DFI 925X-T2 & MSI 915P Neo2
Tällä kertaa testipenkkistä löytyy kaksi toisistaan kohtuullisen paljon poikkeavaa emolevyä. DFI 925X-T2 perustuu Intelin 925X-piirisarjaan ja MSI:n 915P Neo2 perustuu puolestaan edullisempaan 915P-versioon. Testissä otetaan selvää kannattaako sijoitus 230 euron arvoiseen DFI:hin, vai tarjoaako MSI:n halvempi 150 euron ratkaisu parempaa vastinetta rahalle.
Piirisarjat
925X- ja 915P-piirisarjojen oleellisimmat erot ovat 925X:stä löytyvä ECC-muistituki ja teoriassa parempi suorituskyky. Molemmista emolevyistä löytyy sen sijaan sama southbridge, joka tässä tapauksessa on ICH6R. ICH6R:n ominaisuuksiin kuuluu HD-audio, neljä SATA-porttia, Matrix-RAID, neljä PCI-E x1 -väylää ja perusominaisuudet kuten kuusi PCI-väylää, USB 2.0 ja niin edelleen. Piirisarjoja ja niiden ominaisuuksia on käsitelty tarkemmin Muropaketin i925X- & i915P-emolevyvertailussa.
DFI 925X-T2: pakkaus ja oheistuotteet
DFI:n LanParty-sarjan emolevyissä on panostettu näyttävyyteen ja oheistuotteiden määrään varsin vakuuttavasti. Lanparty 925X-T2 ei tee poikkeusta sääntöön. Suuren Lanparty-teemalla koristellun pakkauksen sisältä löytyykin aivan käsittämätön määrä kaikenlaista oheistarviketta.
Paketin sisältä löytyy lisää paketteja ja olo on kuin lapsena jouluaattona.
FrontX-paketin sisältä löytyy kotelon etupaneeliin kiinnitettävä erikoispaneeli, jota on mahdollista muokata haluamakseen. Mustaan FrontX-paneeliin on mahdollista liittää SATA-liitin, diagnostiikkaledit, TOS-lähtö ja Firewire-liitin. Liittimet saa piilotettua läpän alle.
Pyöristetyt UV-valoon reagoivat kaapelit kuuluvat emolevyn vakiovarustukseen. Mukaan on laitettu vain yksi IDE-kaapeli ja yksi levykeaseman kaapeli, mutta eipä emolevyn pinnastakaan löydy kuin yksi IDE-liitin.
LanParty-hengen mukaisesti yhden paketin sisältä paljastuu kotelon kantamiseen soveltuva kasa hihnoja ja verkkokangasta. Midi-kokoiselle tornikotelolle parhaiten soveltuva kantoremmi helpottaa kotelon kantamista paikasta toiseen.
UV-aktiivista teemaa täydentämään mukaan on vielä isketty sarja UV-valossa hohtavaa kutistesukkaa, nippusiteitä ja suojapunosta kotelon erinäisten johtojen päällystämiseen.
Ominaisuudet
DFI Lanparty 925X-T2 -emolevyn ominaisuuksiin kuuluu kaksi integroitua verkkokorttia, HD-audio-ominaisuudet, neljä SATA-porttia, yksi IDE-liitin, FireWire, 8 USB 2.0 -porttia, DDR2, kolme PCI-E 1x -väylää ja yksi PCI-E 16x -väylä. Ominaisuudet ovat siis perustasoa nykyaikaiselle Socket T -emolevylle ilman suurempia erikoisuuksia. Yksi erikoisuus sentään emolevyltä löytyy. Sarja- ja rinnakkaisportteja ei I/O-takapaneelista löydy lainkaan. Tarkempi tutustuminen emolevyn joihinkin ominaisuuksiin lienee kuitenkin paikallaan.
Ääni
Intelin ICH6R-piiriltä löytyvää HD-audio-ohjainta täydentämään DFI on valinnut Realtekin ALC880-codec-piirin. Neljän 24-bittisen kaksikanavaisen DAC:n ja kolmen 20-bittisen ADC:n voimin piiri saavuttaa varsin kelvollisen äänenlaadun. Analogisten ulostulojen S/N-suhde on Realtekin ilmoituksen mukaan 100 desibeliä ja sisääntulojen 85 desibeliä. Analoginen 7.1-ulostulo kuuluu emolevyn vakiovarustukseen ja I/O-takapaneelista löytyvät digitaaliset liitännät lähtevälle ja tulevalle äänisignaalille. Optinen digitaalinen lähtö löytyy FrontX-paneelin liitinvalikoimasta.
Intelin HD-audio-ohjaimen ja Realtekin analoginen äänenlaatu pääsi tarkastelun kohteeksi RMAA 5.4 -ohjelmalla arvioutuna ja Grado SR-80 -kuulokkeilla suoritetussa kuuntelutestissä. RMAA 5.4 -ohjelmalla testisignaali kierrätettiin analogisesta ulostulosta suoraan analogiseen sisääntuloon. Äänenlaaduksi ohjelma ilmoitti arvosanan ”Good”. Huomion arvoista on se, että analoginen ulostulon laatu on huomattavasti parempi kuin sisääntulon, joten RMAA 5.4:n tulokset eivät kerro koko totuutta.
Kuulokkeilla suoritetussa kuuntelutestissä ääniratkaisun äänenlaatu huomattiin varsin kelvolliseksi. Matalat äänet toistuivat muhkeasti, keskiäänet tasaisen varmasti ja ylääänet hieman vaimeasti. Erityisesti matalien äänien toisto oli selvästi parempi kuin vertailun toisella emolevyllä. Kuulokkeilla äänenlaatuun vaikuttaa merkittävästi kuulokevahvistin, joskin Grado SR-80 -kuulokkeet ovat varsin helppo kuorma myös heikkotehoisille vahvistimille.
IDE- ja SATA-ohjaimet
925X-T2:n IDE- ja SATA-tuki nojaa kokonaan ICH6R-piirisarjan ominaisuuksiin. Emolevyltä voi siis paikantaa neljä SATA-liitäntää ja yhden IDE-liitännän. HDTach 3.0 ohjelmalla suoritetussa testissä ongelmia ei havaittu ja Seagate Barracuda V SATA -kiintolevyn suorituskyky oli kohdillaan samoin kuin prosessoritehon kulutuskin, joka oli vaatimattomat kaksi prosenttia.
Verkko
Kahden integroidun verkkokortin voimin DFI 925X-T2 päihittää vertailun toisen emolevyn ainakin määrällisesti. PCI Express -väylän tulo on poistanut edellisen sukupolven 865PE/875P-piirisarjoista tutun CSA-väylän tarpeen. Marvell 88E8053 on PCI-E-väylää käyttävä gigabitin verkko-ohjain, kun taas Marvell 88E8001 nojautuu edelleen perinteiseen PCI-väylään.
Sadan megabitin nopeudella toimivassa lähiverkossa suoritetut testit osoittivat verkkopiirien kuluttavan prosessoritehoa noin kahdeksan prosentin edestä maksimirasituksessa.
Muut ominaisuudet
DFI 925X-T2-emolevyn ulkonäkö ja oheisvarustus voidaan jo lukea erikoisominaisuuksiksi, mutta käytännössä emolevyllä on tarjottavanaan vielä paljon enemmän. EZtouch-virta- ja reset-napit ovat yksi hyvä esimerkki. Lisäksi emolevyn biossista löytyy mielenkiintoinen CMOS Reload -ominaisuus, jonka avulla useita erillaisia BIOS-asetuksia voidaan tallentaa muistiin.
DFI 925X-T2:n valtti on ulkonäkö. Mustalle piirilevylle kasatun emolevyn kaikki liittimet hohtavat UV-valossa ja värimaailma tavallisessakin valossa on todella silmiin pistävä. Komponenttien sijoittelu edustaa pääosin tuttua ja turvallista tyylisuuntaa, mutta muutamia poikkeuksiakin on.
Emolevyn alakulman porkkanalajitelma on aseteltu mielenkiintoiseen muodostelmaan. Ehkäpä erikoisin piirre on yksinäinen PCI-E x1 -liitin keskellä piirilevyä. Mukavaan tyyliin emolevyn ainut IDE-liitin on aseteltu piirilevyn reunalle abitmaiseen tyyliin. Liittimien vähyyden vuoksi asetelma on loppuenlopuksi varsin selkeä ja erityisiä ongelmakohtia ei helpolla löydy.
Lähikuva emolevyn alakulmasta näyttää muutamia mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten EZtouch-painonapit. Neljä SATA-liitintä on lyöty nättiin riviin aivan mustalla jäähdytysrivalla varustetun ICH6R-piirin kupeeseen. Punainen biosin nollausjumpperi on kätevällä paikalla.
Kotelon erinäisille ledeille ja kytkimille tarkoitetut liitännät eivät ole värikoodatut. Merkinnät ovat sentään muuten selvät, joten johtojen asettaminen paikoilleen onnistunee ilman värikoodaustakin. Kustannussyistä värikoodausta ei liene jätetty pois, joten kysymyksessä saattaa olla emolevyn yleiseen tyyliin sopimaton yksityiskohta tai jokin muu markkinnoinnin päähänpisto.
PCI-E x16 -paikan ja muistipaikkojen läheisyys on suorastaan sorminkosketeltava. Jälleen kerran muistikampojen sulava ja helppo asentaminen vaatii pitkän näytönohjaimen poistamista.
Emolevyn yläosasta löytyvät molemmat virtaliittimet sekä tietysti neljä muistipaikkaa DDR2-muisteille. Virtaliittimien sijoituspaikat ovat varsin hyvät helpottaen sekä asennusta että johtosotkua.
Yleiskuva PCI-E- ja PCI-liittimistä näyttää visuaalisesti sen, että emolevyltä löytyy yksi PCI-E x16-väylä, kolme PCI-E x1 -väylää ja kolme PCI-väylää.
LGA775-prosessorikanta on suurinpiirtein keskellä emolevyn yläosaa. Neljävaiheinen virransyöttö on kasattu L-kirjaimen muotoon prosessorikannan ympärille. Kondensaattorit ovat laadukasta japanilaista tuotantoa. Kuvassa näkyy myös yksi emolevyn erikoisuuksista: irrallinen äänikortti.
Osa I/O-takapaneelia on irrotettavaa mallia. Kysymys on tällä kertaa pienestä piirilevystä, johon on kasattu Realtekin ALC880-codec-piiri ja tarvittavat liitännät. Ratkaisu säästää tilaa itse piirilevyn pinnalta, mutta teoriassa hyötyä saadaan myös parantuneen signaalin muodossa. Erittäin lyhyt matka DAC-muuntimilta liitäntöihin ja signaalia mahdollisesti häiritsevien virtajohtimien puuttuminen ei voi olla kuin positiivinen asia. Käytännössä eroa lienee tosin mahdoton havaita tämäntasoisilla laitteilla.
Prosessorikannan ympäristö on standardien mukainen ja toistaiseksi saatavilla olevat jäähdytykset mahtuvat paikoilleen mukisematta. Suuren passiivisen piirisarjajäähdytyksen läheisyys tosin saattaa vaikeuttaa erittäin massiivisten rakennelmien mahtuvuutta tulevaisuudessa.
Lähikuva PCI-E x16 -väylän läheisyydestä näyttää ahtaalta. Pitkästä irrotusklipsusta PCI-E-paikan perässä on todella hyötyä kondensaattoriarmeijan miehittämässä lähimaastossa.
BIOS
DFI 925X-T2:n BIOS on perustuu Awardin suosittuun pohjaan. DFI on tuttuun tyyliin lisännyt mukaan joitakin hyödyllisiä lisäominaisuuksia.
Genie BIOS Setting -valikon takaa löytyvät tärkeimmät prosessorin, muistien ja emolevyn ylikellottamiseen liittyvät säädöt. Väylää emolevyllä on mahdollista säätää aina 380 megahertsiin asti. Muisteille löytyy kaksi asetusta: 400 MHz ja 533 MHz. Testiprosessorillamme kertoimen säätö onnistui myös välillä 14 – 18X. PCI-E-väylän kellotaajuutta on mahdollista säätää väylätaajuudesta riippumattomasti.
Emolevyn jännitteen säädöistä lyhyt yhteenveto alla.
- CPU: 0,8375 – 1,95 V
- Muisti: 1,8 – 2,5 V
- Piirisarja: 1,5 – 1,8 V
DDR2-muistien viiveasetuksiin pääsee tutustumaan Advanced Chipset Features -valikon takaa. Perusasetusten lisäksi DFI:stä löytyy myös mystinen Performance Mode -asetus.
Jännitteiden ja lämpötilojen tarkkailu on laajuudessaan miellyttävä. Tärkeimpien jännitelinjojen lisäksi emolevy osaa seurata myös muistin ja piirisarjan jännitteitä. Lämpötilojen tarkkailu on vakiotasolla kolmen tarkkailtavan lämpötilan voimin. Kolmea emolevyn viidestä tuuletinliitännästä voidaan ohjata lämpötilan perusteella.
Erinomainen CMOS Reload tallettaa hyväksihavaittuja BIOS-asetuksia muistipaikkoihin, jotka eivät nollaannu esimerkiksi CMOSsin tyhjäyksen yhteydessä. Lisäominaisuutena 925X-T2-emolevyllä CMOS Reloadiin on tullut automaattinen talletus.
Käyttökokemukset
DFI 925X-T2 onnistui aiheuttamaan harmaita hiuksia varsinkin ylikellotettaessa. Tässä testissä ei kuitenkaan käsitellä emolevyn ylikellottuvuutta ja vakautta ylikellotettaessa, vaan se on tulevan i925X-ylikellotustestin aiheena. Vakiokellotaajuudella emolevy toimi moitteetta ja vakaasti.
MSI:n 915P-piirisarjaan perustuva 915P Neo2 toimitetaan kantokahvallisessa laatikossa. Hyvillä ominaisuuksilla varustettu Platinum-sarjan emolevy on selvästi vertailun toista emolevyä halvempi.
Oheistuotevalikoimassa 915P Neo2 ei jää paljoakaan jälkeen DFI:sta, vain erikoiset lisävarusteet uupuvat. Kuten DFI:ssä, niin MSI:ssäkin IDE-kaapelit ovat pyöristettyjä. MSI:n valikoima on kattavampi ja mukana tulee peräti kaksi IDE-kaapelia. SATA-kaapeleitakin on DFI:n kahden sijaan neljä.
Ominaisuudet
MSI 915P Neo2:n ominaisuudet ovat likipitäen samaa tasoa kuin DFI:llä. Yksi integroitu gigabitin verkkokortti, HD-audio-äänet, neljä SATA-porttia, kolme IDE-liitäntää, FireWire, 8 USB 2.0 -porttia, DDR2, kaksi PCI-E x1 -väylää ja yksi PCI-E x16 -väylä. DFI:hin suoraan verrattuna MSI:stä uupuvat toinen integroitu verkkokortti ja yksi PCI-E x1 -väylä. MSI:stä puolestaan löytyy IDE-RAID-ominaisuudet, jotka DFI:stä uupuvat. MSI:ssä myös sarja- ja rinnakkais-portit löytyvät paikoiltaan I/O-paneelista.
Ääni
MSI on päätynyt emolevyllään Realtekin sijaan C-median CMI9880L-codec-piiriin. C-median piirillä DACien S/N-suhde on Realtekkia alempi 95 desibeliä, joskin ADC:n S/N-suhde on C-median ja Realtekin piireillä sama eli 85 desibeliä. I/O-takapaneellista löytyvät äänen digitaaliset ulostulot sekä optisena, että koaksiaalisena. Analogisen äänen saa ulos kahdeksankanavaisena.
RMAA 5.4 -ohjelmalla ajetuilla testeillä äänenlaatu sai arvosanakseen ”Good”. Vaimentumia oli havaittavissa sekä ylä-, että alapäässä. Kuulokkeilla kuunneltuna äänenlaatu ei ollut aivan samalla tasolla kuin Realtekillä. Matalista äänistä puuttui munaa ja yläpää vaimentui vastaavalla tavalla kuin Realtekilläkin.
IDE- ja SATA-ohjaimet
ICH6R-piirin tarjoamien neljän SATA-liitännän ja yhden IDE-liitännän lisäksi 915P Neo2:n ominaisuuksiin kuuluu myös VIAn VT6410-piirillä toteutettu IDE-RAID. Massamuistien osalta MSI:llä on siis tiedostot huomattavasti paremmin levyllä kuin DFI:llä.
HDTach 3.0-testiohjelmalla suoritetut testit varmensivat SATA-liitäntöjen ongelmattoman toiminnan. Prosessoritehon kulutukseksi tosin saatiin pyöreä 0 % +-2 % virhemarginaalilla.
Verkko
MSI:n ainoa integroitu verkkokortti on PCI-E-väylää hyväkseenkäyttävä Broadcomin BCM5751. Toista verkkokorttia emolevyltä ei löydy, mutta oranssiin ”Communication”-PCI-paikkaan on mahdollista liittää MSI:n WLAN-kortti.
Broadcomin-piiri testattiin DFI:n tavoin sadan megabitin verkossa ja prosessoritehon kulutukseksi saatiin kahdeksan prosenttia.
Muut ominaisuudet
MSI 915P Neo2 -emolevyn erikoisominaisuudet ovat varsin niukassa, mutta yksi sentään löytyy. CoreCell-piirin avustuksella emolevy pystyy säätelemään prosessorin kellotaajuutta ja jännitettä tarpeen mukaan. Tekniikka vastaa AMD:n Athlon 64 -prosessoreista tuttua Cool&Quiet -ominaisuutta, joskin CoreCellin avulla myös ylikellottaminen onnistuu samassa yhteydessä.
Komponenttien sijoittelu
Musta piirilevy ei riitä pelastamaan MSI:tä ja tällä kertaa normaalisti hyvinkin muodikkaan näköinen emolevy jää auttamatta 925X-T2:n jalkoihin. 915P Neo2:n näkyvimmät yksityiskohdat lienevät isot passiivisiilit sekä piirisarjalla, että virransyötön komponenttien päällä.
Emolevyn alakulmassa on liittimien keskittymä, jonka tiukan rytmikäs luonne pitää asetelman nätisti hallinnassa. IDE-RAID-ohjaimen kaksi IDE-liitintä on sijoitettu keskeiselle paikalle ja neljä SATA-liitintä paririviin emolevyn reunalle. FireWire- ja USB-liittimet ovat tuttuun tyyliin ladottu peräkkäin aivan emolevyn alareunaan.
MSI-tyylisesti värikoodatut DDR2-muistipaikat löytyvät normaalilta paikalta ja IDE- ja levykeaseman liittimet aivan muistipaikkojen perästä. ATX-virtaliitin on hyvällä paikalla emolevyn reunalla.
Kolmivaiheinen virransyöttö on pakattu prosessorikannan ja I/O-paikkojen väliin perinteitä kunnioittaen ja 12 V -virtaliittimen kaapeli on pujotettava paikoilleen prosessorikannan ylitse. Mosfettejen päälle on liimattu suuret jäähdytysrivat viilentämään tehokomponenttien paljasta pintaa.
Kolme PCI-paikkaa tarjoaa laajennettavuutta taaksepäin ja kaksi PCI-E x1 -paikkaa puolestaan tuleville laajennuskorteille. PCI-E x16 -paikka kuuluu 915/925-piirisarjoja käyttävien emolevyjen vakiovarustukseen.
PCI-E x16 -väylän ja muistipaikkojen välissä on runsaasti tilaa. Sen sijaan minikokoinen PCI-E x16 -paikan päästä löytyvä lukitusvipu on hankala käsitellä.
MSI:stä löytyy värikoodatut liittimet kotelon ledeille ja kytkimille. MSI:n omaperäiseen tyyliin värien kanssa on oltava tarkkana.
Vihreä biosin nollausjumpperi löytyy kätevästi emolevyn reunalta. Paikka tosin on ahdas isoilla sormilla operoitavaksi, joten pinsetit ovat käyttökelpoinen apuväline.
BIOS
DFI:n ja MSI:n eroavaisuudet jatkuvat biosissa. Siinä missä DFI luottaa Phoenix Award -biossiin, on 915P Neo2:ssa sisässä AMI-bios.
Cell-menusta löytyvät prosessorin ylikellottamiseen liittyvät asetukset ja säädöt. Prosessorin väylää on mahdollista nostaa reilusti enemmän kuin emolevy antaa myöten ja myös kertoimen säätäminen on mahdollista kerroinlukitsemattomalla prosesorilla. Muistijakajia 915P Neo2:n biosista löytyy aina 1067 MHz -asetukseen asti. PCI- ja PCI-E-väylien taajuuksia voi luonnollisesti säätää haluamakseen väylästä riippumatta. Prosessorin käyttöjännitettä ei voi korottaa kuin 1,55 volttiin asti, joten ylimääräistä säätövaraa ei todellakaan ole riittävästi!
- CPU: 1.378 – 1,55 V
- Muisti: 1,8 – 2,5 V
- Piirisarja: 1,5 – 1,7 V
Muistien viiveasetuksien säätö on hyvin samantapainen kuin DFI:ssä. Mieltä kutkuttava ”PEG Port” -säätö poistaa koko PCI Express x16 -väylän käytöstä.
Emolevyn saa säätämään myös prosessorituulettimen jännitettä annetun raja-arvon mukaan.
MSI 915P Neo2:n jännitteiden ja lämpötilojen tarkkailu ei vedä vertoja DFI:lle ja vain oleellisimmat jännitteet ja lämpötilat löytyvät listasta.
Käyttökokemukset
MSI 915P Neo2 osoittautui kivuttomaksi tapaukseksi. Asentaminen ja käyttäminen luonnistuivat ongelmitta. Ainoastaan Ajuri-CD aiheutti ongelmia CD-asemalle ja jumittikin koneen lukuisia kertoja.
Testeissä vastakkain ovat vertailun kaksi emolevyä. Muistiasetukset Kingstonin HyperX DDR2 -muisteilla ovat 4-4-3-8 ja kellotaajuutena 533 MHz. Molempien emolevyjen vakioväylä oli tasan 200 MHz. Testialustana toimii Windows XP SP2.
Testikokoonpanosta yhteenveto alla olevassa listassa
- Prosessori: Intel Pentium 4 560 (3,6 GHz)
- Muistit: 2 x Kingston HyperX PC5400 512 MB 4-4-3-8
- Kiintolevy: Seagate Barracuda V 120 GB
- Näytönohjain: GeCube Radeon X800 XT PCI-E
- DFI LanParty 925X-T2 BIOS-versio: 08/18/2004
- MSI 915P Neo2 BIOS-versio: 09/08/2004
Testitulokset
Prosessoritehoa kysyvä MP3-tiedoston pakkaus sujui emolevyiltä odotetusti lähes tasatahtiin. Ohjelmana CDex 1.51, codecina Lame MP3 Encoderin versio 1.30 ja asetuksina High Quality, 256 kbps. Pienempi tulos on parempi.
WinRAR 3.3-ohjelmalla tehty pakkaustesti luonnistui MSI:ltä hiukan DFI:tä paremmin. 3dmark03-340.exe -tiedosto pakattiin testissä pakkausasetuksella ”best”. Pienempi tulos on parempi.
Unreal Tournament 2004 on varsin CPU-intensiivinen peli varsinkin pienillä resoluutiolla. Testissä ajettiin Colossus-kentässä nauhoitettu BotMatch-demo pienellä 640×480 resoluutiolla. MSI on jälleen muutaman prosentin DFI:tä nopeampi. Suurempi tulos on parempi.
Aquamark3:n CPU-testi paljastaa suuria eroja kahden emolevyn välillä. Jostain syystä AMI-biossilla varustettu MSI tuntuu olevan vahvoilla pelitesteissä. Suurempi tulos on parempi.
SiSoft Sandran optimoimaton ja bufferoimaton muistitesti paljastaa hyvin emolevyjen väliset erot. Samoilla muistiasetuksilla MSI 915P-piirisarjoineen päihittää teoriassa suorituskykyisemmän 925X-piirisarjalla varustetun DFI:n. Suurempi tulos on parempi.
Pienempi tulos on parempi.
Trendi jatkuu SuperPi-testeissä ja MSI kerää ykköstiloja pienellä, mutta varmalla kaulalla. Pienempi tulos on parempi.
PCMark04:n monipuolisissa testeissä emolevyjen välille syntyy mielenkiintoisia eroja. DFI on selvästi MSI:tä nopeampi prosessoritesteissä, mutta jää reilusti jälkeen näytönohjaimen suorituskykyä mittaavassa testissä. Suurempi tulos on parempi.
Taistelu kahden erihintaisen ja erilaisten piirisarjojen päälle rakennettujen emolevyjen välillä on tiukka mutta selvä. DFI:n suorituskyky erityisesti näytönohjainta käyttävissä testeissä oli selvästi MSI:tä heikompi. Minkäänlaisia Asus-tyyppisiä näytönohjaimen ”virkistämis”-asetuksia ei MSI:n biossista epäilyksistä huolimatta löydetty. Ero muunlaisissa testeissä jäi vähäiseksi, joskin on melko selvää, että MSI on vastaavilla BIOS-asetuksilla hitusen DFI:tä nopeampi.
Loppusanat
Vertailun molemmat emolevyt ovat puhtaasti ominaisuuksiensa puolesta varsin samankaltaiset. DFI:n integroiduista ominaisuuksista löytyy yksi verkkokortti MSI:tä enemmän ja MSI puolestaan tarjoaa IDE-RAID-ominaisuudet, jotka DFI:stä uupuvat. Molempien emolevyjen biosista löytyvät likimain samat ominaisuudet, mutta DFI on painottanut selvästi enemmän ylikellotusominaisuuksiin. Samoin DFI:stä löytyy joitain pieniä erityisesti ylikellottajia kiinnostavia lisäherkkuja, kuten EZTouch-napit ja CMOS Reload-ominaisuus.
Suorituskykypuolella MSI:llä on pieni etumatka DFI:hin, joka on selvä erityisesti myös näytönohjainta rasittavissa testeissä. Johtuuko ero erilaisista bioseista, vai onko kysymyksessä asia joka parantunee DFI:ssä tulevien BIOS-versioiden myötä; sitä ei toistaiseksi voi tietää. Ylikellottuvuutta ei tässä vertailussa käsitelty, vaan siihen pureudutaan myöhemmissä artikkeleissa.
DFI:n mukana tulee oheistuotteita, joista MSI:llä ei ole tietoakaan. Lisäksi 925X-T2:n viimeistelty ulkonäkö ja UV-ominaisuudet saattavat muodostua valtiksi. Se, että kannattaako näistä lisäominaisuuksista maksaa yli 70 euroa MSI:tä enemmän, jää ostajan päätettäväksi.
Antti Valkeinen 30. Syyskuuta 2004 (antti.valkeinen@https://muropaketti.com)
