Uusimmat

ATI Radeon 9800 XT

20.10.2003 00:00 Muropaketin toimitus

NVIDIA hallitsi varsin selkeästi näytönohjainmarkkinoita GeForce 4 -sarjan grafiikkapiireillään. NVIDIAn pimennossa tuotteitaan kehitellyt ATI löi itsensä läpi täydellisesti viime vuoden syksyllä R300-ytimeen perustuvalla Radeon 9700 Pro -näytönohjaimella, joka on vieläkin monien valinta uutta näytönohjainta hankittaessa.

NVIDIAlla oli luonnollisesti kova hinku päihittää ATIn tuotos, mutta ensimmäinen yritys jäi täydelliseksi flopiksi. NV30 oli grafiikkapiiri, jolta odotettiin ennen sen julkaisua jotain vallankumouksellista, mutta joka sittemmin useiden viivytyksien jälkeen jäi pelkäksi paperijulkaisuksi. GeForce FX 5800 Ultra jäikin historian kirjoihin sen surkuhupaisan kovaäänisellä FlowFX-jäähdytysjärjestelmällä ja olemattomalla saatavuudellaan.

ATI Radeon 9700 Pro loisti parrasvaloissa ja kasvatti mainettaan koko ajan kuluttajien suosiossa, kun taas NVIDIAlla oli edessä suunnittelupöydän puhdistaminen GeForce FX 5800 Ultrasta. ATIn seuraavan grafiikkapiirin, R350:n, suunnittelu olikin kohtalaisen helppo homma, sillä mitään radikaaleja muutoksia ei tehty hyvin menestyneeseen R300:aan verrattuna. Radeon 9800 Proksi nimetyksi seuraavan syklin näytönohjaimesta löytyikin edeltäjäänsä verrattuna merkittävimpinä eroina ainoastaan ytimen sekä muistien korkeammat kellotaajuudet.

NVIDIAn tuorein yritys tunnetaan NV35-koodinimellä ja markkinoille se lanseerattiin GeForce FX 5900 Ultra -nimellä. Edellä mainitusta näytönohjaimesta löytyikin huomattavasti enemmän puhtia GeForce FX 5800 Ultraan nähden ja se pystyi taistelemaan ATIn huippumallin rinnalla.

ATI Radeon 9800 Pro julkaistiin kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä, joten ATIn puolen vuoden julkaisusyklin tuloksena markkinoille tuotiin 30. syyskuuta jälleen pienin parannuksin Radeon 9800 XT (R360). Työpöytäpuolella NVIDIAn parin vuoden takainen yliote on heltymässä, mutta mielenkiintoisena puolena markkinoilla ei enää taistelekaan pelkästään ATI ja NVIDIA. Computex 2003 -messujen kynnyksellä SiS:stä irtaantunut XGI julkaisi Volari-tuoteperheen jopa seitsemän eri hintaluokan näytönohjaimen turvin. Kahdella grafiikkapiirillä varustettu Volari Duo V8 Ultra tuokin varmasti loppuvuodesta mielenkiintoista taistelua näytönohjainrintamalle, sillä onhan NVIDIAltakin luvassa vielä GeForce FX 5950.

Tässä artikkelissa emme kuitenkaan tarkastele Volari-tuoteperhettä, vaan ATIn reilut kaksi viikkoa sitten julkaisemaa Radeon 9800 XT -näytönohjainta. Tarkoituksena on ottaa selvää, miten kyseinen näytönohjain pärjää GeForce FX 5900-, GeForce FX 5600- sekä Radeon 9600 Pro -tuotteisiin nähden suorituskykymittauksissa kuin myös kuvanlaatuvertailuissa. Artikkeli sisältää myös tarkemman katsauksen OTES-jäähdytysjärjestelmällä varustettuun Abit Siluro FX5600 OTES 256MB -näytönohjaimeen, ATI Catalyst 3.8 -ajureihin, ylikellotukseen sekä pienen vertailun Radeon 9800 XT -näytönohjaimella, mitä oikeastaan hyödytään antialiasoinnista ja anisotrooppisesta suodatuksesta.

ATI Radeon 9800 XT

 

 

Radeon 9800 XT on hyvin pitkälle sama näytönohjain, kuin vuoden alkupuolella julkaistu R350-ytimeen perustuva Radeon 9800 Pro. Ensimmäisenä silmään R360-ytimellisessä Radeon 9800 XT:ssä varmasti ottaa sen jäähdytysratkaisu, joka on huomattavasti Radeon 9800 Pron cooleria suurempikokoinen. Komponenttisijoittelu on myös kokenut muutamia uudistuksia, mutta pääpiirteissään on pysytty vanhoissa tutuissa ratkaisuissa.

 

Pintaa syvemmältä tarkasteltaessa suurimmat muutokset ovat tapahtuneet kellotaajuuksissa, eikä R360 karkeasti ilmaistuna olekaan kuin ylikellotettu versio R350:sta. R350:n (Radeon 9800 Pro) 380 megahertsin kellotaajuudesta on päästy ainoastaan 32 MHz korkeammalle, 412 megahertsiin. 0,15 mikronin prosessilla valmistetun ytimen rakennetta on myös muutettu jonkin verran paremman lämmön leviämisen toivossa, mutta tästä ATI ei ole antanut julkisuuteen tarkempia tietoja.

 

Muistiväylä on 256-bittinen, joka tarkoittaa 365 megahertsin (730 MHz DDR) kellotaajuudella toimivien DDR-muistien kaistanleveydeksi 23,4 gigatavua sekunnissa. Radeon 9800 Prossa muistit toimivat 128 megatavun muistimäärällisessä mallissa 340 megahertsin ja uudemmassa 256 megatavun muistimäärällisessä 350 megahertsin kellotaajuudella. Muistien teoreettista kaistanleveyttä on siis saatu kasvatettua edeltäjästä 1,6 GB/s (128 MB -malli) tai vaihtoehtoisesti yksi gigatavu sekunnissa (256 MB -malli). Radeon 9800 XT -näytönohjaimista löytyy 256 megatavua muistia, mutta ilmeisesti luvassa on myöhemmin myös 128 megatavullinen malli.

 

 

Näytönohjaimen takapuolelta ei mitään kovin ihmeellistä löydy kuparisen jäähdytyslevyn lisäksi. Muistipiirejä löytyy takapuolelta neljä kappaletta ja jäähdytys näille onkin paikallaan, sillä testikokoonpanossa havaittiin ilman minkäänlaista tuuletusta kuparilevynkin kuumentuvan sormiapolttavaksi. Pienellä ilmavirralla jäähdytyslevyn lämpötila saatiin laskettua turvallisemmalle tasolle.

 

Ytimen kohdalla jäähdytyslevyssä on kuoppa, jolla ytimen tuottama lämpö saadaan levitettyä suuremmalle alalle kuparisen levyn ansiosta. Normaalisti kortista pitäisi löytyä ytimen kohdalta metallinen tukilevy kontaktin varmistamiseksi, mutta tämä oli jäänyt jonnekin matkan varrelle.

 

 

ATI sinnittelee edelleen ainoastaan yhden korttipaikan vievällä jäähdytysratkaisulla, toisin kuin NVIDIA, joka toi ensimmäisen kahden korttipaikan vievän FlowFX-jäähdytysratkaisun GeForce FX 5800 Ultra -näytönohjaimen myötä noin vuosi sitten.

 

Paneelista löytyy vakiintuneeseen tapaan VGA-, S-Video-ulostulo- sekä DVI-D-liittimet.

 

 

Kahden ATIn edellisen huippunäytönohjaimen tapaan myös Radeon 9800 XT:stä löytyy erillinen lisävirtaliitin näytönohjaimen yläkulmasta. Jos molex-liitin ei ole asennettu paikoilleen, monitoriin ilmestyy käynnistyksessä kehotus asentaa liitin paikoilleen, eikä tietokone itse asiassa edes lähde käyntiin ilman tätä.

 

Valitettavasti R360-ytimestä tai muistipiireistä ei saatu otettua kuvia, sillä cooleria ei saatu irti. Tämä saattaa kuulostaa erikoiselta, mutta kiinnitysruuvit eivät lähteneet irti kiertämällä kuten saattaisi olettaa. Vastakappale nimittäin pyöri näytönohjaimen takapuolella, eikä tästä saatu minkäänlaista otetta, jotta ruuvi oltaisiin saatu kierrettyä auki. Ilmeisesti ainoaksi vaihtoehdoksi olisi jäänyt porata vastakappale rikki, mutta tätä operaatiota emme valitettavasti voineet toteuttaa, koska näytönohjain jatkoi Muropaketin testipenkistä vielä eteenpäin.

 

Päälipuolen cooleriosa joka tapauksessa koostuu kuparisesta levystä, johon on juotettu aaltoilevia levyjä. 70 millimetrin tuuletinta ei ole sijoitettu suoraan ytimen yläpuolelle kuten tavallisesti, vaan hieman sivummalle, josta se puskee viileää ilmaa siiliosaan. Ripojen ympäriltä ja päältä löytyy muovinen kehikko, joka on avoin ainoastaan ylä- ja takaosasta, jolloin ilmavirtaukset saadaan ohjattua oikein.

 

70 millimetrin tuulettimesta on ollut paljon puhetta, mutta korvakuulolta melutasoa ei ole saatu laskettua kovinkaan paljon verrattuna Radeon 9800 Pron referenssituulettimeen. Positiivisena puolena kuitenkin lämpöanturin ansiosta tuulettimen kierrosnopeus vaihtelee ytimen lämpötilan mukaan, jolloin 2D-tilassa tuuletin pyörii jonkin verran hitaammin ja pitää näin vähemmän ääntä.

 

ATI Catalyst 3.8 -ajurit

ATI julkaisi 8. päivä lokakuuta Catalyst 3.8 -ajurit, joita valmistaja itse mainosti ennen julkaisua suurimmaksi ajurijulkaisuksi sitten ensimmäisten Catalyst-ajureiden. Koska ajureista löytyy edellisiin julkaisuihin nähden huomattavan paljon muutoksia ja uusia ominaisuuksia, päätimme tehdä tämän artikkelin yhteyteen pienen katsauksen Catalyst 3.8 -ajureista.

Catalyst 3.8 -ajurit vievät näytön ominaisuuksista jopa seitsemän välilehteä, joista ensimmäisenä esille hyppää Options-välilehti. Tästä löytyy muun muassa ajureiden versionumero sekä mahdollisuudet asettaa pikakuvake Windowsin tehtäväpalkkiin.

Direct3D- ja OpenGL-rajapintojen säätöjä koskevien välilehtien järjestely on kokenut suuren muodonmuutoksen, sillä samaiselta välilehdeltä voidaan helposti tarkastaa molempien rajapintojen käytössä olevat asetukset. Ajureiden säätöihin perehtymättömille samaisesta paikasta löytyy myös mahdollisuus vaihtaa asetuksia viiden eri pykälän turvin suorituskykyisemmästä paremman kuvanlaadun omaaviin asetuksiin.

Asetuksia voi luonnollisesti muokata haluamakseen entiseen tapaan myös yksityiskohtaisempien asetusten kanssa, jotka tosin Catalyst 3.8 -ajureissa löytyy erilliseltä välilehdeltä. Sivun alalaidasta löytyy lisäksi valikko asetuskohtaisille säädöille, joita voidaan tallentaa esimerkiksi eri peleille sopiviksi. Näin säästetään paljon aikaa, kun kaikkia asetuksia ei tarvitse käsin säätää joka kerta pelille sopiviksi.

Custom-Settings-välilehdiltä siis voi muokata tarkemmin antialiasoinnin, anisotrooppisen suodatuksen, tekstuurien laadun sekä muun muassa pystytahdistuksen (Vertical Sync) ja Truformin asetuksia haluamakseen. Suorituskykymittauksissa käytimme ylemmän kuvan kaltaisia asetuksia.

Catalyst 3.8 -ajurit tuovat mukanaan kaksi uutta mielenkiintoista ominaisuutta, joista ensimmäinen on VPU Recover. Jos ajureiden käskyt eivät jostain syystä tavoita näytönohjainta, astuu kuvioihin mukaan VPU Recover -ominaisuus. Tällä saadaan näytönohjain nollattua ja palautettua toimintakuntoon ilman, että tietokone kaatuisi ja olisi uudelleenkäynnistyksen tarpeessa. Käytännön testit kuitenkin osoittivat hieman toista, sillä Call of Duty -pelin ongelmat kyllä toivat kuvaruudulle VPU Recover -ikkunan, josta sai valittua näytönohjaimen nollauksen, mutta joka ei kertaakaan saanut palautettua tietokonetta toimintakuntoon.

Toinen uusi ominaisuus on Overdrive, jonka välilehti ilmestyy esille ainoastaan uusilla Radeon 9800 XT- ja Radeon 9600 XT -näytönohjaimilla. Edellä mainituista näytönohjaimista löytyy integroituna suoraan koteloinnista lämpöanturi (ei siis ytimestä), jota hyväksikäyttäen saadaan käyttöön automaattinen ylikellotustoiminto. Kun lämpötila on alhaisella tasolla, Overdrive ylikellottaa automaattisesti ytimen kellotaajuutta ja vastaavasti laskee sitä lämpötilan noustessa kriittisen korkealle. Kellotaajuus ei kuitenkaan missään lämpötilassa laske alle vakiokellotaajuuden, joka Radeon 9800 XT:n kohdalla on 412 megahertsiä.

Testasimme pikaisesti Overdriven hyötyä Radeon 9800 XT -näytönohjaimella 3DMark2001 SE:ssä sekä 3DMark03:ssa. Testit ajettiin nelinkertaisella antialisoinnilla ja kahdeksankertaisella anisotrooppisella suodatuksella. Ainakin näiden testitulosten perusteella Overdriven hyöty jää minimaalisen pieneksi, sillä parannusta suorituskyvyssä ei tapahdu kuin muutama promille.

Abit Siluro FX5600 OTES 256MB

Muropaketin testipenkkiin eksyi vielä yksi GeForce FX 5600 -näytönohjainkin, joka päätettiin ottaa tähän artikkeliin mukaan näyttämään suuntaa NVIDIAn budjettiluokan näytönohjaintasosta. Aivan mistään perusnäytönohjaimesta ei kuitenkaan ole kyse, sillä näytönohjain kulkee Abitin OTES-brändin alla ja siitä löytyy hieman samanlainen jäähdytysjärjestelmä, kuin testeissä niin ikään käytetystä GeForce FX 5900:sta.

Abit Siluro FX5600 OTES 256MB on pakattu GeForce FX 5900:n laatikkoon, jonka kylkiin on liimattu budjettiluokan näytönohjainta vastaavat tarrat. En osaa sanoa, onko tämä lopullinen ratkaisu vai ainoastaan testeihin eksyneen yksittäiskappaleen tilapäinen laatikko.

Laatikosta joka tapauksessa löytyy näytönohjaimen lisäksi käyttöohje, OTES-ohjevihkonen, ajuri- ja ohjelmisto-CD-levy, koaksaali- ja S-Video-kaapeli, VGA -> DVI- sekä S-Video -> komposiitti -adapteri.

Suuren alan Abit Siluro FX5600 OTES 256MB -näytönohjaimesta peittää sen suurikokoinen OTES-jäähdytysjärjestelmä, joka koostuu muovisesta ilmanohjaimesta, muovisesta tuuletinkotelosta sekä alumiinisiilistä. OTES-jäähdytykseen palataan tarkemmin muutaman kappaleen kuluttua.

Komponenttisijoittelu on varsin tuttua tavaraa, eikä piirilevyn päältä löydykään kovin runsaasti pintaliitoskomponentteja: muutama kondensaattori näytönohjaimen yläosasta, grafiikkapiiri sekä neljä muistipiiriä. Vanhantyyppisten TSOP-pakattujen muistipiirien päältä löytyy alumiiniset siilit. GeForce FX 5600 Ultraan verrattuna normaalista 5600-mallista ei löydy lainkaan erillistä lisävirtaliitintä, vaan AGP-väylän kautta saadaan tarpeeksi virtaa näytönohjaimelle.

Näytönohjain on varustettu 256 megatavun muistimäärällä, muistipiirien toimiessa 250 megahertsin (500 MHz DDR) kellotaajuudella. Ydin vastaavasti toimii 325 megahertsin kellotaajuudella.

OTES-jäähdytysjärjestelmällä varustettua Abitin GeForce FX 5600 -näytönohjainta ei tiettävästi ole Suomessa saatavilla, mutta normaalia 256 megatavun muistimäärällistä näytönohjainta löytyy 170 – 180 euron hintalapulla varustettuna.

Näytönohjaimen takaa siniseltä piirilevyltä ei myöskään löydy mitään kummallisuuksia. Taakse on sijoitettu neljä 32 megatavun muistipiiriä, joiden päältä löytyy etupuolen tapaan alumiiniset siilit. Takapuolelle ei sentään ole GeForce FX 5900:n tapaan sijoitettu alumiinista siiliä jäähdyttämään ydintä.

Suuren OTES-jäähdytysjärjestelmän takia näytönohjain peittää kaksi korttipaikkaa. Alimmaisen korttipaikan kohdalta löytyy normaaliin tapaan vasemmalta oikealle lueteltuna VGA-, S-Video- ja DVI-liittimet. Ylimmäiseen vastaavasti on sijoitettu OTES:n vaatima aukko, josta ytimen tuottama lämmin ilma työnnetään suoraan ulos kotelosta.

Kuten jo aikaisemmin mainitsimme, OTES (Outside Thermal Exhaust System) jäähdytysjärjestelmä koostuu muovisesta ilmanohjaimesta sekä kotelosta, jonka sisälle on sijoitettu tuuletin. Ilmanohjain on toteutettu viidellä muovipalasella, jotka ovat ylemmän kuvan kaltaisesti toistensa sisälle. Mielestäni kuitenkin muovipalat olisi voitu asettaa toisinpäin, sillä nykyisellä sijoittelulla lämmintä ilmaa työntyy väleistä pois suurella voimalla.

Tuuletinosan kotelo on valmistettu niin ikään muovista ja on umpinainen pääliosasta, jolloin ytimen tuottaman lämmin ilma saadaan imettyä tehokkaasti pois siilistä. 50 millimetrin tuulettimen lavat on suunnattu ylhäältäpäin katsottaessa pystyasentoon, jolloin ilma saadaan tehokkaasti työnnettyä sivulta löytyvään ilmanohjaimeen. Silmänruoaksi Abit on lisännyt myös tuulettimen keskiöön kaksi sinistä lediä.

Kuten kuvasta näkyy, piitahnan määrässä Abit ei ole säästellyt, joka luonnollisesti on positiivinen asia. Kosketus on kohtalaisen hyvä, mutta ytimen kulmat näyttäisivät olevan keskiosaa korkeammalla.

NV30- ja NV35-ytimistä löytyy sisäänrakennettu lämpöanturi, mutta budjettiluokan malleista kyseistä ominaisuutta ei löydy. Abit on kuitenkin päätynyt sijoittamaan erillisen lämpöanturin ytimen viereen, jonka hyödyistä löytyy tarkemmat tiedot seuraavan kuvan alapuolelta.

Abit Siluro FX5600 OTES 256MB:n mukana tulee SiluroIQ-niminen ohjelma, jolla pystyy tarkkailemaan ytimen ja muistien kellotaajuutta, jännitteitä sekä ytimen vierestä löytyvän lämpöanturin lämpötiloja. Ohjelmasta löytyy myös mahdollisuus asettaa Smart Fan -ominaisuus päälle, joka lämpötilan mukaan säätää tuulettimen kierrosnopeutta. Ohjelma toimi moitteetta kellotaajuuksien tarkkailuja lukuun ottamatta.

Testikokoonpano

Testikokoonpanossa käytimme 800 megahertsin väylätaajuudella toimivaa Intel Pentium 4 2,4 GHz -prosessoria, joka ylikellotettiin 250 megahertsin väylätaajuudelle eli toimimaan kolmen gigahertsin kellotaajuudella. Muisteiksi valittiin kaksi 256 megatavun Kingstonin HyperX PC3500 -kampaa, jotka asetettiin toimimaan 200 megahertsin (400 MHz DDR) muistiväylälle.

Suorituskykymittauksissa ATI Radeon 9800 XT:n rinnalle nostettiin XT:n edeltäjä, Radeon 9800 Pro (keskellä oikealla) sekä ATIn budjettiluokan Radeon 9600 Pro -näytönohjain (alhaalla oikealla). ATIn kortit testattiin uusimmilla Catalyst 3.8 -ajureilla.

NVIDIAn puolelta ei valitettavasti saatu vertailuun tämän hetken aivan parasta mallia, GeForce FX 5900 Ultraa, mutta sen sijaan ei-Ultra-malli Muropaketin varastosta löytyi (ylhäällä). NVIDIAn budjettiluokan näytönohjainta tässä artikkelissa edustaa edellisellä sivulla tarkemmin käsitelty GeForce FX 5600 (alhaalla vasemmalla). NVIDIAn grafiikkapiiriin perustuvat näytönohjaimet testattiin viimeisimmillä virallisilla Detonator FX 45.23 -ajureilla sekä uuden 50-sarjan epävirallisilla Detonator FX 51.75 -ajureilla.

Testikokoonpano:

  • Intel Pentium 4 2,4C @ 3 GHz (250 MHz x 12)
  • Albatron PX865PE Pro II (i865PE)
  • 2 kpl Kingston HyperX PC3500 256 MB(2-5-2-2)
  • Maxtor 5400 rpm 30 GB
  • LG 52X
  • Antec 400 W
  • ATI Radeon 9800 XT
  • ATI Catalyst 3.8
  • Gigabyte Radeon 9600 Pro
  • ATI Catalyst 3.8
  • Abit Siluro FX5900 OTES
  • Detonator FX 51.75
  • Detonator FX 45.23
  • Abit Siluro FX5600 OTES 256MB
  • Detonator FX 51.75
  • Detonator FX 45.23
  • Windows XP SP1
  • DirectX 9.0b
  • Intel Chipset Software Installation Utility 5.0.2.1002
  • 3DMark2001 SE (build 330)
  • 3DMark03 (build 330)
  • Aquamark 3
  • Breed – Demo
  • Colin McRae Rally 3 – Demo
  • Call of Duty – Demo
  • Final Fantasy XI – Benchmark 2
  • Gunmetal – Benchmark 1
  • Lock On : Modern Air Combat – Demo
  • NHL 2004 – Demo
  • Tiger Woods PGA Tour 2004 – Demo
  • Unreal 2 – Demo
  • Unreal Tournament 2003 – Demo
  • X2

Testiohjelmat

3DMark-testiohjelmista otettiin mukaan 2001- sekä 2003-versiot, jotka kummatkin päivitettiin uusimpaan 330-versioon. Testit ajettiin 2X antialiasoinnilla ja 4X anisotrooppisella suodatuksella, mutta myös 4X antialiasoinnilla ja 8X anisotrooppisella suodatuksella.

3DMark2001 SE:ssä Radeon 9800 XT saa napattua 9800 Prohon verrattuna kaulaa asetuksista riippuen kuudesta 7,5 prosenttiin. GeForce FX 5900 jää jälkeen noin 15 prosentilla. Detonator FX 45.23 -ajureilla saavutetaan jonkin verran paremmat tulokset, kuin Detonator FX 51.75 -ajureilla.

Budjettiluokan näytönohjaimien välillä Radeon 9600 Pro saa pidettyä GeForce FX 5600:n takanaan. Myös edellä mainitulla näytönohjaimella 45.23-ajureilla saavutetaan paremmat pisteet.

3DMark03:ssa näytönohjaimen osuus kokoonpanossa vaikuttaa huomattavasti enemmän 3DMark2001 SE:hen verrattuna, mutta Radeon 9800 XT pärjää edeltäjäänsä nähden edelleen noin 15 prosenttia paremmin. GeForce FX 5900 jää 4X AA- ja 8X AF -asetuksilla jälkeen Radeon 9800 XT:stä noin 150 pistettä.

Halvempien näytönohjaimien kesken Radeon 9600 Pro pitää yhä pintansa ja itse asiassa kasvattaa löysemmillä kuvanlaatuasetuksilla eron vajaaseen 33 prosenttiin. Vaativimmilla asetuksilla ero kaventuu 19 prosentin tuntumaan.

Aquamark 3 on kohtalaisen uusi testiohjelma, joka mittaa pääasiassa DirectX 8 -suorituskykyä, mutta seasta löytyy myös DirectX 9:n ominaisuuksia. Ohjelma on saanut 3DMark03:een verrattuna paljon lämpimämmän vastaanoton ja useat sivustot ovatkin ottaneet Aquamark 3:n testiohjelmavalikoimaansa.

Radeon 9800 XT nappaa odotetusti parhaimmat tulokset jättäen jälkeen GeForce FX 5900:n 36-38 prosentin erolla. Radeon 9800 Pron tulos sijoittuu näiden kahden näytönohjaimen välimaastoon. GeForce FX 5600 jää jälkeen yli 50 prosenttia huonommalla tuloksella.

Eri ajureita vertailtaessa GeForce FX 5900 hyötyy uudemmista Detonator FX 51.75 -ajureista 10 prosenttia, joten arveluttamaan jää, onko parannus saavutettu kuvanlaadun kustannuksella. Katsastamme seuraavalla sivulla muutamien pelien kanssa, mukaan lukien Aquamark 3, miten eri ajurit ja näytönohjaimet vaikuttavat laatuun.

Breed on uusi peli, jonka testaamiseen käytimme Fraps-ohjelman. Frapsin avulla mistä tahansa pelistä saadaan esille keskimääräinen, minimi ja maksimi ruudunpäivitysnopeus. Radeon 9800 Pro ja XT nappaavat suvereenit kärkipaikat, GeForce FX 5900:n jääden Radeon 9800 XT:stä lähemmäs 70 prosentilla.

Merkille pantavaa on se, että Radeon 9600 Pro pärjää GeForce FX 5900:n kanssa käytännössä yhtä hyvin, kun käytössä ovat Detonator FX 45.23 -ajurit. Budjettiluokan näytönohjaimien kesken Radeon 9600 Pro saavuttaa yli kaksinkertaiset ruudunpäivitysnopeuden GeForce FX 5600:een nähden.

Colin McRae Rally 3:ssa käytettiin edellisen pelin tapaan Frapsia mittaamaan suorituskykyä ja tässä Radeon-kortit dominoivat NVIDIAn saman kohderyhmän näytönohjaimia selvästi noin 100 prosenttia paremmilla tuloksilla. Detonator FX 51.75 -ajureilla hyödytään 54.23-ajureihin nähden GeForce FX 5900:lla 23 ja GeForce FX 5600:lla 30 prosenttia.

Call of Dutyssä GeForce FX 5900 pärjää Detonator FX 51.75 -ajureilla Radeon 9800 Prota paremmin ja jää Radeon 9800 XT:stä jälkeen vain reilulla kahdeksalla prosentilla.

Call of Duty on aiheuttanut uusien Catalyst 3.8 -ajureiden kanssa useilla ongelmia, ja niin kävi meilläkin Radeon 9600 Pro -näytönohjaimella. Demo-kentän alku toimi moitteetta, mutta pienen pelaamisen jälkeen taloista hävisi tekstuureita ja grafiikkavirheitä alkoi ilmetä. Pian näiden ongelmien alkamisen jälkeen ruudulle pomppasi VPU Recoverin ruutu. Tämä ominaisuus ei kuitenkaan toiminut kertaakaan ja tietokone oli aina uudelleenkäynnistämisen tarpeessa.

Final Fantasy XI:stä on juuri julkaistu Benchmark 2 -ohjelma, joka päätettiin ottaa mukaan testiohjelmavalikoimaan. Tässä testiohjelmassa Radeon 9800 -näytönohjaimien välille ei muodostu eroa juuri lainkaan. Radeon 9600 Pro pärjää jälleen kerran huomattavan hyvin, eikä jää GeForce FX 5900:sta jälkeen kuin vajaat seitsemän prosenttia.

GeForce FX 5600 -näytönohjaimella saavutetaan isoveljeen verrattuna huomattavasti tuntuvampi suorituskykyparannus uusilla Detonator FX 51.75 -ajureilla. Kyseisillä ajureilla saavutetaan noin 20 prosentin parannus. GeForce FX 5600 jää kuitenkin Radeon 9600 Prosta 60 prosenttia.

Gunmetal on DirectX 9 -rajapintaa hyödyntävä testiohjelma, jonka Benchmark-versiosta löytyy kaksi erilaista testimahdollisuutta, käytimme näistä ensimmäistä. GeForce FX 5900 pärjää parhaiten ja saa kasvatettua eron Radeon 9800 XT:hen noin 12 prosenttiin. Tässä ohjelmassa Radeon 9600 Prokaan ei saa otettua selkeää niskalenkkiä GeForce FX 5600:sta, sillä ero jää 12 prosentin tuntumaan.

Lock On : Modern Air Combat otettiin mukaan Muropaketin lukijan toiveiden mukaisesti ja edellisten pelien tapaan tässäkin suorituskyky mitattiin Frapsilla. Radeon 9800 XT pärjää jälleen kerran parhaiten ja jättää GeForce FX 5900:n taakseen 47 prosenttia paremmalla ruudunpäivitysnopeudella.

GeForce FX 5900 saavuttaa Detonator FX 45.23 -ajureilla suunnilleen saman tuloksen kuin Radeon 9600 Pro, joka vastaavasti voittaa GeForce FX 5600:n jopa 217 prosentilla.

NHL 2004:ssa Radeon 9800 XT:llä ja Radeon 9800 Prolla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus jäi molemmilla näytönohjaimilla 120 fps:n tuntumaan. GeForce FX 5900:n tulos on parempi Detonator FX 45.23 -ajureilla, joilla ero Radeon 9800 -sarjan tuotteisiin jää noin 25 prosenttiin.

Radeon 9600 Pro pääsee jälleen hyvin lähelle GeForce FX 5900 tulosta ja ero GeForce FX 5600:een kasvaa 108 prosenttiin.

Tiger Woods PGA Tour 2004 tuotti mielenkiintoisia tuloksia, jotka tosin ainakin osittain johtuivat pelin/ajureiden ongelmista. Kun käytettiin kolmen klikkauksen lyöntitapaa, kahden arviointiklikkauksen välillä ruutu muuttui mustaksei ja ruudunpäivitysnopeus nousi pilviin. Nappasimme Frapsilla talteen videon kyseistä ongelmasta:

Video Tiger Woods PGA Tour 2004 -pelin ongelmasta – XviD (0,7 MB)

NHL 2004 -pelin tavoin Radeon 9800 XT:n ja Radeon 9800 Pron välinen ero on minimaalisen pieni. GeForce FX 5900 jää jälkeen 36 prosenttia huonommalla tuloksella. Radeon 9600 Pro ottaa huiman kirin ja nappaa noin neljä prosenttia paremman tuloksen GeForce FX 5900:aan verrattuna. GeForce FX 5600 jää jälkeen reilusti, sillä Radeon 9600 Pro voittaa 164 prosenttia paremmalla tuloksella.

Unreal 2 ei tuota kovinkaan suurta yllätystä, sillä Radeon 9800 XT voittaa GeForce FX 5900:n 28 prosenttia nopeammalla ruudunpäivitysnopeudella. Radeon 9600 Pro jää jälkeen 15 prosentilla. GeForce FX 5600 saa yllättävän suuren piristyksen Detonator FX 51.75 -ajureista, sillä se 45.23-ajureihin verrattuna tulos parani 30 prosenttia, jääden samalla Radeon 9600 Prosta 26 prosenttia.

Unreal Tournament 2003:n Botmatch-osiossa Radeon 9800 XT pitää eron GeForce FX 5900:aan verrattuna 20 prosentin tuntumassa. Budjettiluokan näytönohjainpuolella Radeon 9600 Pro vastaavasti 2X antialiasoinnilla ja 4X anisotrooppisella suodatuksella pitää GeForce FX 5600:n takana Detonator FX 51.75 -ajureilla 16 prosentilla ja 4X AA:lla ja 8X AF:llä 23 prosentilla.

Flyby-osiossa Radeon 9800 -sarjan ja GeForce FX 5900 -näytönohjaimien välinen ero pysyy Botmatch-osion tulosten kanssa suurin piirtein samanlaisena, mutta Radeon 9600 Pro tippuu selvemmin edellä mainittujen näytönohjaimien kelkasta. Radeon 9600 Pron ja GeForce FX 5600:n ero on Botmatchin tulosten kanssa niin ikään vastaavanlainen.

X2-testiohjelmassa kärkimallien vääntö nopeimman näytönohjaimen tittelistä on kovaa, mutta pisimmän korren vie Radeon 9800 XT jättäen GeForce FX 5900:n Detonator FX 51.75 -ajureilla jälkeen ainoastaan prosentin erolla.

Radeon 9600 Pro jää kärkipäästä reilulla 60 prosentilla, mutta vetää pidemmän korren GeForce FX 5600:sta 37 prosenttia paremmalla tuloksella. Edellä mainittu näytönohjain hyötyy uudemmista ajureista jopa 30 prosenttia.

Kuvanlaatuvertailu

Normaalien suorituskykymittauksien lisäksi päätimme tehdä myös kuvanlaatuvertailun, jossa Radeon 9800 XT:lle Catalyst 3.8 -ajureiden kanssa vertailukohteeksi otettiin Abit GeForce FX 5900, jolla kuvat napattiin talteen Detonator FX 45.23- sekä Detonator FX 51.75 -ajureilla.

Mukaan otettiin 3DMark03, Aquamark 3, Colin McRae Rally 3, Call of Duty, Lock On : Modern Air Combat, Tiger Woods PGA Tour 2004, Unreal 2 sekä X2. Kaikissa testiohjelmissa ja peleissä oli käytössä 1024×768-resoluutio, parhaat mahdolliset kuvanlaatuasetukset, nelinkertainen antialiasointi sekä kahdeksankertainen anisotrooppinen suodatus.

Erojen havainnollistamisen takia kaikilla eri ajureilla otetut kuvat ovat saatavilla JPG-muodossa sekä tämän lisäksi GIF-animaationa.

NVIDIA-puolella Detonator FX 45.23- ja 51.75-ajuriversiot eivät tuota Nature-testiosion 1669 framen kohdalla kovinkaan suurta eroa. 51.75-ajureilla etualalla näkyvän kiven pääliosa on jostain kohdista sumeampi.

Catalyst 3.8 -ajurit sen sijaan saavat kuvan näyttämään NVIDIAn ajureihin verrattuna hyvinkin erilaiselta. Puiden oksat ovat ATIlla ohuemmat ja jo edellisellä kappaleessa mainittu kivi on sumeampi Detonator FX 51.75 -ajureilla. Suurimman eron kuitenkin muodostaa aluskasvillisuus, joka Catalyst 3.8 -ajureilla on vaaleamman väristä, mutta myös tuuheampaa. Vastaavasti veden pinta näyttää NVIDIAn ajureilla terävämmältä.

JPEG-kuva: Detonator FX 45.23

JPEG-kuva: Detonator FX 51.75

JPEG-kuva: Catalyst 3.8

GIF-animaatio

Aquamark 3:ssa on 3DMark03:n tapaan sisäänrakennettu ominaisuus, jolla voidaan napata talteen kuvia tietyistä kohdista. Käytimme vertailuna kahta eri kohtaa, joista ensimmäinen saa aikaan varsin erilaista jälkeä eri ajureilla.

Detonator FX 45.23 -ajureilla keskellä kuvaa lentävä alus sekä oikeassa reunassa ylös mäkeä ajava mönkijä näyttävät huomattavasti valoisimmilta kuin Detonator FX 51.75 -ajureilla. 45.23-ajureilla muodostuu ongelmia myös varjojen kanssa, joita ei näy minkään aluksen tai keskellä olevan räjähdyksen alapuolella. Vastaavasti 51.75-versiollisilla ajureilla aluksien ja varsinkin niiden renkaiden väritys näyttäisi olevan luonnottoman vihreäpainotteinen.

Catalyst 3.8- ja Detonator FX 45.23 -ajurit vastaavat pitkälti toisiaan, mutta Catalyst 3.8:lla varjot näkyvät oikealla tavalla, mutta tämän lisäksi maastossa näkyy huomattavasti selvemmin valaistukset. Allekirjoittaneen mielestä Catalyst 3.8 -ajurit saavat kuvan näyttämään eniten ”oikealta”.

JPEG-kuva: Detonator FX 45.23

JPEG-kuva: Detonator FX 51.75

JPEG-kuva: Catalyst 3.8

GIF-animaatio

Detonator FX 45.23 -ajureilla ilmenee odotetusti samat varjo-ongelmat, kuin edellisessäkin testikuvassa. 51.75-ajureilla kuvassa näkyvät alukset näyttävät huomattavasti tummemmilta ja 45.23-ajureiden aikaan samaa tulosta realistisemman näköiseltä. Kuvanlaatua sen sijaan heikentää taustalle muutamat raidalliset tolpat, jotka 51.75-ajureilla näkyvät erittäin sumeina.

Catalyst 3.8 -ajureilla laatu vastaa pitkälti 45.23-ajureita, mutta varjot näkyvät oikein, valonsäteet näkyvät jonkin verran heikommin ja taustalla näkyvien savupilvien sekä kivien kontrastitason takia kuva näyttää aidommalta. Catalyst 3.8 -ajureilla kuvan oikeassa alareunassa ei näy myöskään Detonator FX -ajureiden tapaan epämääräistä palkkia. Catalyst 3.8:t saavat aikaan parhaan jäljen, mutta etualalla olevan aluksen valaistus saisi olla 51.75-ajureiden aikaan saaman näköinen.

JPEG-kuva: Detonator FX 45.23

JPEG-kuva: Detonator FX 51.75

JPEG-kuva: Catalyst 3.8

GIF-animaatio

Colin McRae Rally 3:ssa sekä Catalyst 3.8-, kuin myös Detonator FX 45.23- ja Detonator FX 51.75 -ajureiden aikaansaama kuvanlaatu vastaa tarkasti toisiaan, eikä pelatessa eroa huomaa millään tavoin. Jos eroa haluaa suurennuslasilla hakea, ATIn ajureilla tien päässä näkyvä sininen mainostaulu on jonkin verran NVIDIAn ajureiden laatua sumeampi.

JPEG-kuva: Detonator FX 45.23

JPEG-kuva: Detonator FX 51.75

JPEG-kuva: Catalyst 3.8

GIF-animaatio

Call of Dutystä ei löydy eri ajurien välillä minkäänlaista eroavaisuutta.

JPEG-kuva: Detonator FX 45.23

JPEG-kuva: Detonator FX 51.75

JPEG-kuva: Catalyst 3.8

GIF-animaatio

Call of Dutyn tapaan myöskään Lock On : Modern Air Combatissa ei muodostunut eroja ei ajureiden välillä. Pilvet näyttävät kuvissa erilaisilta, mutta tämä johtuu siitä, että kuva on otettu lentokoneen lentäessä, jolloin liikkuvasta kuvasta ei ole saatu napattua kuvaa talteen täysin samassa kohdassa.

JPEG-kuva: Detonator FX 45.23

JPEG-kuva: Detonator FX 51.75

JPEG-kuva: Catalyst 3.8

GIF-animaatio

Tiger Woods PGA Tour 2004 sen sijaan saa aikaan huomattavan erilaista jälkeä eri ajureilla ja näytönohjaimilla. Detonator FX -ajureilla napatut kuvat ovat pitkälti samanlaiset, mutta reunoilla näkyvät ruohikot näkyvät hieman eri tavalla. Catalyst 3.8 -ajureilla ruohikkoa on myös lyöntialueen etuosassa ja reunoilla vastaavasti huomattavasti runsaammin. Taivaanrannassa näkyvät puut ovat Detonator FX -ajureilla paljon tummemmat kuin Catalyst 3.8 -ajureilla, mutta selvimmin valaistuksen näkee Tiger Woodsin varjosta, joka NVIDIAn ajureilla on lähes musta. Catalyst 3.8 -ajurit saavat aikaan edelleenkin allekirjoittaneen mielestä parasta jälkeä.

JPEG-kuva: Detonator FX 45.23

JPEG-kuva: Detonator FX 51.75

JPEG-kuva: Catalyst 3.8

GIF-animaatio

Unreal 2:ssa Detonator FX 45.23 ja 51.75 tuottama kuvanlaatu on identtinen, sillä 45.23-ajurikuvan vaaleampi kuva johtua ainoastaan pelin säädöistä. Catalyst 3.8 -ajurit saavat käytännön tasolla vastaavanlaista laatu aikaiseksi, mutta pieniä eroja on havaittavissa taka-alalla olevissa purkissa ja vaijereissa.

JPEG-kuva: Detonator FX 45.23

JPEG-kuva: Detonator FX 51.75

JPEG-kuva: Catalyst 3.8

GIF-animaatio

X2-testiohjelmassa Detonator FX- ja Catalyst 3.8 -ajurit tuottavat samanlaisen kuvan.

JPEG-kuva: Detonator FX 45.23

JPEG-kuva: Detonator FX 51.75

JPEG-kuva: Catalyst 3.8

GIF-animaatio

Antialiasoinnin ja anisotrooppisen suodatuksen hyöty peleissä

MuroBBS:ssä Mendel-nimellä kirjoittava henkilö on innostunut tekemään pienen vertailun Battlefield 1942 -peliä käyttäen siitä, mitä antialiasointi ja anisotrooppinen suodatus saavat aikaan. Yllättäen useille keskusteluun vastanneille henkilöille erot eivät ole olleet kovinkaan selvät, joten päätimme ottaa tähän artikkeliin mukaan pienimuotoisen vertailun, jos vaikka kuvanlaatua parantavien ominaisuuksien hyöty selkenisi näin useammille.

MuroBBS, AA ja Aniso Battlefieldissä katsaus

Mukaan vertailuun otimme Colin McRae Rally 3-, Call of Duty-, Tiger Woods PGA Tour 2004- ja Unreal 2 -pelit, joista on napattu kuvatallennukset kahdella eri asetuksella: ilman antialiasointia ja anisotrooppista suodatusta sekä parhaimmilla mahdollisilla asetuksilla, eli kuusinkertaisella antialiasoinnilla ja kuusitoistakertaisella anisotrooppisella suodatuksella. Tarkoituksena ei siis ole tehdä kuvanlaatuvertailua ATIn ja NVIDIAn näytönohjaimien välillä, vaan käytimme pelkästään Radeon 9800 XT:tä.

Colin McRae Rally 3:ssa antialiasoinnin hyödyn (oikeanpuoleinen kuva) huomaa hyvin varsinkin autosta, jossa ilman antialiasointia reunojen sahalaitaisuudet ovat erittäin selvästi havaittavissa (vasemmanpuoleinen kuva). Anisotrooppisen suodatuksen hyöty vastaavasti näkyy asfalttipinnassa, joka pidemmällä kuvan suoralla on havaittavissa ilman anistrooppista suodatusta tekstuurin sumenemisena. Myös punavalkoinen suojavallin sekä kaukana taka-alalla häämöttävän aidan tarkkuus kasvaa huomattavasti, kun antialiasointi ja anisotrooppinen suodatus on kytketty päälle.

JPEG-kuva: 0X AA / 0X AF

JPEG-kuva: 6X AA / 16X AF

GIF-animaatio

Call of Dutyn vertailukuvassa antialiasoinnin hyöty ei näy kovinkaan selvästi, mutta sen sijaan anisotrooppisen suodatuksen tuoma parannus kuvanlaadussa on häikäisevä. Vasemmanpuoleisessa kuvassa radan puupalkit sumenevat loppua kohdin erittäin sumeaksi, mutta käyttämällä anisotrooppista suodatusta, palkit ovat terävät huomattavasti pidemmälle. Myös sivuilla näkyvä maa on lähelläkin paljon sumeampaa ilman anisotrooppista suodatusta ja pidemmällä matkalla ero selkenee entisestään.

JPEG-kuva: 0X AA / 0X AF

JPEG-kuva: 6X AA / 16X AF

GIF-animaatio

Tiger Woods PGA Tour 2004:ssä näkyy antialiasoinnin ja anisotrooppisen suodatuksen hyöty erittäin selkeästi, sillä antialiasointi kytkettynä päälle poistaa pelaajan reunoista selkeän sahalaitaisuuden. Nurmikko taas osoittaa anisotrooppisen suodatuksen olevan lähes pakko-ominaisuus, sillä ilman kyseistä ominaisuutta kuvanlaatu on kärsii hiemankin pidemmällä.

JPEG-kuva: 0X AA / 0X AF

JPEG-kuva: 6X AA / 16X AF

GIF-animaatio

Unreal 2:n demon ensimmäisen kentän alkupaikka on kuin suunniteltu kuvanlaadun testaamiseen. Antialiasointi ja anisotrooppinen suodatus saavat näyttämään reunoilla ylhäällä näkyvät ritiliköt selviltä, kun ilman kuvanlaatua parantavia ominaisuuksia varsinkin takimmainen ritilikkö näyttää ennemminkin ruskealta levyltä.

Antialiasointi näkyy myös selvästi vasemman reunan kaiteessa sekä muun muassa maassa luikertelevissa putkissa. Ominaisuuksien tuomaa parannusta on havaittavissa selvästi myös keskiaukean lattian ritilikössä ja tekstuurien laadussa sekä aukean takaa ylhäällä olevassa kaiteessa, jossa horisontaalinen ohut kaide katkeilee ilman antialiasointia ja anisotrooppista suodatusta, mutta joka näkyy edellä mainitut ominaisuudet päällä selvästi.

JPEG-kuva: 0X AA / 0X AF

JPEG-kuva: 6X AA / 16X AF

GIF-animaatio

Ylikellotus

Kaikkien suorituskykymittauksien, kuvanlaatuvertailujen ja antialiasointi / anisotrooppisten suodatuksien laatujen testaamisien jälkeen päätimme luonnollisesti myös kokeilla Radeon 9800 XT:n sekä Abit Siluro FX5600 OTES 256MB:n ylikellottuvuutta. Valitettavasti emme saaneet kumpaankaan näytönohjaimeen asennettua vesijäähdytystä, sillä Radeon 9800 XT:ssä siilit ovat tiukasti kiinni ja olisi vaatinut ruuvikantojen poraamista, jota lainakortille ei voitu tehdä. Kuten jo aiemmin artikkelissa mainitsimme, ilman minkäänlaista tuuletusta näytönohjaimen takaosan kuparilevy kuumenee vakiokellotaajuuksillakin pelikäytössä sormiapolttavaksi, joten asetimme yhden 120 millimetrisen tuulettimen jäähdyttämään näytönohjaimen takaosaa.

GeForce FX 5600 -näytönohjaimeen taas ei voitu asentaa blokkia, koska allekirjoittaneen varastosta ei löydy kuin Radeon-näytönohjaimille tarkoitettu kiinnitysmekanismi Xicen blokkiin. Periaatteessa tällä saadaan blokki kyllä paikoilleen, mutta blokki joudutaan asentamaan 45 asteen kulmaan ytimeen nähden, jolloin karat ottavat muistisiileihin kiinni.

Ensimmäisenä piinapenkkiin asensimme Radeon 9800 XT:n ja ylikellotusohjelmaksi valitsimme Rage3D Tweakin, jolla muun muassa [H]ard|OCP oli ylikellottanut omaa näytönohjaintaan. Yllätykseksi uusimmalla versiolla ohjelma valitti heti asennuksen alussa, ettei tunnista kyseistä näytönohjainta. Tästä syystä siirryimme seuraavaan ohjelmaan, RadClockeriin, joka lisää uuden välilehden ajureiden säätöihin ja josta voidaan nostaa ytimen ja muistien kellotaajuutta. Ongelmat jatkuivat tälläkin ohjelmalla, sillä pienikin nosto ja kellotaajuuden kuittaaminen sekoitti välittömästi kuvan.

Emme kuitenkaan vaipuneet epätoivoon, vaan asensimme testikoneeseen uusimman version PowerStrip-ohjelmasta, jolla lopultakin saatiin aloitettua Radeon 9800 XT:n ylikellotustestit. Muistutuksena vielä kerran mainittakoon, että kyseinen näytönohjain toimii vakiona ytimen osalta 412 ja muistien 365 megahertsin (730 MHz DDR) kellotaajuudella. Aloitimme nostot varovasti viiden megahertsin pykälin, jolloin ytimen lopulliseksi kellotaajuudeksi ilman minkäänlaisia grafiikkavirheitä muodostui 440 megahertsiä. Muistit saatiin nostettua 393 megahertsiin (786 MHz DDR).

Tämän jälkeen siirryttiin Abitin GeForce FX 5600 -näytönohjaimeen, joka toimii vakiona 325/500 megahertsin kellotaajuudella. Ydin saatiin lopulta toimimaan 402 megahertsin ja muistit 309 megahertsin (618 MHz DDR) kellotaajuudella.

Ylikellotusten hyödyt testattiin 3DMark03-ohjelmalla, joka ajettiin läpi vakioasetuksilla nelinkertaisella antialiasoinnilla ja kahdeksankertaisella anisotrooppisella suodatuksella.

Kuten ylemmästä kuvaajasta voimme todeta, Radeon 9800 XT hyötyy ylikellotuksista reilun 200 3DMarkin nousulla, joka vastaa vajaata seitsemää prosenttia. GeForce FX 5600:n 3DMark-pistenousu jäi 171:een, mutta prosentuaalisesti päästiin Radeon 9800 XT:tä parempaan tulokseen, reiluun 12 prosenttiin.

Loppusanat

Radeon 9800 XT -näytönohjain julkaistiin syyskuun 30. päivä, ja tämän jälkeen näytönohjain on saanut ristiriitaista palautetta kuluttajilta. Luonnollisesti kyseinen näytönohjain on ATIn ja samalla myös markkinoiden nopein näytönohjain, mutta löytyykö näytönohjaimesta tarpeeksi uudistuksia ja parannusta suorituskyvyssä Radeon 9800 Prohon verrattuna, jotta tästä kannattaisi maksaa reilut 100 euroa enemmän?

Suurimmat tekniset muutokset ovat ytimen kellotaajuuden nostaminen 380 megahertsistä 412 megahertsiin ja muistien kellotaajuuden nosto 340 megahertsistä 365 megahertsiin (730 MHz DDR). Tämän lisäksi ytimen järjestelyä on muutettu jonkin verran ja jäähdytysjärjestelmä on saanut kokonaan uuden ilmeen. Suorituskyvystä puhuttaessa Radeon 9800 XT on ylikellotettu versio Radeon 9800 Prohon nähden, joka päihittää edeltäjänsä testiohjelmasta riippuen noin viidellä prosentilla. Radeon 9800 Pron omistajille XT-malli siis tuskin on ostamisen arvoinen, mutta kokonaan vanhaa näytönohjainta päivittelevälle tai markkinoiden parasta havittelevalla ATIn uutukainen on varmasti ostamisen arvoinen tuote.

Catalyst 3.8 -ajurit katsastettiin tässä artikkelissa uusien ominaisuuksien kera, joten niistä vielä muutama sananen. VPU Recover ja Overdrive ovat paperilla mielenkiintoisia ominaisuuksia, mutta käytännön testit osoittivat etteivät nämä toimineet aivan toivotulla tavalla: VPU Recover ei saanut palautettua Call of Duty -peliä kertaakaan toimintakuntoon ja Overdriven tuoma nopeushyöty jäi erittäin pieneksi. Ajureiden säätömahdollisuudet sen sijaan ovat entisiä ajureita selvemmin esillä ja mahdollisuus tallentaa ajureiden säätöjä on myös mukava pieni ominaisuus, jota on odotettu jo kauan. NVIDIAn ajureiden laatu on ollut erittäin paljon esillä tämän vuoden aikana lähinnä negatiivisessa mielessä. Catalyst 3.8 -ajureihin verrattuna totesimmekin Detonator FX 45.23- ja 51.75-ajureiden laadun olevan jonkin verran ATIn ajureita alhaisempi.

Artikkelin kirjoitushetkellä Radeon 9800 XT -näytönohjaimien toimitukset ovat jo alkaneet ja ensimmäiset kappaleet ovat ehtineet markkinoille Yhdysvalloissa, Kanadassa sekä Japanissa. Suomeen ensimmäisiä näytönohjaimia on luvassa kuluvan kuukauden lopussa tai marraskuun alkupuolella. Kaiken kaikkiaan Radeon 9800 XT vakuutti ainakin Muropaketin toimituksen ja on varmasti oiva valinta joulupukin konttiin vuoden lopussa.

ATI Radeon 9800 XT -tuotesivut

Ville Suvanto 20. lokakuuta 2003 (ville.suvanto@https://muropaketti.com)

>> Etusivulle