eBOX
Pienikokoiset tuotteet ovat lyöneet itseään läpi varsinkin modifioinnista kiinnostuneiden keskuudessa. Suurimman suosion ovat saaneet VIAn EPIA-sarjan tuotteet, joista EPIA M9000 on testattu myös Muropaketin toimesta. Jo EPIA-artikkelin yhteydessä totesimme koon olevan hämmästyttävän pieni ja onkin vaikea ymmärtää miten PC voitaisiin saada mahtumaan enää kompaktimpaan pakettiin.
Gadget Computer -niminen valmistaja on tuonut markkinoille eBOX-tuotteensa, joka selättää kokonsa puolesta VIA EPIA -tuotteetkin selvästi. Saimme testiin edellä mainitun tuotteen ja tarkoituksena olisi katsastaa eBOX:n ominaisuudet sekä suorituskyky. Positiivisena yllätyksenä mainittakoon, että jälleenmyyjiä tuotteelle löytyy Suomestakin useampia, hinnan liikkuessa 250 euron tuntumassa.
SiS550-piiri
EBOX perustuu suurimmaksi osaksi Silicon Integrated Systems Corp.:n valmistamaan SiS550-piiriin, josta löytyy normaalien south- ja northbridgejen ominaisuudet yhdestä ja samasta piiristä. Näiden lisäksi integroituna löytyy myös 200 megahertsin kellotaajuudella toimiva x86-prosessori, joka tukee MMX-optimointeja.
Muistituki rajoittuu 133 megahertsin kellotaajuudella toimiviin SDRAM-muisteihin, kahteen muistikampaan ja enintään gigatavuun asti muistia. EBOX:n muistipuoli on kuitenkin toteutettu hieman eri tavalla, kuten seuraavalla sivulla tulemme toteamaan.
SiS550:n integroitu grafiikkaohjain tukee jaettua keskusmuistia aina 128 megatavuun asti ja erillisen SiS301-piirin avulla voidaan käyttää toisena näyttönä vaikkapa televisiota.
Luonnollisesti myös tuki ATA100-kovalevyille, PCI-liittimille, AC’97-äänelle sekä muun muassa USB:lle löytyy.
Gadget Computer eBOX
EBOX:n mukana toimitettava oheismateriaalimäärä on niukahko, eikä muuntajan ja itse laitteen lisäksi tule kuin pienimuotoinen suomenkielinen ohjevihkonen sekä ajuri-CD. Valmistaja lupaa toimivuutta Windows 95/98/ME/CE/XP-, Linux- ja FreeBSD-käyttöjärjestelmille.
VIA EPIA M9000:n jälkeen on vaikea kuvitella miten eBOX voi olla kooltaan ainoastaan 133 x 63 x 111 millimetriä eikä painoakaan ole kuin noin 850 grammaa. Kaiken lisäksi kotelon sisälle saa vielä asennettua yhden 2,5″-kovalevynkin.
Itse kotelo on tyylikkään yksinkertainen tumman harmaalla värillään sekä vaaleammilla koristeilla. Virta- sekä kovalevyn aktiviteettiledit on sijoitettu yläosaan ja alemmaksi vastaavasti virtanappi sekä USB-liitin. Tämän USB-liittimen kautta on helppo asentaa esimerkiksi käyttöjärjestelmä, jos kotoa vain löytyy USB-CD-asema. Käyttöjärjestelmän tosin voi asentaa myös verkon tai normaalin IDE-CD-aseman kautta, jolloin kotelon aukaiseminen on asentamisen ajaksi pakollista.
Kotelon takaosasta löytyy kiitettävä määrä erilaisia liittimiä: PS/2-, RJ45-, USB-, virta-, rinnakkaisportti-, VGA- sekä ääniliittimet. Valitettavasti yhtään sarjaporttia ei löydy.
Kotelon aukaisun jälkeen saattaisi olettaa, että emolevy on ahdettu täyteen erilaisia piirejä, kuten EPIA-emolevyissä. Tämä olettamus voidaan kumota heti alkuun, sillä SiS550 itsessään omaa kattavan määrän erilaisia ominaisuuksia, jolloin ulkoisten piirien määrä on jäänyt hyvin vähäiseksi. Kokoonpanon ainoa tuuletin löytyy juuri SiS550-piirin päältä, joskin tämäkin on ehkä hieman ylimitoitettu piirin lämmöntuotolle. Hieman suuremmalla siilillä eBOX:sta saa helposti tuuletinvapaan tietokoneen.
PC133 SDRAM -muistia eBOX:sta löytyy 128 megatavua, neljän 32 megatavun piirin turvin, jotka on sijoitettu SiS550-piirin vasemmalle puolelle. Piirilevyltä löytyy muistipiirien vierestä myös paikka yhdelle PCI-liittimelle, mutta valitettavasti valmistaja ei tähän kyseistä liitintä kuitenkaan ole sijoittanut. Toisaalta täytyy pitää mielessä, että PCI-kortilla kotelon koko samalla kasvaisi ja eBOX:n tarkoitushan on olla mahdollisimman pieni tietokone.
Kuten kuvasta näkyy, normaali IDE-liitännäinen CD-asema saadaan kiinnitettyä yhteen tyhjään liittimeen. Tosin molex-liitintä ei löydy, joten virta täytyy napata jostain toisesta ”normaalista” tietokoneesta. Emolevyn päälipuolelta ei sitten enää BIOS-piirin sekä patterin lisäksi paljon mitään muuta ihmeellistä löydykään.
Alapuolelta löytyy kehikko, johon kiinnitetään kannettavissa tietokoneissa käytössä oleva 2,5″-kovalevy. Normaalia 3.5″-kovalevyä ei eBOX:iin siis voida asentaa kotelon sisäpuolelle. Mainittakoon vielä, että kovalevy ei sisälly eBOX:n tavaraluetteloon, joten sen joutuu ostamaan erikseen.
Takapuolelta kovalevykehikon poiston jälkeen paljastuu ainoastaan yksi merkittävämpi piiri, Realtek RTL8100B, joka hoitaa verkko-ominaisuudet 10/100 Mb/s -nopeudella.
Kuten jo aiemmin totesimmekin, SDR-muistia eBOX:sta löytyy integroituna 128 megatavua, neljä 32 megatavun muistipiiriä. Muistipiirit ovat Hynixin valmistamat ja speksattu toimimaan 7,5 nanosekunnin nopeudelle.
Testikokoonpano
Kuten ylemmästä kuvasta voimme todeta, eBOX vie pöytätilaa todella vähän, vain noin kolmanneksen 17″:n monitorin korkeudesta. Laite onkin ihanteellinen silmällä pitäen kevyttä tietokonetta esimerkiksi surffaukseen, MP3-soittokoneeksi tai vaikkapa kotiserveriksi.
Testeissä kovalevynä käytettiin Hitachin 60 gigatavun 4200 rpm -mallia.
eBOX-testikokoonpano
- Hitachi 60 GB 4200 rpm
- Windows 98 SE
EPIA M9000 -testikokoonpano
- Corsair 512MB PC3500 CS2 (CAS 5-2-2-2)
- Maxtor 30 GB 5400 rpm
- LG 52X
- Antec 400W
- Windows 2000 SP3
Valitettavasti testejä ei pystytty ajamaan eBOX:lla sekä EPIA M9000:lla samalla käyttöjärjestelmällä, koska eBOX:n mukana ei toimiteta ajureita Windows 2000 -käyttöjärjestelmälle, eikä Windows 98/XP:n ajurit toimineet edellä mainitun käyttöjärjestelmän kanssa.
Testitulokset
Prosessorin suorituskykyä mittaavissa SiSoft Sandra 2003 -testiohjelman CPU Arithmetic- ja CPU Multi-Media -osioissa eBOX jää luonnollisesti selvästi jälkeen EPIA M9000:lle, jonka C3-prosessori toimii 900 megahertsin kellotaajuudella. Arithmetic-osion ALU:ssa eroa EPIA:n hyväksi muodostuu noin 180 ja FPU:ssa 50 prosenttia.
Multi-Median Integerissä EPIA voittaa jopa lähemmäs 900 ja Floating-Pointissakin noin 250 prosentilla.
Muistien kaistanleveyttä testatessa erot jäävät 160-180 prosenttiin. Tosin täytyy pitää mielessä, että EPIA M9000:ssa käytössä oli DDR-muistit, kun taas eBOX:ssa SDR-muistit.
PCMark2002 ei tuota yllätyksiä SiSoft Sandra 2003:n testituloksiin verrattuna. CPU-osiossa EPIA voittaa 230 ja Memory-osiossa 140 prosentilla.
Raakaa laskentanopeutta testasimme SuperPI- ja Pifast-ohjelmilla, joista ensimmäisenä mainitussa EPIA jälleen kerran voittaa eron ollen tasan 30 ja Pifastissa noin 350 prosenttia.
Vaikka eBOX häviääkin suorituskykyä mittaavissa testiohjelmilla selvästi EPIA M9000:lle, täytyy kuitenkin pitää mielessä, että kyseessä on varsin eri käyttötarkoituksiin suunnatut laitteet.
Testasimme myös nopeasti prosessorikulutusta kolmella eri formaatilla: Wavilla, Oggilla sekä MP3:lla. Koska Windows 98 SE:stä ei vielä löydy itsestään mahdollisuutta tarkkailla prosessorin käyttöastetta, käytimme apuna Active CPU -nimistä ohjelmaa.
Wav-formaatissa oleva kappale kulutti prosessoria 25-35 prosentin välillä ja luonnollisesti näin myös musiikki toistui ongelmitta.
Ogg-formaattia testatessa kappale pakattiin 5.5-laadulla, jolloin prosessorin käyttöaste nousi Wav-muotoa korkeammalle. 60-70 prosentin prosessorikulutus tosin ei musiikkinautinnon aikaansaamiseksi ole mikään ongelma.
MP3-formaatissa oleva kappale pakattiin 192 kbps -laatuun, jolloin saavutettiin noin 40-50 prosentin prosessorikulutus.
Lisäksi testasimme mielenkiinnon vuoksi DivX- ja XviD-muodossa olevia videopätkiä, mutta eBOX:n suorituskyky ei riittänyt näiden toistamiseen sulavasti.
Loppusanat
Kaiken kaikkiaan eBOX on varsin mielenkiintoinen ja positiivinen tuote, jonka käyttötarkoitukset ovat kuitenkin varsin rajoittuneet. Paljon suorituskykyä vaativiin toimenpiteisiin eBOX ei sovellu, mutta erittäin alhaisen äänentuoton takia se on soveltuu hyvin esimerkiksi olohuoneeseen pyörittämään musiikki-jukeboxia, pienimuotoiseksi serveriksi kotiin HTTP-palvelinta ylläpitämään tai vaikkapa surffauskoneeksi.
EBOX:n hinta liikkuu noin 250 euron tuntumassa, joka on hieman kova, kun ottaa huomioon, että esimerkiksi vertailuna käytettävää EPIA M9000:aa saa selvästi alle 200 euron. Tosin EPIA-kokoonpanoa havittelevien pitää ostaa myös erikseen virtalähde, jota eBOX:iin ei tarvita.
Jatkossa olisi mielenkiintoista nähdä vastaava kokoonpano varustettuna esimerkiksi slim-DVD-asemalla sekä paremmalla suorituskyvyllä, vaikka sitten kotelon koossa jouduttaisiinkin tinkimään jonkin verran.
Ville Suvanto – 4. heinäkuuta (ville.suvanto@https://muropaketti.com)
Päivitys 4.7.2003 klo 18:37
Saimme valmistajalta tiedon, että eBOX:sta on olemassa myös toinen versio SiS552-piirillä varustettuna, jolla on hintaa noin 320 euroa. Kyseisestä mallista löytyy erona sarjaportti sekä MPEG2-dekooderi.
Luvassa on myös lähitulevaisuudessa kahdella RJ45-liittimellä, paremmalla prosessorilla, eri muistin määrällä sekä TV-ulostulolla varustettu malli.
