel Pentium 4 2,4C @ 3 GHz (12 x 250 MHz)
  • Albatron PX865PE Pro II
  • 2x Kingston HyperX PC3500 256 MB
  • Maxtor 5400 rpm 30 GB
  • LG 52X
  • Antec 400 W
  • ATI Radeon 9600 XT
  • ATI Catalyst 3.8
  • Gigabyte GeForce FX 5700 Ultra
  • NVIDIA Detonator FX 53.03
  • Windows XP
  • DirectX 9.0b
  • Intel Chipset Software Installation Utility 5.0.2.1002
  • 3DMark2001 SE (build 330)
  • 3DMark03 (build 330/340)
  • Aquamark 3
  • Breed – Demo
  • Colin McRae Rally 3 – Demo
  • Call of Duty – Demo
  • Final Fantasy XI – Benchmark 2
  • Gunmetal – Benchmark 1
  • NHL 2004 – Demo
  • Tiger Woods PGA Tour 2004 – Demo
  • Unreal 2 – Demo
  • Unreal Tournament 2003 – Demo
  • X2

Testitulokset

3DMark03:ssa (Direct 3D) Radeon 9600 XT ja GeForce FX 5700 Ultra pärjäävät suunnilleen yhtä hyvin, kun käytössä on kaksinkertainen antialiasointi ja nelinkertainen anisotrooppinen suodatus. Nelinkertaisella AA:lla ja kahdeksankertaisella AF:llä Radeon 9600 XT jää jälkeen 400 3DMarkilla.

Radeon 9600 Prohon verrattuna Radeon 9600 XT voittaa 12-18 prosentilla kuvanlaatuun vaikuttavista asetuksista riippuen, kun taas GeForce FX 5700 Ultra repäisee kunnon 52-62 prosentin eron GeForce FX 5600:aan verrattuna. Tosin täytyy pitää mielessä, että Radeon-näytönohjaimet testattiin samoilla ajureilla, mutta FX 5700 Ultra testattiin 51.75-ajureiden sijaan 53.03-ajureilla, joissa on käytetty ainakin Futuremarkin mittapuun mukaan laittomia optimointeja.

Ajoimme testit myös vanhemmalla 3DMark2001 SE:llä (Direct 3D), jonka tulokseen vaikuttaa 3DMark03:a huomattavasti enemmän myös muiden osien, kuin pelkästään näytönohjaimen suorituskyky. Tässä ohjelmassa GeForce FX 5700 Ultra pitää Radeon 9600 XT:n verrattuna kaulan 15-18 prosentissa, mutta jää kärkituloksista usealla kymmenellä prosentilla.

Radeon 9600 XT jättää edeltäjänsä reilun kymmenen prosentin erolla jälkeen, GeForce FX 5700 Ultra vastaavasti noin 50 prosentilla.

Aquamark 3:ssa (Direct 3D) GeForce FX 5700 Ultra jää Radeon 9600 XT:n taakse 14-26 prosentin erolla. Radeon 9600 Pron ja Radeon 9600 XT:n välille syntyy eroa 17-23 prosenttia ja FX 5700 Ultran ja FX 5600:n välille 47-61 prosenttia.

Otimme synteettisen testiohjelmien lisäksi mukaan myös kattavan määrän pelien demo-versioita, joilla mittasimme ruudunpäivitysnopeuden keskiarvo Fraps-ohjelmalla. Testasimme kaikki pelit käyttäen nelinkertaista antialiasointia ja kahdeksankertaista anisotrooppista suodatusta.

OpenGL -rajapintaa hyödyntävässä Breedissä GeForce FX 5700 Ultra pärjää erittäin hyvin ja jättää taakseen muun muassa GeForce FX 5900:n. Ero Radeon 9600 XT:hen kasvaa 17 prosenttiin ja GeForce FX 5600 jää pitämään peräpäätä lähemmäs 180 prosenttia huonommalla tuloksella. Radeon 9600 XT:n ja Pron välille muodostuu 15 prosentin ero.

Colin McRae Rally 3 on Direct 3D -peli ja tässä GeForce FX 5700 Ultran sijaan Radeon 9600 XT näyttää hampaansa ja jättää kilpailijan 30 prosentin erolla taakse. Radeon 9600 XT pärjää kymmenen prosenttia Radeon 9600 Prota paremmin, GeForce FX 5700 Ultra 64 prosenttia GeForce FX 5600:aa paremmin.

Erittäin suosituksi muodostuneessa Call of Duty -pelissä (OpenGL) Radeon 9600 Prolla ei valitettavasti saatu ajettua tulosta grafiikkaongelmien takia. Radeon 9600 XT:llä sen sijaan ei ollut minkäänlaisia ongelmia, mutta kortti jää GeForce FX 5700 Ultran jalkoihin 50 prosentin erolla. GeForce FX 5700 Ultra nappaa 96 prosenttia paremman tuloksen GeForce FX 5600:aan verrattuna.

Final Fantasy XI:ssä (Direct 3D) vääntö näytönohjaimien välillä on erittäin kovaa ja ainoastaan ääripäät ovat selvemmät. Radeon 9600 XT:n ja GeForce FX 5700 Ultran välinen suorituskykyero on minimaalinen ja matkaa kärkeen on 30 prosentin verran, kun taas vastaavasti peräpään GeForce FX 5600 jää jälkeen 60-70 prosentilla. Radeon 9600 Pro jää XT-mallista 9-10 prosenttia.

Direct 3D -rajapintaa hyödyntävässä Gunmetalissa GeForce FX 5700 Ultra pärjää erityisen hyvin ja jää vain muutamalla fps:llä kärkikorttien kyydistä. Radeon 9600 XT jää jälkeen lähemmäs 70 prosentilla. Radeon XT jättää Radeon 9600 Pron jälkeen 11 ja vastaavasti GeForce FX 5600:n 24 prosentilla.

NHL 2004 käyttää hyväkseen Direct 3D -rajapintaa ja tällä ohjelmalla erot ovat hyvin selvät ATI:n näytönohjaimien hyväksi. Radeon 9600 XT pärjää toiseksi parhaiten ja jää jälkeen Radeon 9800 XT:stä 26 prosentilla. Radeon 9600 Pro häviää Radeon 9600 XT:lle 11 prosentilla, GeForce FX 5900 viidellä prosentilla ja GeForce FX 5700 Ultra 55 prosentilla.

GeForce FX 5700 Ultra jää vertailussa käytettyjen näytönohjaimien kesken toiseksi viimeiseksi ja jättää GeForce FX 5600:n pitämään perää 61 prosenttia paremmalla tuloksella.

Tiger Woods PGA Tour 2004 on kevyehkö Direct 3D -peli, jossa tulokset ovat hyvin samanlaiset kuin NHL 2004:ssä. Radeon 9600 XT nappaa Radeon 9800 XT:n jälkeen toiseksi parhaimman tuloksen jättäen GeForce FX 5700 Ultran taakse 59 prosenttia nopeammalla ruudunpäivitysnopeudella. Eroa Radeon 9600 Prohon muodostuu kuusi prosenttia. GeForce FX 5700 Ultran ja 5600:n välinen ero kasvaa 75 prosenttiin.

Unreal 2:ssa (Direct 3D) nähdään kovaa taistelua toiseksi nopeimman näytönohjaimen tittelistä, jonka GeForce FX 5900 nappaa viisi prosenttia paremmalla tuloksella Radeon 9600 XT:hen nähden. Radeon 9600 XT vastaavasti jättää taakse Radeon 9600 Pron yhdeksällä ja GeForce FX 5700 Ultran 11 prosentilla. GeForce FX 5600 jää jälleen kerran viimeiseksi 25 prosenttia huonommalla tuloksella verrattaessa GeForce FX 5700 Ultraan.

Unreal Tournament 2003:n Botmatch-osiossa (Direct 3D) tuottaa GeForce FX 5700 Ultran ja Radeon 9600 XT:n osalta erittäin samankaltaisia tuloksia, eikä jälkimmäisenä mainittu näytönohjain jää huonommassa tapauksessa kuin neljällä prosentilla. Ero Radeon 9600 XT:n ja Pron välille muodostuu 11-15 prosenttia ja vastaavasti GeForce FX 5700 Ultran ja 5600:n välille 35-42 prosenttia.

Samaisen pelin kevyemmässä Flyby-osiossa tulokset ovat suurin piirtein samanlaiset, mutta GeForce FX 5900 ja Radeon 9800 XT saavat kurottua enemmän kaulaa Botmatch-osioon verrattuna. GeForce FX 5700 Ultra päihittää Radeon 9600 XT:n parin fps:n erolla jättäen samalla edellisen sukupolven GeForce FX 5600:n noin 38 prosentin päähän. Radeon 9600 XT voittaa Radeon 9600 Pron 12 prosentilla.

X2-testiohjelmassa (Direct 3D) GeForce FX 5700 Ultra pärjää hieman paremmin kuin Radeon 9600 XT ja vie pidemmän korren kahdeksan prosentin erolla. Vastaavasti GeForce FX 5600 jää taakse 61 prosenttia hitaammalla ruudunpäivitysnopeudella. Radeon 9600 XT voittaa Radeon 9600 Pron kymmenellä prosentilla.

Ylikellotus

Testasimme luonnollisesti myös molempien näytönohjaimien ylikellottuvuutta ja ensimmäisenä testipenkkiin asetettiin ATI Radeon 9600 XT. Tällä näytönohjaimella ei jouduttu turvautumaan lisätuulettimiin, sillä ylikellottaessakaan grafiikkapiiri ja muistit eivät käyneet kovinkaan kuumina. Grafiikkapiiri toimii vakiona 500 megahertsin ja muistit 300 megahertsin (600 MHz DDR) kellotaajuudella. Ylikellotus toteutettiin Rivatuner-ohjelmalla.

Grafiikkapiirin kellotaajuus nostettiin suoraan 550 megahertsiin, mutta muisteja nostettiin viiden megahertsin pykälin johtuen 3,3 nanosekunnin muistipiireistä, joiden kanssa ei ainakaan teoriassa päästä kovin paljon vakiokellotaajuuksia korkeampiin lukemiin. 550 / 305 megahertsin kellotaajuudet eivät tuottaneet ongelmia, joten jatkoimme viiden megahertsin pykälin eteenpäin. Grafiikkavirheitä alkoi ilmestyä muistien osalta 330 megahertsin kohdalla, joten tästä pienillä laskuilla päästiin lopulta 326 megahertsin (652 MHz DDR) kellotaajuuteen.

Tämän jälkeen jatkettiin grafiikkapiirin ylikellottamista ja jokaisen noston välissä ajettiin 3DMark03 läpi. 630 megahertsin kohdalla alkoi ilmetä ongelmia, joten kellotaajuus jouduttiin laskemaan 625 megahertsiin, jotta kokoonpano oli vakaa, eikä grafiikkavirheitä päässyt syntymään. Lopputulos oli siis grafiikkapiirin osalta 625 ja muistien 326 megahertsin (652 MHz DDR) kellotaajuus.

Gigabyte GeForce FX 5700 Ultra on varustettu huomattavasti raskaammalla jäähdytysratkaisulla, mutta näytönohjaimen takapuolelle jouduttiin tästä huolimatta asettamaan Papstin 92 millimetrin 19 desibelin tuuletin jäähdyttämään alumiinista metallilevyä, sillä muistit kävivät huomattavan kuumina. Vakiona grafiikkapiiri toimii 475 ja muistit 450 megahertsin (900 MHz DDR) kellotaajuudella.

Ylikellottaminen aloitettiin asentamalla Coolbits-rekisterimuokkaus, jonka jälkeen testattiin Auto-Detect-toiminnon avulla kellotaajuudet, jonne näytönohjain automaattoylikellotuksen avulla pääsisi. Pienen rasituksen jälkeen grafiikkapiirille ilmoitettiin 540 ja muisteille 520 megahertsin kellotaajuudet. Näillä kuvassa ilmeni kuitenkin grafiikkavirheitä, joten muistien kellotaajuus laskettiin 500 megahertsiin. Tällöin 3DMark03 pyörähti läpi ongelmitta.

Grafiikkapiiri suoriutui useiden nostotoimenpiteiden jälkeen lopulta 590 megahertsin kellotaajuudella, joka on varsin kiitettävä tulos ottaen huomioon, että NVIDIAn referenssinäytönohjaimet ovat ylikellottuneet noin 530-540 megahertsin tuloksiin. Tämän jälkeen jatkettiin muistien ylikellottamista viiden megahertsin korotuksin ja lopulta päästiin 515 megahertsin (1030 MHz DDR) kellotaajuuteen.

Radeon 9600 XT hyötyy 3DMark03-testiohjelmassa ylikellotuksesta reilut 15 prosenttia ja GeForce FX 5700 Ultra 17 prosenttia. Testit ajettiin käyttäen nelinkertaista antialiasointia ja kahdeksankertaista anisotrooppista suodatusta.

Loppusanat

ATI Radeon 9600 XT ja Gigabyte GeForce FX 5700 Ultra edustavat kummatkin kuluttajaluokan näytönohjaimia, ja koska jälkimmäisenä mainittu näytönohjain pärjää suorituskyvyn osalta Radeonin kanssa yhtä hyvin tai vie pidemmän korren, voidaan GeForce FX 5700 Ultran julkaista vertailun voittajaksi. Mainittakoon kuitenkin, että suorituskyvyn puolesta Radeon 9600 XT pärjää yhtään kainostelematta erittäin hyvin ja päihittää Radeon 9600 Pron 10-15 prosentin erolla.

Ylikellotustesteissä kummatkin näytönohjaimet saivat kartutettua 3DMark03:n pistemäärää noin 15 prosentilla kellottamattomaan tulokseen nähden. Radeon 9600 XT ei vaatinut edes niukemmalle jäähdytysratkaisulla lisätuuletusta pitämään komponentit tarpeeksi viileinä, mutta GeForce FX 5700 Ultran muistit kävivät sen verran kuumina, että näimme parhaaksi lisätä tuuletusta näytönohjaimen takaa löytyvälle alumiinilevylle.

ATI Radeon 9600 XT:n mukana toimitetaan erittäin niukka määrä oheismateriaalia, eikä se käytännössä kata kuin manuaalin ja ajuri-CD:n. Gigabyte on panostanut varsinkin pelivalikoimaan ja mukana toimitetaan kokoversiot Will Rock-, Tom Clancy’s Rainbow Six 3: Raven Shield- ja Tomb Raider: The Angel of Darkness -peleistä. Paketin uumenista löytyy myös kaksi adapteria, PowerDVD-ohjelma sekä ajuri-CD.

ATI Radeon 9600 XT kustantaa halvimmillaan noin 180 euroa, kun GeForce FX 5700 Ultran saa noin 200 eurolla. Gigabyten tuotetta ei valitettavasti kuitenkaan saa Suomesta, joten hintaa voi toistaiseksi vain spekuloida. Gigabyten varsinkin näytönohjaimet ovat olleet Suomen kamaralla hieman hintavia ja uskoisin tämänkin mallin hinnan kohoavan 250 euron tuntumaan.

ATI Radeon 9600 XT -tuotesivut

Gigabyte GV-N57U128D GeForce FX 5700 Ultra -tuotesivut

Ville Suvanto 28. joulukuuta 2003 (ville.suvanto@https://muropaketti.com)

>> Etusivulle