I955X vs nForce4 SLI IE

AMD-puolella piirisarjatilanne on ollut jo pitkään Intel-puolta monipuolisempi ja varsinkin NVIDIA on kasvanut muutaman viimeisen vuoden aikana isoksi tekijäksi piirisarjamarkkinoilla nForce2-, nForce3- ja nyt viimeisimmän nForce4-tuoteperheen ansiosta. Edellä mainittuja piirisarjoja on kuitenkin ollut saatavilla ainoastaan AMD-puolella ja arvokkaimmista Intel-emolevyistä on löytynyt lähinnä prosessorijätin itsensä suunnittelemia piirisarjoja. Grafiikkapuolen vahvana tekijänä NVIDIA on 3dfx:n jalanjäljissä kuitenkin saanut kehiteltyä SLI-tekniikan, joka on käytännössä pakottanut Intelin solmimaan yhteistyösopimuksen NVIDIAn kanssa, jotta kahden PCI Express -näytönohjaimen suorituskyvystä päästäisiin nauttimaan myös muilla kuin sen arkkivihollisen alustoilla.

Intelin ja NVIDIAn yhteistyön ensimmäinen tuotos on NVIDIA nForce4 SLI Intel Edition -piirisarja, jota tässä artikkelissa edustaa Asus P2ND2-SLI Deluxe ja mukaan on saatu myös Intelin tämän hetken 955X Express -huippupiirisarjaan perustuvat Asus P5WD2 Premium- ja Gigabyte GA-8I955X Royal -emolevyt.

Asus P5ND2-SLI Deluxe -tuotesivut

Asus P5WD2 Premium -tuotesivut

Gigabyte GA-8I955X Royal -tuotesivut

Intel 955X Express

NVIDIAn piirisarjat AMD K8 -puolella ovat suuntautuneet sarjaan viittaavasta nimestä poiketen yhden piirin ratkaisuksi, koska muistiohjain on integroitu suoraan AMD K8 -prosessoriin ja näin ollen northbridgen taakaksi jäisi pelkän AGP- tai PCI Express -väylän hoitaminen. Intel ei ole kuitenkaan päätynyt vastaavanlaiseen ratkaisuun ja kaksipiirisellä i955X Express -piirisarjalla northbridge hoitaa liikenteen prosessorin, muistien, näytönohjaimen ja tietenkin southbridgen välillä, kun taas ICH7(R)-southbridge on keskittynyt oheislaitteiden ohjaamiseen.

Intelin julkistaessa tuplaydinprosessorit kävi selväksi, että i915- ja i925-tuoteperheiden piirisarjat kävisivät uutuusprosessoreiden kanssa käyttökelvottomiksi ja ne vaatisivat parikseen i955X Express- tai i945-tuoteperheen piirisarjalla varustetun emolevyn. Intel 955X Express -piirisarja julkaistiin virallisesti Extreme Edition -tuplaydinprosessoreiden yhteydessä huhtikuun alussa ja pääpiirteiltään se on hyvin vastaavanlainen aiemman i925XE-piirisarjan kanssa.

Intel 955X Express tukee 800 ja 1066 megahertsin väylätaajuudella toimivia prosessoreita – sekä yksi- että tuplaytimellisiä ja uutuutena 667 megahertsin kellotaajuudella toimivia DDR2-muisteja. Kaksikanavaisen muistiohjaimen turvin i925XE-piirisarjan 533 megahertsin kellotaajuudella toimiviin muisteihin verrattuna DDR2-667-muisteilla kaistanleveyttä on saatu nostettua 25 prosenttia ja teoriassa päästään yli 10 gigatavun siirtonopeuteen sekunnissa. I955X Express -northbridge tukee luonnollisesti myös PCI Express x16 -väylää ja se on erillisen piirin avulla jaettavissa kahdelle PCI Express x16 -liittimelle, kuten testissä olevassa Asus P5WD2 Premium -emolevyssä.

Intel 955X Expressin parina voi olla joko ICH7- tai ICH7R-southbridge, joista jälkimmäinen tukee neljää teoriassa kolmen gigabitin siirtonopeuteen sekunnissa kykenevää Serial ATA II -väylää ja kuutta PCI Express x1 -linjaa, joita voidaan hyödyntää muun muassa gigabitin verkko-ohjaimien kanssa. ICH7R tukee myös kahdeksaa USB 2.0 -väylää ja Intelin HDA-ääniominaisuutta (High Definition Audio).

ICH7R ja ICH7 eroavat toisistaan PCI Express -linjojen määrällä ja RAID-ominaisuudella. ICH7R:n kuuden PCIe x1 -linjan sijaan ICH7 tukee niitä ainoastaan neljää ja edellä mainitusta southbridgestä puuttuu Intel Matrix Storage Technology -tuki, jolla Serial ATA -kiintolevyjä on mahdollista asettaa eri RAID-tasoihin.

NVIDIA nForce4 SLI Intel Edition

NVIDIAn ensimmäinen Intel-piirisarja, nForce4 SLI Intel Edition, ei eroa ominaisuuksien puolesta millään tavalla AMD-puolen nForce4 SLI -piirisarjasta, vaikka ominaisuudet onkin jaettu yhdeltä piiriltä kahdelle eri piirille. SPP-piiri eli northbridge tukee i955X Expressin tavoin 800 ja 1066 megahertsin väylätaajuudella toimivia prosessoreita, mukaan lukien myös tuplaytimelliset Extreme Edition- ja Pentium D -prosessorit. Ei liene myöskään yllätys, että northbridge tukee kaksikanavaisen DDR2-muistiohjaimen turvin 667 megahertsin kellotaajuudellisia muisteja.

Sen sijaan piirin erikoisuus on tuki NVIDIAn omalle SLI-tekniikalle ja piiri tukee siis PCI Express x16 -väylää, joka on kahta SLI-tekniikkaa tukevaa näytönohjainta varten mahdollista jakaa kahdeksi PCI Express x8 -väyläksi. Lisälaitteita varten northbridge tukee lisäksi kolmea PCI Express x1 -väylää, jotka Intelin ICH7-southbridgen sijaan on sijoitettu northbridgeen.

MCP-nimellä kulkeva southbridge on fyysiseltä kooltaan hyvin pienikokoinen, mutta sen listalle lukeutuu silti monipuolinen valikoima ominaisuuksia. Piiri tukee kymmentä USB 2.0 -väylää, 7.1-kanavaista ääniominaisuutta, gigabitin verkko-ominaisuutta ActiveArmor-palomuurilla ja muun muassa neljää toisen sukupolven Serial ATA -väylää. MCP:n MediaShield-ominaisuus käsittää lisäksi normaalien PATA- sekä uusimpien SATA-kiintolevyjen asettamisen RAID 0-, 1-, 0+1- ja 5-tasoihin.

Asus P5ND2-SLI Deluxe

Pakkaus ja oheistarvikkeet

Testissä oleva Asuksen nForce4 SLI Intel Edition -emolevy kantaa nimeä P5ND2-SLI Deluxe ja se käy hyvin ilmi myös emolevyjätin harmaapainotteisesta pakkauksesta, jonka etuosaan on selvästi painettu myös merkinnät prosessorikannasta, SLI-tuesta, muista tärkeimmistä ominaisuuksista. Takapuolelta ja sekä etupuolelta avautuvan läpän alta löytyy huomattavan paljon lisätietoa emolevystä, joten ostohetkellä pitäisi saada pelkkää pakkausta katsomalla suhteellisen hyvä kuva emolevystä.

Ehkä hieman erikoisenakin piirteenä Asuksen Intel-pohjaista SLI-emolevyä on jo saatavilla Suomesta, mutta sen hintataso on kohtuullisen korkea. Uutuuspiirisarjalla varustetusta emolevystä joutuu pulittamaan muutaman kympin yli 200 euroa.

NVIDIA nForce4 SLI Intel Edition on kallis piirisarja ja tästä syystä emolevyn hinta perusvarustelullakin on kohtalaisen korkea. P5ND2-SLI Deluxen mukana tulee normaalit oheistarvikkeet, mutta DFI:n LanParty-sarjan tapaisia röykkiömäisiä tavaramääriä on turha odottaa.

Emolevyn mukana tulee ohjekirja, WinDVD-ohjelma pakattuna pahvikoteloon muutaman sivun ohjeistuksen kera, ajuri-CD-levy, I/O-suojapaneeli, kolme ylimääräistä jumpperia, kotelon etuosaan liimattava Asuksen tarra sekä neljä korttipaikkaan kiinnitettävää paneelia. Näistä vasemmanpuoleisin on varustettu sarjaportilla, seuraava FireWire-liittimellä, toiseksi oikeanpuoleisin kahdella USB 2.0 -liittimellä ja sarjaportilla, kun taas kaikkein oikeanpuoleisimmalla SLI-tilaan asetettuja näytönohjaimia yhdistävä siltapiirilevy saadaan pidettyä paikoillaan.

Kaapelipuolesta vastaa kaksi Ultra ATA- ja yksi diskettiasemakaapeli, neljä Serial ATA -kaapelia, yksi ulkoiselle Serial ATA -kiintolevylle tarkoitettu kaapeli, kolme Serial ATA -virta-adapteria, jotka muuttavat molex-liittimen Serial ATA -kiintolevyissä käytössä olevaksi liittimeksi, sekä SLI-siltapiirilevy.

Asus P5ND2-SLI Deluxe

P5ND2-SLI Deluxe on varsin perinteisen näköinen Asus-tyylinen emolevy ja tummanruskea piirilevy on ahdettu täyteen erilaisia piirejä ja liittimiä. Emolevyn tukiessa SLI-tekniikkaa, PCI Express x16 -liittimiä on kaksi kappaletta, ja näiden välissä on kaksi PCI Express x1 -liitintä ja alimmaisena kolme perinteistä PCI-liitintä. Socket 775 -prosessorikanta on perinteisellä paikalla ja sitä ympäröi massiivisella punaisella siilillä varustettu nForce4 SLI Intel Edition -northbridge ja virransyöttö, jonka mosfetteja jäähdyttää alumiinisiili. Muistiliittimiä on neljä kappaletta ja ne on kaksikanavaisen muistiohjaimen takia värikoodattu keltaisiksi ja mustiksi erottamaan eri kanavat toisistaan.

I/O-liitinrivistöstä löytyy vasemmanpuolimmaisina kaksi PS/2-liitintä näppäimistölle ja hiirelle, näiden vieressä on rinnakkaisportti ja tämän alapuolella Realtek ALC850 -piiriin yhteydessä olevat SPDIF-ulostulot koaksiaalina ja optisena sekä erikoisemmin yksi Serial ATA -liitin, jonka avulla SATA-kiintolevyä on mahdollista käyttää kotelon ulkopuolella. Ääniliittimet löytyvät rivistön keskivaiheilta ja tästä tornista löytyy liittimet etu-, taka- ja sivukaiuttimille, keskikaiuttimelle/subwooferille, mikrofonille sekä äänen tuomiseksi sisäänpäin. Näiden vieressä on neljä USB 2.0 -liitintä, kaksi gigabitin verkkoliitintä, joita ohjaa ICH7R-southbridge ja Marvellin 88E81001 -piiri, sekä FireWire-liitin.

Emolevyllä on siis kaksi PCI Express x16 -liitintä, joista ylempi on värikoodattu siniseksi ja alempi mustaksi. Liittimissä on lukitusmekanismit, jotka varsinkin kahden korttipaikan jäähdytysjärjestelmillä varustetuilla näytönohjaimilla eivät ole käytännöllisimmästä päästä, sillä valkoista muovista vipua pitää vetää alaspäin, jotta näytönohjaimen saa irrotettua emolevystä.

PCI Express x16 -liittimien välissä on pieni punainen piirilevy, jolla jaetaan PCI Express x16 -väylä kahdeksi PCIe x8 -väyläksi, kun käyttöön otetaan kaksi näytönohjainta. Väylän jako luonnistuu AMD-emolevyjen tapaan kääntämällä piirilevy yksinkertaisesti ympäri. On sinänsä hieman outoa, että Asus on ylipäätään päätynyt näinkin karkeaan ratkaisuun, kun AMD-puolella sillä ja muun muassa MSI:llä on saatavilla nForce4 SLI -emolevyjä, joista ei enää erillistä piirilevyä löydy ja väylän jakaminen tapahtuu automaattisesti erillisen piirin avulla.

Kuvan yläreunassa pilkottaa myös punainen Serial ATA -liitin RAID-ominaisuuksille sekä normaali nelipinninen molex-liitin näytönohjaimille lisävirransaantia varten.

Mustalla pienehköllä siilillä jäähdytetyn ICH7R-southbridgen ympärystä emolevyn alakulmassa on täynnä komponentteja ja sen vierestä löytyy patteri, nollausjumpperi sekä BIOS-piiri. Serial ATA -liittimiä on neljä kappaletta ja ne on sijoitettu neliömuodostelmaan emolevyn reunassa 90 asteen kulmassa olevan IDE-liittimen viereen.

Southbridge ei itsessään tue FireWireä, joten Asus on päätynyt Texas Instrumentsin valmistamaan TSB43AB22A-piiriin. Piiri on sijoitettu PCI-liittimien viereen ja se ohjaa I/O-liitinrivistöstä löytyvän liittimen lisäksi erillistä korttipaikkaan asennettavaa paneelia, joka liitetään kuvan vasemmassa alareunassa näkyvään punaiseen kantaan. USB 2.0 -paneelit vastaavasti liitetään kolmeen siniseen kantaan, peliportti oranssiseen ja sarjaportti turkoosiin kantaan.

Muistiliittimiä on neljä kappaletta ja ne on värikoodattu kanavan mukaan keltaisiksi ja mustiksi, eli esimerkiksi kahdella muistikammalla kaksikanavainen muistiohjain saadaan käyttöön, kun muistit kiinnitetään samanvärisiin liittimiin. Muistiliittimiin asennettavia DDR2-muisteja on mahdollista ajaa virallisesti NVIDIA nForce4 SLI Intel Edition -piirisarjan muistiohjaimen tukeman 667 megahertsin nopeudella.

Kuvasta näkyy myös selvästi se, että ylin PCI Express x16 -liitin on lähes törmäyskurssilla DDR2-liittimiin nähden, joten muistikampoja ei pysty vaihtamaan näytönohjaimen ollessa asennettuna paikoilleen. 24-pinninen ATX-virtaliitin on sijoitettu aivan emolevyn reunaan ja tämän sekä muistiliittimien välissä on toinen IDE-liitin ja vastaavasti oikealla puolella diskettiasemaliitin.

Socket 775 -prosessorikannan ympäristö on ahtaanlainen ja siitä vain parin senttimetrin päässä on northbridgen suurikokoinen alumiinisiili. Jäähdytys on passiivinen ja ilman ylikellotuksiakin siilin lämpötila nousi sormiapolttavan korkeaksi. Virransyötön kuumimpina käyviä mosfetteja Asus on päätynyt jäähdyttämään siilillä, joka kiinnittyy kahdella emolevyn läpi menevällä muovitapilla. +12 voltin lisävirtaliitin on sijoitettu aivan virransyötön viereen pitämään jännitelinjat tasaisina.

Huomioimisen arvoinen seikka on prosessorikannan ympärillä kahdella reunalla olevat kondensaattoririvit, jotka on sijoitettu aivan standardin sallimien rajojen reunoille. Esimerkiksi testeissä käytetyllä Zalman ZM-WB2 -blokilla ympyränmuotoisen pohjan uritettu reuna asettui kondensaattoreiden päälle ja ilman reunoissa olevia jyrsintöjä blokkia ei pystyisi asentamaan edes aivan keskelle prosessorin päälle.

BIOS

Asus P5ND2-SLI Deluxen BIOS päivitettiin alkutekijöiksi 06.05-versioon, jolloin biosiin samalla ilmestyi muutamia uusia valintoja. Frequency Control -välilehden alta löytyy kellotaajuuksia koskevat säädöt ja PCI Express -väylän kellotaajuuden lisäksi CPU/MEM manual-mode -asetuksella taajuutta pystyy säätämään erikseen megahertsin pykälin prosessorin väylätaajuuden osalta 790 ja 1600 megahertsin sekä muistien kellotaajuuden 400 ja 1200 megahertsin välillä. Valitettavana puolena on se, ettei biosissa ole lainkaan suoraan valittavaa kerrointa väylätaajuuden ja muistien kellotaajuuden välillä ja se säätyykin automaattisesti asetettujen rajojen avulla. Väylätaajuus ja kellotaajuus eivät suoraan päivity kuvassa näkyviin lukuihin kerrointa huomioiden, joten välillä oikean kertoimen saaminen tuntuu silkalta arpomiselta.

Voltage Control -välilehdeltä löytyy nimensä mukaisesta eri jännitelinjojen säädöt ja muistijännitevalinnat ovat Auto; 1,85V; 1,90V; 1,95V; 2,00V; 2,10V; 2,15V; 2,20V ja 2,30V. Vastaavasti piirisarjalle löytyy vaihtoehdot 1,4V ja 1,5V ja southbridgelle 1,5V ja 1,6V. Prosessorin jännitettä voi säätää 0,0125 voltin välein 0,8375 voltista 1,6 volttiin ja erillisellä 100mv-asetuksella jännite on mahdollista nostaa 1,7 volttiin asti.

Prosessorin säädöt löytyvät CPU Configuration -välilehdeltä ja ruudun ylälaidassa näkyy prosessorin malli, kellotaajuus ja L2-välimuistin määrä. SpeedStep-virransäästöominaisuutta tukevien prosessoreiden kanssa kerrointa pystyy laskemaan ja esimerkkitapauksessa Pentium 660 -prosessorin kertoimen pystyy laskemaan 18 -> 14, jolloin ylikellotusmielessä väylätaajuutta saa nostettua huomattavasti korkeammalle. Samaiselta välilehdeltä löytyy myös mahdollisuudet säätää päälle tai pois päältä muun muassa Hyper-Threading, Intel SpeedStep ja Execute Disable Bit.

Muistien säätömahdollisuudet ovat varsin rajoitetut, mutta tärkeimmät valinnat, CAS, RCD, RP, RAS ja RC, silti löytyvät. Biosissa havaittiin myös pieniä vajaavaisuuksia, sillä kun RAS asetettiin 10:ksi, asetus muuttui automaattisesti kahdeksaksi.

HardWare Monitor -välilehti antaa mahdollisuuden tarkkailla prosessorin, +3,3V:n, +5V:n ja +12V:n jännitteitä, prosessorin ja emolevyn lämpötiloja sekä kolmen eri tuulettimen kierrosnopeuksia.

Ohjelmat

Asus P5ND2-SLI Deluxen ajuri-CD-levyltä löytyy muutamia käytännöllisiä ohjelmia, joista yksi on Asus Update. Ohjelmalla pystyy tallentamaan ja päivittämään biosin Windowsista ja lisäksi ohjelma antaa mahdollisuuden tarkistaa Internetistä, onko emolevyyn saatavilla BIOS-päivitys, ja katsoa biosin tietoja.

AiBooster on Asuksen futuristisesti muotoiltu ylikellotus- ja tarkkailuohjelma, jonka ympyrämittareista näkee prosessorituulettimen kierrosnopeuden sekä prosessorin lämpötilan ja käyttöjännitteen, kun taas oikeasta reunasta näkyy prosessorin kellotaajuus, väylätaajuus, kerroin ja käyttöaste. Vasemman alakulman laatikosta voi lisäksi tarkkailla muistien ja PCI Express -väylän jännitettä, emolevyn lämpötilaa sekä kahden tuulettimen kierrosnopeutta.

Eri kohteiden tarkkailua varten mukana tulee myös Asus Probe II -ohjelma, jonka tornimaisesta mittaristosta näkee prosessorin käyttöjännitteen, +3,3, +5 ja +12 voltin jännitteet, prosessorin ja emolevyn lämpötilat sekä prosessorituulettimen kierrosnopeuden. Lisäksi ohjelmasta löytyy lukuisia eri asetuksia, joiden perusteella esimerkiksi lämpötilan tai jännitteet noustessa asetetun rajan yli ohjelma antaa vaikkapa varoitusäänen ja arvot alkavat vilkkua punaisina.

Asus P5WD2 Premium

Pakkaus ja oheistarvikkeet

Asus P5WD2 Premium perustuu i955X Express -piirisarjaan ja emolevy sekä oheistarvikkeet on pakattu hillityn harmaaseen kantokahvalliseen pakkaukseen. Pakkauksesta käy P5ND2-SLI Deluxen tavoin selvästi ilmi emolevyn ominaisuudet ja mukana tulevat oheistarvikkeet. Asus P5WD2 Premium on myös hyvin arvokas emolevy ja sillä on hintaa reilut 200 euroa. Korkea hinta selittyy kuitenkin huomattavan runsaalla oheistarvikemäärällä, joka on aivan toista tasoa P5ND2-SLI Deluxeen verrattuna.

Liittimiä ja kaapeleita mukana tulee joka lähtöön ja pakkauksen syövereistä löytyy neljä Serial ATA -kaapelia, yksi ulkoiselle kiintolevylle tarkoitettu Serial ATA -kaapeli, kaksi Ultra ATA -kaapelia kiintolevyille, normaali IDE-kaapeli CD/DVD-asemille, diskettiasemakaapeli sekä kolme Serial ATA -virta-adapterikaapelia. Lisäksi mukaan tulee kolme korttipaikkapaneelia, joista ensimmäisestä löytyy FireWire-liitin, toisesta sarjaportti ja kolmannesta kaksi USB 2.0 -liitintä ja peliportti.

Pakkausta kaivellessa hämmästyttävintä on nähdä mukana TV-, Radio- ja WLAN-tarvikkeita ja erikoisena puolena kummankin ominaisuudet hoitaa yksi ja sama PCI-väylään liitettävä kortti. WLANia varten mukana tulee 90 astetta kuvan mukaisesti taittuva antenni ja TV-kortille kaukosäädin kahdella patterilla, USB-liitännäinen kaukosäätimen vastaanotin, kaksi adapteria, Audio/Video-kaapeli, jonka päässä on S-Video-ulostulo-, koaksiaalisisääntulo- ja äänen oikean- ja vasemmanpuoleisen kanavan sisääntuloliittimet, ja viimeisenä radio- ja digitaalisignaalin vastaanottoa varten antennikaapeli.

WLANia varten kortin oikeassa reunassa on aktiivisuusledi ja liitin antennikaapelia varten. Metallikuoren alla oleva WLAN-piiri tukee 802.11a/b/g-standardeja, joista 802.11g on nykyisin ylivoimaisesti käytetyin. Kyseisellä standardilla siirtonopeus on teoriassa 54 megabittiä sekunnissa ja Asus lupailee antennin kanssa sisätiloissa kantavuutta 40 metriä ja ulkotiloissa 310 metriä.

Keskellä oleva musta liitin on Audio/Video-kaapelia varten, kun taas kahdesta samannäköisestä liittimestä reunimmaisella voidaan tuoda signaali TV:lle analogisena ja oikeanpuolimmaisella mukana tulevalla antennikaapelilla signaali saadaan tuotua radiota ja TV:tä varten digitaalimuodossa. Digitaalitelevisio tukee PAL-, NTSC- ja SECAM-TV-standardeja ja antennin takia ainoastaan DVB-T-tekniikkaa.

Pakkauksen pohjalta löytyy vielä ohjekirjat emolevylle ja TV/WLAN-kortille, WinDVD-ohjelmisto-CD-levy, ajuri-CD-levyt emolevylle ja ohjelmille sekä TV/WLAN-kortille, kotelon etuosaan tarkoitettu Asus-tarra sekä I/O-suojapaneeli. Mukana tulee myös SLI-siltapiirilevy, joka oikeastaan on notkeaa muovia ja sen molemmissa päässä on liitin.

Asus P5WD2 Premium

P5WD2 Premium on värikoodauksien ja komponenttisijoittelun perusteella hyvin samanlainen emolevy kuin edelisellä sivulla käsitelty P5ND2-SLI Deluxe. Erikoisena piirteenä PCI Express x16 -liittimiä on tässäkin emolevyssä kaksin kappalein, mutta näiden väliin on sijoitettu kaksi PCI-liitintä ja kolmas löytyy emolevyn reunasta, kun taas tämän vieressä on vain yksi PCI Express x1 -liitin. Varsinkin emolevyn yläreuna näyttäisi olevan lähes identtinen ja prosessorikanta löytyy vastaavalta paikalta, virransyötön komponentit on ripoteltu suurin piirtein samoilla paikoille ja neljä värikoodattua muistiliitintä löytyy emolevyn reunasta.

I/O-liittimet ovat täysin samat kuin P5ND2-SLI Deluxessa ja oikealta vasemmalla lueteltuna ne ovat: FireWire-, neljä USB 2.0-, kaksi gigabitin verkko-, kuusi ääni-, rinnakkaisportti-, SPDIF optinen ja koaksiaali-, ulkoinen Serial ATA- ja kaksi PS/2-liitintä. Äänipuolella Asus on päätynyt Realtekin ALC882D-piiriin, kun taas verkkopuolen hoitavat Intel PC82573V- ja Marvell 88E8001-LKJ1 -piirit.

Vaikka i955X Express -piirisarja ei tuekaan NVIDIAn SLI-tekniikkaa, on PCI Express x16 -liittimiä silti kaksi kappaletta ja ne on molemmat tarkoitettu näytönohjaimille. Näiden ideana on kasvattaa suorituskyvyn sijaan näyttöjen määrää ja kahdella PCI Express -näytönohjaimella niiden määrä voidaankin kasvattaa neljään. Siniseksi värikoodattu PCIe x16 -liitin varaa koko ajan 16 PCI Express -linjaa ja mustalla liittimellä niitä on käytössä joko kaksi tai neljä. Neljää linjaa on mahdollista tosin käyttää ainoastaan, jos alempi PCIe x1 -liitin poistetaan käytöstä ja sen varaamat linjat otetaan käyttöön PCIe x16 -liittimelle. Jos PCIe x1 -liittimelle löytyy tarvetta, PCIe x16 -liittimellä on käytössä vain kaksi PCIe-linjaa.

Esimerkkitapauksessa emolevyn kumpaankin PCI Express x16 -liittimeen kiinnitettiin MSI GeForce 6800 Ultra -näytönohjain, jolloin jäähdytysjärjestelmien alle peittyy yksi PCI- ja PCI Express x1 -liitin, joten käyttöön jää ainoastaan kaksi PCI-liitintä. Toisaalta käyttöön saadaan neljä DVI-liitintä, joten työpöydälle saa esimerkiksi nätin neljän litteän näytön rivistön. Pelkästään neljää näyttöä havittelevien tuskin kuitenkaan kannattaa ostaa näinkin järeitä näytönohjaimia ja esimerkiksi Matroxin valikoimista löytyy hiljaisia ja laadullisesti korkeatasoisia näytönohjaimia grafiikan parissa työskenteleville.

Emolevyn alakulma on P5ND2-SLI Deluxen kanssa varsin samanlainen, mutta suurimman eron tekee IDE-liittimet, joita löytyy sinisen reunassa olevan 90 asteen kulmaan asetetun liittimen lisäksi kaksi lisää. Näitä liittimiä ohjaa ITE IT8211F -piiri, joka ei kuitenkaan tue kiintolevyjen asettamista RAID-tasoihin. FireWire-ominaisuus on P5ND2-SLI Deluxen tapaan toteutettu Texas Instruments TSB43AB22A -piirillä, joka on sijoitettu PCI- ja PCI Express x16 -liittimien väliin. Emolevyn alareuna on täynnä pinnirivistöjä, joihin voi halutessa kiinnittää korttipaikkaan asennettavia paneeleita ja oikeanpuoleisimpaan muun muassa reset- ja virtanapit sekä virta- ja kiintolevyledit.

Serial ATA -liittimiä löytyy neljä kappaletta ja niitä ohjaa ICH7R-southbridge, joka siis tukee toisen sukupolven SATA-tekniikkaa ja mahdollistaa näin teoriassa kolmen gigabitin siirtonopeuden sekunnissa. Ensimmäiset SATA II -kiintolevyt ovat ehtineet jo testaajien näppeihin, mutta ensitestien perusteella kiintolevyjen sisäiset luku- ja kirjoitusnopeudet ovat sitä tasoa, ettei siirtonopeuksien osalta saavuteta suurta kasvua.

Muistiliittimiä on neljä kappaletta ja ne on tuttuun tapaan värikoodattu kanavan perusteella joko mustaksi tai keltaiseksi. DDR2-muistikampoja emolevyyn on mahdollista asentaa neljä kappaletta ja i955X Expressin muistiohjain tukee ensimmäisenä Intelin piirisarjana 667 megahertsin nopeutta.

24-pinninen ATX-virtaliitin on sijoitettu P5ND2-SLI Deluxen tapaan muistiliittimien läheisyyteen ja tämän vieressä on diskettiasemaliitin sekä hieman erikoisemmin molex-liitin. Molex-liittimen, jota Asus kutsuu EZ_Plugina, on tarkoitus tasoittaa jännitelinjoja kahden tehosyöpön näytönohjaimen ollessa asennettuna paikoilleen.

Socket 775 -prosessorikanta ympäristöineen on niin ikään P5ND2-SLI Deluxen kanssa lähes samanlainen ja kondensaattoreita on todella lähellä kantaa. Mosfettipareja löytyy emolevyn reunalta, mutta ainoastaan lähempänä emolevyn keskustaa kuumimpina käyviä mosfetteja jäähdyttää alumiinisiili. Siilin vieressä on kahdeksanpinninen lisävirtaliitin, johon on mahdollista kiinnittää myös tutumpi nelipinninen +12 V -liitin.

Intel 955X Express -northbridgeä jäähdyttää kohtalaisen suurikokoinen alumiinisiili, jonka päältä ei löydy tuuletinta. Huomattavaa oli, ettei siilin lämpötila noussut kovinkaan paljon kädenlämpöä korkeammaksi, kun taas nForce4 SLI Intel Edition -piiri lämmitti siilin tulikuumaksi. Kuvan yläreunassa näkyy myös yksi hieman erikoiseen paikkaan eksynyt punainen Serial ATA -liitin.

Emolevyn alapuolella komeilee Stack Cool 2 -teksti, joka viittaa alimpana olevaan koko emolevyn kokoiseen erityiseen kerrokseen, jonka tarkoitus on levittää lämpöä tehokkaammin. Asus pröystäilee Stack Cool 2:n alentavan emolevyn lämpötilaa jopa 20 astetta, mutta tähän lukuun kannattaa uskoa varauksella ja normaalitilanteissa ylimääräisen kerroksen tuoma hyöty jääneekin muutaman asteen tietämille.

BIOS

Asus P5WD2 Premium käyttää American Megatrendsin AMIBIOSsia, jonka ylikellotusmahdollisuudet ovat kohtalaisen hyvät. Väylätaajuutta voi säätää megahertsin välein 100 ja 400 megahertsin välillä ja muisteille löytyy viisi kerroinvaihtoehtoa käytettäessä 800 megahertsin väylätaajuudella toimivaa prosessoria: DDR2-400MHz, DDR2-533MHz, DDR2-600MHz, DDR2-677MHz ja DDR2-800MHz.

Biosista löytyy myös mahdollisuus säätää PCI Express- ja PCI-väylän kellotaajuutta ja lukita ne tiettyihin arvoihin. Muistijännitteelle löytyy niin ikään kohtuullisesti nostovaraa ja jännitettä pystyy nostamaan 1,8 voltista 2,2 volttiin 0,05 tai 0,1 voltin pykälin riippuen jännitevälistä. Prosessorin jännitteelle löytyy säätövaraa 0,0125 voltin välein 1,3 voltista 1,7 volttiin. Lisäksi northbridgen jännitettä voi säätää 1,5; 1,55; 1,6 ja 1,65 voltin ja southbridgen 1,05 ja 1,2 voltin turvin.

Configure advanced CPU settings -välilehdeltä löytyy prosessoria koskevat säätömahdollisuudet ja ruudun yläreunasta näkeekin prosessorin mallin, kellotaajuuden, väylätaajuuden, L1-, L2- ja L3-välimuistin määrän sekä kertoimen. Näiden tietojen alapuolella on valinnat, joista voi muun muassa säätää prosessorin kerrointa ja Hyper-Threading- sekä SpeedStep-tekniikoita päälle ja pois päältä.

Vastaavasti Advanced Chipset Settings -välilehti käsittää yleisimmät muistiasetukset sekä muun muassa PCI Express x16 -väylän asetuksia, kuten näytönohjaimen automaattisen ylikellotuksen ja väylän latenssisäädön.

Hardware Monitor -välilehdeltä ei suurempia yllätyksiä löydy ja tarkkailtavaksi löytyy prosessorin ja emolevyn lämpötilat, tuulettimien kierrosnopeudet sekä prosessori-, 3,3V-, 5V- ja 12V-jännitelinjat.

Gigabyte GA-8I955X Royal

Oheistarvikkeet

Gigabyten i955X Express -piirisarjaan perustuva GA-8I955X Royal toimitettiin Muropaketille testiin ilman värikästä ja informaatiotäytteistä pahvia, joten kyseisen emolevyn kanssa siirrytään heti käsittelemään mukana tulevia oheistarvikkeita. Paperimateriaalina pakkauksesta löytyy ohjekirja, pika-asennusopas ja Intelin prosessoreiden ohjelappunen. CD-levyjä mukana tulee kaksin kappalein ja ensimmäisestä löytyy ajurit ja ohjelmat, kun taas toisessa on ajurit Bluetooth-vastaanotinta varten.

Lisäksi mukana tulee edellä mainittu Bluetooth-vastaanotin, jolla esimerkiksi matkapuhelimen tietoja voi langattomasti päivittää tietokoneelta, USB-jatkokaapeli, Gigabyten tarra kotelon etuosaan, I/O-suojapaneeli, northbridgen siilin päälle asennettava tuuletin, U-Plus DPS -lisävirransyöttökortti ja sen kiinnityksen varmistava metalliklipsu. Varsinkin erikseen kiinnitettävä tuuletin northbridgelle on piristävä poikkeus, sillä hiljaista tietokonetta halajaville siilin lämpötila pysyy ilman tuuletusta alhaisena, mutta ylikellotajat saavat 40 millimetrin tuulettimella helposti tehostettua jäähdytystä.

Kaapeleita tulee luonnollisesti runsain määrin ja pakkauksen pohjalta löytyy Ultra ATA- ja diskettiasemakaapelit, kuusi Serial ATA -kaapelia, kolme Serial ATA -virta-adapterikaapelia, joissa jokaisessa on kaksi Serial ATA -kiintolevyille tarkoitettua virtaliitintä, kaksi USB 2.0 -paneelia kahdella USB 2.0 -liittimellä sekä paneeli kahdella USB 2.0 -liittimellä ja kahdella erilaisella FireWire-liittimellä.

Gigabyte GA-8I955X Royal

GA-8I955X Royal on Gigabyten perinteitä vaaliva emolevy ja piirilevy on tutun sininen, IDE-RAID-liittimet kirkkaan vihreät ja muun muassa muistiliittimet keltaiset ja punaiset. Asus P5WD2 Premiumista poiketen PCI Express x16 -liittimiä on vain yksi kappale, mutta sen sijaan PCI Express x1 -liittimiä onkin kaksi kappaletta. Vanhahko PCI-tekniikka pitää edelleen vahvasti pintansa ja liittimiä löytyy emolevyltä kolme kappaletta.

Ainakaan artikkelin kirjoitushetkellä (toukokuun lopussa) Gigabyten i955X Express -emolevylle ei löydy suomalaista jälleenmyyjää, mutta kyseessä on hyvin uusi emolevy, joten GA-8I955X Royal rantautunee myös tänne myöhemmin kesällä. Saksassa emolevyn myynti on jo täydessä vauhdissa ja halvimmillaan se irtoaa hieman alle 200 eurolla, joten Suomessa tuotteen hinta tullee olemaan hyvin vastaavanlainen kuin Asus P5WD2 Premiumilla.

I/O-liittimet edustavat perinteistä linjaa ja PS/2-liittimet näppäimistölle ja hiirelle löytyvät normaalilta paikalta vasemmanpuolimmaisina. Näiden vieressä on rinnakkaisportti, sarjaportti, liittimet äänen tuomiseksi ulos digitaalisena, neljä USB 2.0 -liitintä, kaksi RJ-45-liitintä ja perinteiset ääniliittimet äänen analogista käsittelemistä varten. Äänipuolesta vastaa Realtek ALC882 -piiri, kun taas kahta gigabitin verkkoyhteyttä käsittelee kaksi Broadcomin identtistä BCM5751KFB-piiriä.

GA-8I955X Royalin PCI Express- ja PCI-liitinrivistö edustaa tämän päivän ehkä perinteisintä valikoimaa, sillä ylimpänä on PCI Express x16 -liitin näytönohjaimelle, alapuolella kolme PCI-liitintä ja alimpana kaksi PCI Express x1 -liitintä. Tehokkaimmilla näytönohjaimilla ylin PCI-liitin tuhlaantuu suurella todennäköisyydellä jäähdytyselementin alle, mutta hyvänä puolena tässä on se, että molemmat PCI Express x1 -liittimet jäävät käyttöön.

PCI Express x16 -näytönohjaimen lukituksen varmistava mekanismi on käytännöllinen, sillä klipsu on sijoitettu kuvassa liittimen yläpuolella, jolloin kookaskaan jäähdytyselementti ei peitä sitä alleen. Näytönohjain vapautuu lukituksesta, kun klipsua painaa liitintä kohti.

ICH7R-southbridgen päällä on pieni alumiinisiili ja heti tämän vieressä neljä kirkkaan oranssista Serial ATA -liitintä. Näiden alapuolella on kaksi kiinteästi emolevylle juotettua BIOS-piiriä, joita Gigabyte kutsuu nimeää DualBIOS. DualBIOSista on hyötyä, jos käytössä oleva BIOS vaurioituu käyttökelvottomaksi, jolloin tois’sijaisen BIOS-piirin avulla laitteisto saadaan käyntiin ja ensisijainen piiri voidaan päivittää takaisin toimintakuntoon.

Emolevyn alareunassa on kaksi kirkkaan vihreän väristä IDE-liitintä, joita ohjaa ITE IT8212F -piiri, jonka avulla liittimiin kiinnitettyjä kiintolevyjä on mahdollista asettaa toimimaan RAID 0-, 1- ja 0+1-tasoissa. Keltaiseen, vihreään ja violetteihin liittimiin voi kiinnittää korttipaikkaan asennettavia paneeleita ja FireWireä varten emolevyltä löytyy erilliset Texas Instrumentsin valmistamat SN082AA2- ja SN081BA3-piirit. Alareunassa on myös kaksi Serial ATA -liitintä varsin erikoisessa paikassa PCI Express x1 -liittimien alapuolella ja näitä liittimiä ohjaa PCI-liittimen alapuolella oleva Silicon Image Sil3132 -piiri. Sil3132:n avulla SATA II -kiintolevyt pystyy asettamaan RAID 0-, 1- ja 0+1-tasoihin, kun taas ICH7R:n tukemat neljä liitintä tukevat lisäksi RAID 5 -tasoa.

Muistiliittimet ovat iloisen kirkkaan väriset ja Asuksen emolevyjen tapaan liittimiä on neljä kappaletta ja ne on kanavittain värikoodattu keltaisiksi ja punaisiksi. Emolevyn reunakin muistuttaa hyvin pitkälti GA-8I955X Royalin tämän artikkelin kilpailijoita ja reunalla on kirkkaan punainen IDE-liitin sekä musta diskettiasemaliitin. 24-pinninen ATX-virtaliitin on aivan näiden vieressä ja siitä on selvyyden vuoksi peitetty muovisuojalla 20-pinnisellä virtaliittimellä neljä ylimääräistä pinniä.

Prosessorikanta on Asuksen emolevyjen tapaan perinteisellä paikalla emolevyn yläosassa ja virransyöttö emolevyn reunalla ja prosessorikannan sekä I/O-liittimien välissä. Northbridgen päällä on siili, joka itsessään ei tuota ongelmia prosessoricoolereiden kanssa, mutta kun päälle kiinnitetään 40 millimetrin lisätuuletin, korkeus kasvaa huomattavan paljon. Testeissä havaittiinkin, että lisätuulettimen ollessa asennettuna Zalman CNPS-7700-Cu -cooleria ei saanut asennettua lainkaan paikoilleen. Ilman tuuletinta cooleri kuitenkin istuutui paikoilleen mukisematta.

Gigabyte GA-8I955X Royalin erikoisuus on U-Plus DPS -lisävirransyöttökortti (Universal Plus Dual Power System), jolla virransyötön saa kasvatettua kahdeksanvaiheiseksi. Emolevyllä on kiinteästi nelivaiheinen virransyöttö ja tämä toimii täysin ilman lisäkorttiakin, mutta U-Plus DPS:ään kasatuilla komponenteilla virransyötön saa tuplattua. Rajummalla virransyötöllä saavutetaan ainakin teoriassa vakaampaa ja pitkäikäisempää virransyöttöä.

Kortin asentaminen on erittäin yksinkertainen operaatio ja vaatii ainoastaan U-Plus DPS:n liittämisen emolevyn oranssiseen liittimeen. Kortissa itsessään on takapuolella muun muassa neljä suurta kondensaattoria, etupuolella keloja ja mosfetteja, joita jäähdytetään passiivisesti. Mosfettien jäähdytys tapahtuu siilillä, josta lähtee yksi heatpipe-putki kuparisiiliin. Vakiokellotaajuuksilla- ja jännitteilläkin ilman rasitusta lisävirransyöttökortti lämpisi uskomattoman paljon ja törröttävän kuparisiilin lämpötila nousi tulikuumaksi.

Kannattaa myös huomioida, että itse kortti ja heatpipe-putken päässä oleva siili sijoittuvat hyvin lähelle prosessorikantaa, jolloin yhteensopivuusongelma muodostuu väistämättä. Tämä todettiin myös Muropaketin testipenkissä ja Zalman CNPS-7700-Cu -cooleria oli turha edes yrittää asentaa paikoilleen ja ongelmia syntyy helposti pienemmilläkin coolereilla.

BIOS

Gigabyte on luottanut GA-8I955X Royalissa perinteiseen Phoenixin AwardBIOSiin ja tämän MB Intelligent Tweaker (M.I.T) -välilehdeltä löytyy ylikellotusta koskevat säätömahdollisuudet. Ylinnä on prosessorin kertoimen säätövalinta, tämän alla Robust Graphic Booster -valinta PCI Express x16 -kaistanleveyden säätämiseksi ja C.I.A.2 automatisoitua ylikellotusta varten. Cruise-valinnalla prosessorin kellotaajuus nousee 5-7, Sportsilla 7-9, Racingilla 9-11, Turbolla 15-17 ja Full Thrustilla 17-19 prosenttia. Ylikellotus onnistuu luonnollisesti myös manuaalisesti ja väylätaajuutta voi säätää 100 ja 600 megahertsin välillä ja muisteille löytyy useita eri kertoimia, 800 megahertsin väylätaajuudella toimivalle prosessorille 1,5; 2,0-; 2,0; 2,5; 2,66; 3,00; 3,33 ja 4,00.

Jännitteiden osalta muisteille syötettävää jännitettä voi nostaa 0,1 voltin pykälin +0,6 volttia, joka vastaa noin 2,4 volttia. PCI Express -väylän jännitteelle löytyy runsaasti nostovaraa, 0,05 voltin pykälin +0,35 volttia ja FSB Overvoltage Controlilla saa ilmeisesti nostettua northbridgen jännitettä niin ikään 0,05 voltin korotuksin +0,35 volttia. Vastaavasti prosessorijännitettä voi kontrolloida 0,8375 ja 1,6 voltin välillä 0,0125 voltin nostoin.

Gigabyte on perinteikkäästi piilottanut muistiasetukset ja muutamat muut asetukset biosista vakiona, mutta ne saa onneksi näkymään yksinkertaisesti painamalla CTRL- ja F1-napit pohjaan. Asuksen emolevyjen tapaan muistien viiveasetusten säätömahdollisuudet ovat niukahkot, mutta tärkeimmät valinnat silti löytyvät. Erikoisempi ominaisuus on M.I.B.2, jonka muutaman eri vaihtoehdon turvin muistien yhteensopivuuden ja toimivuuden pystyy varmistamaan.

PC Health Status -välilehti on jännitteiden osalta karua katsottavaa, sillä arvoja ei ole nähtävillä ja suositeltavissa rajoissa heilahtelevien jännitteiden kohdalla näkyy ainoastaan OK-merkintä. Prosessorin lämpötilan ja tuulettimien kierrosnopeudet sentään näkee kunnolla.

Ohjelmat

GA-8I955X Royalin mukana tulee muutama kätevä ohjelma, joista ensimmäinen on EasyTune 5. Kyseisellä ohjelmalla pystyy muun muassa nostamaan väylätaajuutta ja jännitteitä, mutta pystyy sillä myös tarkkailemaan lämpötiloja ja tuulettimien kierrosnopeuksia.

Biosin fläshäämistä varten Gigabyte on kehitellyt @BIOS-ohjelman, jolla näkee biosin tietoja, tallentamaan biosin talteen kiintolevylle tai päivittämään sen joko kiintolevyltä tai suoraan Internetistä Gigabyten palvelimelta. Ohjelma toimi moitteetta ja emolevyssä vakiona ollut vanha F2-BIOS päivitettiin uusimpaan saatavilla olleeseen F5-versioon.

Testikokoonpano

Testikokoonpanossa käytettiin tuplaydinprosessoreiden sijaan perinteisempää Pentium 4 660 -prosessoria, joka toimii 3,6 gigahertsin kellotaajuudella ja omaa kahden megatavun L2-välimuistin. Prosessori tukee myös Intelin EM64T-nimistä 64-bittistä laajennusta, mutta ainakin vielä tässä artikkelissa pysyttelemme 32-bittisessä Windows XP:ssä.

Aiemmin tässä kuussa julkaistussa tuplaydinprosessoriartikkelissa kävi ilmi, että Asus P5WD2 Premium -emolevyllä oli ongelmia DDR2-muistien yhteensopivuuden kanssa ja Crucialin Ballistix PC2-5300 -muistit osoittautuivat nelikon ainoiksi toimiviksi muisteiksi. Testeissä käytettiin siis Crucialin muisteja, jotka on speksattu toimimaan 1,9 voltin käyttöjännitteellä 667 megahertsin kellotaajuudella hitailla 4-4-4-10-asetuksilla. Testeissä oli alun perin tarkoitus käyttää 4-3-3-10-asetuksia, mutta ensimmäisenä testattu Asus P5ND2-SLI Deluxe pakotti RAS-asetuksen kahdeksaksi, joten kaikki emolevyt testattiin 4-3-3-8-asetuksilla.

Kahden 512 megatavun Crucial Ballistix PC-5300 -muistikamman ja Intel Pentium 4 660 -prosessorin lisäksi testikokoonpanossa käytettiin ATI Radeon X800 XT -näytönohjainta ja SLI-testejä varten testipenkkiin kiikutettiin kaksi MSI:n GeForce 6800 Ultra -näytönohjainta.

• Intel Pentium 4 660 (3,6 GHz)
• 2x Corsair Ballistix PC5400
• ATI Radeon X800 XT
• 2x MSI GeForce 6800 Ultra
• Antec 400 W
• Western Digital 80 GB SATA
• LG 52X
• Windows XP SP2
• ATI Catalyst 5.5
• NVIDIA ForceWare 71.89
• NVIDIA nForce 7.03
• Intel Chipset Software Installation Utility 7.0.0.1019

Testit

SuperPI sai kunnian olla testikaartin ensimmäinen ohjelma ja tällä piin likiarvo laskettiin miljoonan ja kahdeksan miljoonan desimaalin tarkkuudella. Miljoonan desimaalin tarkkuudella kaikki kolme emolevyä pyöräyttävät testin läpi 35 sekunnissa, mutta pidemmässä testissä erot tulevat paremmin esille ja kolmikon parhaiten pärjää Asus P5ND2-SLI Deluxe neljän minuutin 24 sekunnin ajalla. Gigabyte GA-8I955X Royal jää tästä sekunnilla ja P5WD2 Deluxe viidellä sekunnilla.

SiSoft Sandra 2005:n CPU Arithmetic- ja CPU Multi-Media -testeissä erot eri emolevyjen välillä ovat todella pienet ja ääripäiden väliset prosentuaaliset erot jäävät kolmen – viiden promillen tienoille.

Myös SiSoft Sandra Memory Bandwidth -testi tuottaa hyvin tasaisia tuloksia ja ero on korkeimmillaan siirtonopeutta testattaessa 28 megatavua sekunnissa eli noin puoli prosenttia.

Futuremarkin PCMark2004:ssä erot ovat hieman suuremmat ja kokonaistuloksen perusteella Asus P5WD2 Premium vie pisimmän korren, mutta Gigabyte GA-8I955X Royal hinautuu perässä 1,4 prosentin ja Asus P5ND2-SLI Deluxe 1,8 prosentin erolla. CPU-testissä tulokset ovat taas todella lähellä tosiaan ja erot jäävät reilusti alle prosenttiin. Muistitestissä P5WD2 Premium saa kasvatettua pienen eron ja jättää GA-8I955X Royalin ja P5ND2-SLI Deluxen jälkeen 0,9 ja 1,1 prosentilla. Graphics-testissä näytönohjaimen suorituskyky astuu paremmin esille ja erot ovat jälleen puolen prosentin luokkaa, kun taas HDD-testissä nForce4 SLI Intel Edition -piirisarjan vauhdittamana P5ND2-SLI Deluxe näyttää kirivän reilun 1,5 prosentin eron Asuksen ja Gigabyten i955X Express -emolevyihin verrattuna.

Sciencemark 2.0 -ohjelmalla testattiin Sandra 2005:n ohella muistien kaistanleveyttä ja ei liene yllätys, että erot ovat jälleen erittäin pienet ja jäävät alle prosenttiin.

Uutena testiohjelmaan mukaan otettiin Everest 2.0, josta löytyy kolmen muistitestin lisäksi erittäin yksityiskohtaiset ja monipuoliset mahdollisuudet laitteiston tietojen tarkkailemiseen. Muistien viiveitä mitatessa ero on enimmillään noin neljä nanosekuntia, jolloin ero kasvaa reiluun viiteen prosenttiin Gigabyten tappioksi. Kirjoittaessa dataa muistiin, Gigabyte saa kuitenkin käännettyä tappion voitoksi ja jättää Asuksen emolevyt taakseen kolmen ja neljän prosentin erolla. Toisaalta lukutestissä tulee jälleen takkiin ja Asuksen emolevyt hyvin tasaisilla tuloksilla voittavat Gigabyten noin prosentilla.

Cinebench 2003 -testiohjelmalla verrattiin Cinema 4D -ohjelman renderöintinopeutta ja prosessorin Hyper-Threading-tuen takia ohjelma ajettiin käyttämällä x CPU -testiä, jolloin ohjelma kykeni hyväksikäyttämään useampaa säiettä samanaikaisesti. Erot ovat jälleen käytännössä olemattomat ja ainoastaan P5WD2 Premium saa kirittyä yhden sekunnin eron.

Toisena renderöintiohjelmaan mukaan otettiin SPEC Viewperf 8.01, josta ajettiin 3dsmax-03-, light-07- ja maya-01-testit. Näissä erot tulevat jälleen hieman paremmin esille ja 3dsmax-03:ssa P5ND2-SLI Deluxe pärjää parhaiten jättäen P5WD2 Premiumin taakseen kahdella ja GA-8I955X Royalin neljällä prosentilla. Light-07:ssä on hieman tasaisempaa eron ollessa enintään seitsemän promillea, kun taas maya-01:ssä ero ääripäiden välillä on 1,5 prosenttia.

KribiBench 1.1 on niin ikään renderöintiohjelma ja tässä käytettiin raskainta Realistic-asetusta ja emolevykolmikkoa verrattiin viidellä eri testillä. Tubesmapissa P5WD2 Premium kiskaisee heti alkuun reilun neljän prosentin kaulan ja spongeexpossa se kasvaa seitsemään prosenttiin. Officessa erot jäävät pariin prosenttiin, mutta jetshadow’ssa erot kasvavat jälleen ja P5WD2 Premium jättää P5ND2-SLI Deluxen viidellä ja GA-8I955X Royalin kuudella prosentilla jälkeen. Cityssä P5WD2 Premium rökittää Asuksen ja Gigabyten emolevyjä kuudella ja seitsemällä prosentilla.

WinRAR-ohjelmalla 403 megatavun kokoinen WAV-tiedosto pakattiin parhaalla laadulla RAR-muotoon, jolloin P5WD2 Premium pärjää parhaiten ja P5ND2-SLI Deluxe jää tästä sekunnin ja GA-8I955X Royal kaksi sekuntia.

CDexillä samainen WAV-tiedosto pakattiin OGG-muotoon 5.5-laadulla ja P5WD2 Premium pärjää jälleen parhaiten, mutta vertailun kaksi muuta emolevyä jäävät tästä ainoastaan yhdellä sekunnilla.

Auto Gordian Knot -ohjelmalla gigatavun kokoinen VOB-tiedosto pakettiin 200 megatavun kokoiseksi Xvid-tiedostoksi ja tästä laskettiin keskimääräinen pakkausnopeus. Testissä Asus P5ND2-SLI Deluxe pärjää parhaiten ja päihittää P5WD2 Premiumin ja Gigabyte GA-8I955X Royalin reilulla prosentilla.

Pelinopeutta testattiin ensimmäiseksi 3DMark05:llä, jossa erot ovat enemmän tai vähemmän odotetusti hyvin pienet. P5WD2 Premium saa napattu nimellisen voittopystin, mutta P5ND2-SLI Deluxe häviää vain kahdella ja GA-8I955X Royal neljällä prosentilla.

Pelinopeutta testattiin lopuksi vielä Doom 3- ja Far Cry -peleillä, joista jälkimmäisessä GA-8I955X Royal jää kärjestä yhdellä fps:llä ja P5ND2-SLI Deluxe 0,2 fps:lla. Doom 3:ssa Asuksen emolevyt iskevät tauluun täysin samat tulokset, eikä Gigabytekään jää kuin 0,2 fps:ia.

SLI-testit

SLI-tekniikka on pääsyy siihen, että NVIDIA sai iskettyä jalkansa Intelin markkinarakoon, joten testasimme luonnollisesti myös nForce4 SLI Intel Edition -piirisarjaan perustuvan Asus P5ND2-SLI Deluxen kykyä suoriutua SLI-tekniikan tuomista mahdollisuuksista muutamalla pelillä. Emolevylle iskettiin kiinni kaksi tämän hetken huippunäytönohjainta, MSI:n valmistamaa GeForce 6800 Ultraa, ja tämän jälkeen aloitettiin 3DMarkin, Far Cryn, Flatoutin ja Doom 3:n rullaaminen.

Näytönohjaimet yhdistetään AMD-puolella jo aiemmin nähdyn vastaavanlaisen SLI-siltapiirilevyn kanssa, jonka avulla näytönohjaimet kommunikoivat keskenään.

3DMark05 ajettiin läpi vakioasetuksilla ja ajureista säädettiin kuvanlaatu High Qualityksi. Yhdellä näytönohjaimella ohjelma antoi 5811 pisteen tuloksen ja kahdella näytönohjaimella tulos kasvoi reilulla 40 prosentilla 8369 pisteeseen, joten SLI-tekniikkaa näyttäisi toimivan hyvin myös Intel-puolella.

Far Cryssä suorituskyky kasvoi 16 prosenttia, Doom 3:ssa 30 prosenttia ja Flatoutissa 36 prosenttia, joskin jälkimmäisessä nopeus rajoittuu automaattisesti 100 fps:ään, joten rankemmilla asetuksilla SLI-tekniikan tuoma hyöty olisi varmasti ollut vieläkin suurempi. Kaikki pelit testattiin 1024×768-resoluutiolla, nelikertaisella reunojenpehmennyksellä ja kahdeksankertaisella anisotrooppisella suodatuksella.

Ylikellotus

Viimeisenä testattiin emolevyjen suoriutumiskykyä ylikellottaessa ja tässä käytettiin myös Pentium 4 660 -prosessoria, joka Vapochill LS -kompressorijäähdytyksen avustuksella saatiin ylikellotettua viiden gigahertsin paremmalle puolelle. Prosessoria jäähdytettiin Zalman ZM-WB2 -blokilla ja ensimmäiseksi testipenkkiin asetettiin Asus P5ND2-SLI Deluxe. Biosista laskettiin prosessorin kerroin neljääntoista ja muistien kerroin 2,0:aan. Jännitteet jätettiin vielä vakioiksi, mutta virransyötön päälle asetettiin jäähdyttämään 92 millimetrin ja muistien päälle 120 millimetrin tuuletin.

Väylätaajuutta saatiin nostettua 230 megahertsiin ClockGen-ohjelmallla, jonka jälkeen 240 MHz kaatoi joka kerta laitteiston. Tässä vaiheessa jännitteitä nostettiin, mutta laitteiston epävakauksista ei päästy eroon, joten väylätaajuus päätettiin nostaa 240 megahertsiin suoraan biosista. Tämän operaation jälkeen laitteisto ei suostunut käynnistymään ja itse asiassa sitä ei saatu enää kertaakaan sen jälkeen käyntiin. Muropaketin testilaboratoriossa tultiin siihen johtopäätökseen, että emolevyn BIOS sekosi ja hot fläshäystä yritetään myöhemmin operaatioon soveltuvalla emolevyllä.

Asus P5ND2-SLI Deluxen BIOS tuntui muutenkin hieman keskeneräiseltä ja yksi tähän viittaava seikka on jo aiemmin mainittu RAS-muistiasetuksen toimimattomuus. Lisäksi BIOS-päivityksen yhteydessä tulleita Spread Spectrum -asetuksia ei saanut lainkaan pois päältä, tai ainakin näin BIOS näytti. Vaikka valikosta valittiin Disabled, enterin painalluksen jälkeen asetus muuttui automaattisesti takaisin päälle.

Klikkaa linkkiä suurentaaksesi kuvan

Seuraavaksi tulikokeeseen joutui Asus P5WD2 Premium, jolla ylikellottaminen aloitettiin niin ikään vakiovolteilla ja toimimattoman SetFSB-ohjelman takia ylikellotus toteutettiin pelkästään biosin avulla. Näillä rahkeilla SuperPI saatiinkin ajettua läpi kahdeksan miljoonan desimaalin tarkkuudella 280 megahertsin väylätaajuudella (280 MHz x 14 = 3920 MHz). 290 megahertsin kohdalla kuitenkin alkoi ilmetä epävakautta, joten prosessorin käyttöjännite nostettiin 1,475 volttiin ja SuperPI-ajo jatkui 310 megahertsin väylätaajuudella (310 MHz x 14 = 4340 MHz). 320 MHz ei kuitenkaan suostunut enää menemään läpi ja northbridgen jännite nostettiin tappiin 1,65 volttiin, jonka jälkeen 315 megahertsillä piin lasku ei tuottanut vastoinkäymisiä. Tällöin biosin postausruutu näytti prosessorin kellotaajuudeksi 31 MHz ja aina yli 310 megahertsin väylätaajuudella kellotaajuus näkyi postauksen yhteydessä alle 50 MHz kellotaajuutena. Lisäksi Windowsista CPU-Z:lla tarkistettuna väylätaajuus hyppi noin viiden megahertsin alueella.

Onnistuneen 315 MHz:n ajon jälkeen SuperPI saatiin ajettua läpi 317 megahertsin väylätaajuudella 1,5 voltin prosessorijännitteellä, mutta tällöin veden lämpötila oli yli 34 astetta. Seuraavana päivänä heti ensimmäinen yritys 320 megahertsin väylätaajuudella tuotti tulosta ja SuperPI saatiin ajettua läpi aikaan viisi minuuttia ja 21 sekuntia. Veden lämmittyä tosin tätäkään ei saatu enää toistettua. 320 MHz:n väylätaajuudella prosessori toimi 4488 megahertsin kellotaajuudella (320,6 MHz x 14) ja jännitettä tälle syötettiin 1,525 volttia, kun taas northbridgen jännite oli 1,65, southbridgen jännite 1,2 ja muistijännite 2,1 volttia.

Klikkaa linkkiä suurentaaksesi kuvan

Asus P5WD2 Premiumilla 320 megahertsin väylätaajuudella prosessorin 4,5 gigahertsin kellotaajuus oli sen verran korkea, että tämä oli hyvin varmasti vastaanottava komponentti. Gigabyten osalta ylikellottaminen oli helpompaa, sillä saatavilla oli SetFSB-ohjelma, joka toimi moitteetta kyseisellä emolevyllä, ja alkutekijöiksi SuperPI saatiin ajettua läpi 280 MHz:n väylätaajuudella, jonka jälkeen 290 MHz kaatoi tietokoneen SuperPIn alkuluvun laskennan jälkeen. Tämän jälkeen biosin FSB OverVoltage Control -kohdasta valittiin +0,2V-asetus ja prosessorin käyttöjännite nostettiin jo valmiiksi 1,525 volttiin. Jännitenostojen ansiosta 290 MHz meni mallikkaasti läpi, joskin CPU-Z osoitti väylätaajuuden heittelehtivän 289 ja 294 MHz:n välillä. 300 MHz:llä SuperPI rullasi niin ikään nätisti läpi, mutta 310 MHz tuotti ongelmia.

Tässä vaiheessa palattiin jälleen biosin FSB OverVoltage Control -kohtaan ja jännite asetettiin +0,35V-kohtaan, jolla 310 MHz:n ongelmista päästiin irti. Pienillä nostoilla päästiin lopulta 319 megahertsin väylätaajuuteen (318,6 MHz x 14 = 4461 MHz), joka antoi SuperPI-ajaksi viisi minuuttia ja 20 sekuntia. Veden lämpötilaksi mitattiin tällöin 36 astetta.

Loppusanat

Ylikellotustulokset Asus P5ND2-SLI Deluxen osalta jäivät mitäänsanomattomaksi, mutta Asus P5WD2 Premiumilla ja Gigabyte GA-8I955X Royalilla päästiin mukaviin lukemiin. Väylätaajuus saatiin hilattua 320 megahertsin tuntumaan, jolloin prosessori toimi 4,5 gigahertsin kellotaajuudella ja vesijäähdytyksen turvin sen rajat tulivat vastaan. Tehokkaammalla jäähdytyksellä prosessori olisi suoriutunut paremmin ja emolevyistäkin olisi varmasti saatu puristettua väylätaajuutta vielä useita kymmeniä megahertsejä.

Artikkelin loppuun on syytä vielä vetää yhteenveto ja tutkia mitä uutuusemolevyistä loppujen lopuksi jäi käteen. Testikolmikon kaksi emolevyä perustuu i955X Express- ja kolmas nForce4 SLI Intel Edition -piirisarjaan ja perusominaisuuksiltaan nämä ovat hyvin samanlaisia. Molemmat piirisarjat tukevat Pentium D- ja Pentium Extreme Edition -tuplaydinprosessoreita, 1066 megahertsin väylätaajuudella toimivia Pentium 4 -prosessoreita ja lisäksi muistiohjaimet tukevat kaksikanavaisena DDR2-667-muisteja. Intelin ja NVIDIAn piirisarjojen välillä on kuitenkin yksi merkittävä ero ja se on nForce4 SLI Intel Editionin SLI-tuki, jota ei mistään Intelin tai ylipäätään muiden valmistajien piirisarjoista toistaiseksi löydy.

Suorituskyvyn osalta piirisarjojen ja emolevyjen välillä ei ole merkittävää eroa ja suurimmassa osassa testiohjelmista parhaiten ja huonoiten pärjänneen emolevyn välinen ero on muutaman prosentin luokkaa ja monessa ohjelmassa alle prosentin. Asus P5ND2-SLI Deluxella ylikellotuksissa ei päästy alkumetrejä pidemmälle, mutta Asus P5WD2 Premiumilla ja Gigabyte GA-8I955X Royalilla saavutettiin mukavia tuloksia. Vesijäähdytetyn Pentium 4 660 -prosessorin (3,6 GHz) rajat tulivat vastaan 4,5 gigahertsin hujakoilla, jonne molemmat emolevyt ylsivät ilman suurempia ongelmia. 14-kertoimella molemmista emolevyistä siis saatiin puristettua noin 320 megahertsin väylätaajuus.

Asus P5ND2-SLI Deluxe toimi testeissä ylikellotuksia lukuun ottamatta ongelmitta ja Intel-puolen SLI-nopeuskin näytti olevan kohdillaan. Yli 200 euron hinta varmasti karkottaa useita kuluttajia, mutta Intel-fanaatikoille nForce4 SLI Intel Edition -piirisarja mahdollistaa kahdella GeForce 6800 Ultra -näytönohjaimella raakaa voimaa, jota ei tällä hetkellä ATIlta ole saatavilla. Emolevyn ominaisuustaso on kiitettävää tasoa ja ainoa miinuksen sana tulee uusimmasta 06.05-versiollisesta biosista, joka tuntui olevan hieman keskeneräinen.

Asus P5WD2 Premium on niin ikään kallis emolevy, mutta 200 eurolla rahoilleen saa myös vastinetta ja varsinkin WLAN/TV-korttiyhdistelmää antenneineen ja kaukosäätimineen ei monenkaan muun emolevyn mukana tule. Vielä kun emolevyn ominaisuustasosta ja biosista ei moitteen sanaa kovin helpolla löydy, voi Asuksen i955X Express -emolevyä hyvällä mielellä suositella.

Vertailun kolmas emolevy, Gigabyte GA-8I955X Royal, on niin ikään mukavanoloinen tuote, joka on varusteltu kiitettävästi ja sen erikoisuus on kahdeksanvaiheinen virransyöttö, jollaista ei monesta muusta työpöytäemolevystä löydy. Toisaalta U-Plus DPS -lisävirransyöttökortin kanssa havaittiin yhteensopivuusongelmia ja prosessorikannan lähelle liitettävä kortti rajoittaa hyvin paljon coolerin osalta. Samaa tekee myös northbridgen siilin päälle asennettava 40 millimetrin lisätuuletin. Gigabyten emolevyä ei ole artikkelin kirjoitushetkellä saatavilla Suomesta, mutta Saksasta i955X Express -emolevyä on saatavilla hieman alle 200 eurolla.

>> Etusivulle

Ville Suvanto 30. toukokuuta 2005