Testikokoonpano, suorituskyky, tehonkulutus, lämpötila & ylikellotus

Testeissä oli mukana ATI Radeon HD 5670-, ATI Radeon HD 5570-, ATI Radeon HD 5450- ja GeForce GT 220 -näytönohjaimet. AMD:n näytönohjaimilla käytettiin Catalyst 10.2- ja NVIDIAn näytönohjaimella GeForce 196.21 -ajureita.

Testikokoonpano varustettiin Intelin vakiona 2,66 GHz:n ja Turbo Mode -ominaisuudella maksimissaan 3,2 GHz:n kellotaajuudella toimivalla neliytimisellä Lynnfield-koodinimellisellä Core i5-750 -prosessorilla, Intelin P55-piiriin perustuvalla Asus P7P55D Deluxe -emolevyllä, neljällä gigatavulla Corsairin DDR3-1333-muistia, Western Digitalin teratavun Caviar Black -kiintolevyllä ja 64-bittisellä Windows 7 Ultimate -käyttöjärjestelmällä.

• Intel Core i5-750 (2,66 GHz, Turbo Mode 3,2 GHz)
• Asus P7P55D Deluxe (Intel P55)
• 2x Corsair 2 Gt DDR3-1333 (7-7-7-20 1T)

• AMD ATI Radeon HD 5670 (775/1000 MHz)
• AMD ATI Radeon HD 5570 (650/900 MHz)
• AMD ATI Radeon HD 5450 (650/900 MHz)
• NVIDIA GeForce GT 220 (625/400 MHz

• Western Digital Caviar Black WD1001FALS 1 Tt SATA II
• Western Digital Caviar SE 320 Gt SATA
• Antec TruePower Quattro 850 W
• LG DVD-ROM
• Fujitsu-Siemens Scenicview P24 (1920×1200)

• Microsoft Windows 7 Ultimate 64-bit
• AMD Catalyst 10.2
• NVIDIA GeForce 196.21

Suorituskyky

3DMark-tuoteperheen testiohjelmista 3DMark Vantage ajettiin performance-presetillä ja 3DMark06 vakioasetuksilla. 3DMarkit paljastavat, ettei ATI Radeon HD 5570 kykene kilpailemaan kunnolla ATI Radeon HD 5670:tä vastaan, vaikka näytönohjaimet kustantavat Suomessa halvimmillaan saman verran. ATI Radeon HD 5570:n ja ATI Radeon HD 5450:n välinen ero on erittäin selkeä ja GeForce GT 220 pärjää jonkin verran ATI Radeon HD 5450:tä paremmin.

Call of Duty: World at War testattiin 1024×768-resoluutiolla, ilman reunojenpehmennystä sekä anisotrooppista suodatusta ja Low-tason kuvanlaatuasetuksilla. Minimi, keskimääräinen ja maksimi ruudunpäivitysnopeus testattiin käyttämällä Fraps-ohjelmaa. Taulukossa suurempi tulos on parempi.

Call of Duty: World at War ei tuota suuria muutoksia 3DMarkkeihin ja näytönohjainten väliset erot pysyvät suurin piirtein samanlaisina. GeForce GT 220 pärjää suhteessa hieman paremmin, muttei siitä huolimatta yllä lähellekään ATI Radeon HD 5570:n tasoa.

Tom Clancy’s HAWX testattiin 1680×1050-resoluutiolla, ilman reunojenpehmennystä sekä anisotrooppista suodatusta, pelin Medium-tason kuvanlaatuasetuksilla, DirectX 10.1 -rajapinnalla ja Medium-tason SSAO-asetuksella. Minimi, keskimääräinen ja maksimi ruudunpäivitysnopeus testattiin käyttämällä Fraps-ohjelmaa. Taulukossa suurempi tulos on parempi.

HAWX jatkaa samaa kaavaa aiempien testien kanssa ja ATI Radeon HD 5450 on selvällä erolla joukon hitain, GeForce GT 220 jää ATI Radeon HD 5450:n ja ATI Radeon HD 5570:n keskivaiheille ja ATI Radeon HD 5670 pärjää selvästi joukon parhaiten.

Need for Speed SHIFT testattiin 800×600-resoluutiolla, ilman reunojenpehmennystä sekä anisotrooppista suodatusta ja pelin Low-tason kuvanlaatuasetuksilla. Minimi, keskimääräinen ja maksimi ruudunpäivitysnopeus testattiin käyttämällä Fraps-ohjelmaa. Taulukossa suurempi tulos on parempi.

Need for Speed SHIFTissä tilanne tasoittuu alhaisen resoluution ja kuvanlaatuasetusten myötä. ATI Radeon HD 5670 ja ATI Radeon HD 5570 ovat käytännössä tasoissa ja GeForce GT 220 jää kärjestä kuudella FPS:llä. ATI Radeon HD 5450 ei pysy muiden vauhdissa ja häviää ATI Radeon HD 5570:lle 17 FPS:llä.

Tehonkulutus

Tehonkulutusta seurattiin Etech PM300 -energiamittarilla, jolla mitattiin koko tietokoneen tehonkulutus pois lukien monitori. Core i5-750 -prosessorin Turbo Mode -ominaisuus oli testien aikana päällä, joten sen kellotaajuus nousi rasituksessa maksimissaan 3,2 GHz:iin ja laski lepotilassa SpeedStep-virransäästöominaisuuden ansiosta 1,2 GHz:iin. Rasituksessa käytettiin Tom Clancy’s HAWX -peliä ja taulukossa pienempi tulos on parempi.

Levossa ATI Radeon HD 5570- ja ATI Radeon HD 5450 -kokoonpanojen tehonkulutukset asettuvat 72-73 wattiin, GeForce GT 220:llä 79 wattiin ja ATI Radeon HD 5670:llä 81 wattiin. Rasituksessa erot kasvavat ja ATI Radeon HD 5450 -testikokoonpano on 84 watin tehonkulutuksella selvästi joukon niukkakulutuksellisin. ATI Radeon HD 5570:llä tehonkulutus kipuaa 102 wattiin, GeForce GT 220:llä 110 wattiin ja ATI Radeon HD 5670:llä 127 wattiin.

Lämpötila

Lämpötilamittaukset suoritettiin GPU-Z-ohjelmalla, rasituksessa käytettiin Tom Clancy’s HAWX -peliä ja lepotilan tulos kirjattiin ylös noin 10 minuutin kuluttua rasituksen päättymisestä Windowsin työpöydältä. Taulukossa pienempi tulos on parempi.

Levossa lämpötiloissa ei ole suuria eroja, sillä ATI Radeon HD 5670:n, ATI Radeon HD 5570:n ja GeForce GT 220:n lämpötilat asettuivat 33-34 asteeseen ja passiivijäähdytyksen myötä ATI Radeon HD 5450:llä lämpötila oli hieman korkeampi, 37 astetta. Rasituksessa ATI Radeon HD 5450 kuitenkin pärjää parhaiten 52 asteen lämpötilalla ja toisena tulee ATI Radeon HD 5570 54 asteen lämpötilalla. GeForce GT 220:n lämpötila rasituksessa nousee 55 ja ATI Radeon HD 5670:llä 64 asteeseen.

Ylikellotus

ATI Radeon HD 5570 ja ATI Radeon HD 5450 on suunnattu kaikkein vähiten ylikellottajille, joten kyseisillä testeillä pyrimme ainoastaan todistamaan kyseisen toimenpiteen olevan mahdollista. Tarkoituksena oli myös osoittaa, ettei ylikellottaminen tuo ihmeitä aikaan ja pelien pyörimisestä korkeilla kuvanlaatuasetuksilla on turha haaveilla.

Ylikellottaminen toteutettiin ATI Catalyst -ajureiden OverDrive-välilehden tarjoamilla ominaisuuksilla. Valitettavasti ATI Radeon HD 5450 -näytönohjaimella välilehteä ei ATI Catalyst -ajureilla löytynyt, joten ylikellottaminen suoritettiin pelkästään ATI Radeon HD 5570:llä. OverDrivellä rajat tulivat kuitenkin nopeasti vastaan, sillä grafiikkapiirin ja muistien kellotaajuuksia kyettiin nostamaan ainoastaan 50 MHz:llä, ja 700/900 MHz:n kellotaajuuksilla näytönohjain ei osoittanut merkkejä yskimisestä.

3DMark Vantagessa ATI Radeon HD 5570:n tulos ponnahti reilulla 300 pisteellä eli seitsemällä prosentilla.

Call of Duty: World at Warissa keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus koki lähemmäs kuuden FPS:n parannuksen, joka vastaa kahdeksan prosentin kohennusta suorituskyvyssä.